Onnimanni 4/2024
Vuoden viimeisen Onnimannin artikkeleissa käsitellään lastenrunoutta, myyttejä sekä merellisiä nuortenkirjoja. Heli Halme on tutustunut viiteen uuteen lastenrunokokoelmaan nimenomaan kuvituksen näkökulmasta. Katri Karasma kirjoittaa Leena Paasion nuortenromaaneista ja tietokirjasta, joissa näkyy vahva kytkös Itämereen. Rimma Erkko tarkastelee artikkelissaan, miten suomalais-ugrilainen ja skandinaavinen kansanperinne ja myytit näkyvät kiinnostavina uudelleenkirjoituksina lasten- ja nuortenkirjoissa. Niklas Bengtssonin artikkeli valottaa minikokoisten pixi-kirjojen vaiheita.
Onnimanni 3/2024
Onnimannin kolmosnumerossa Sisko Ylimartimo esittelee kuvittaja Veronica Leon pitkää ja monipuolista uraa lastenkirjallisuuden kuvittajana. Saavutettavuuskirjasto Celian suunnittelija Marjo Kauttosen artikkeli keskittyy näkövammaisille lapsille suunnattuihin koskettelukirjoihin. Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Annu Viheriälehto toivoo pääkirjoituksessaan, että jatkuvan lukutaitoon liittyvän huolipuheen lietsomisen sijasta maltettaisiin keskittyä perusasioihin.
Onnimanni 2/2024
Onnimannin kakkosnumerossa keskitytään luontoa ja ympäristöä käsitteleviin kirjoihin. Kirjailija Johanna Venho kertoo luontoaiheista omissa teoksissaan. J. S. Meresmaa on haastatellut Pulssi-palstalle kolmea metsään, mereen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä aiheita käsittelevien kirjojen tekijää, Emilia Erfvingiä, Miina Mäkeä ja Juha Kauppista. Jussi Uotila on tutustunut Leena Krohnin uusiin lastenkirjoihin, joissa korostuvat ekologiset ja yksilölliset teemat.
Onnimanni 1/2024
Vuoden ensimmäisen Onnimannin monissa artikkeleissa ja haastatteluissa korostuu viehätys nostalgiaan. Laura Leden on haastatellut tyttökirjaklassikko L. M. Montgomeryn Runotytön (Art House) uuden käännöksen tehnyttä Kaisa Rantaa. Sanna Kivimäki kirjoittaa Pikku naisia -teatteriesityksestä. Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa 1947 ilmestyneestä Laura Latvalan ja Helga Sjöstedtin Pikku-Marjan eläinkirjasta, joka on edelleen painosmäärissä mitattuna (330 000 kappaletta) suosituin yksittäinen suomalainen lastenkirja.
Onnimannin indeksi 2023 (PDF)
Onnimannin indeksiin on koottu tiedot kaikista lehdessä vuoden 2023 aikana ilmestyneistä artikkeleista, arvioista ja niiden kirjoittajista. Indeksin on koonnut Satu Hillo.
Onnimanni 4/2023
Numerossa 4/23 keskitytään alle kouluikäisten lukemiseen ja varsinkin ensikirjoihin. Pääkirjoituksessa Päivi Heikkilä-Halttunen painottaa ensikirjojen tärkeyttä ja asemaa kirjallisuuden kentällä. Näiden usein pureskeltavaksikin alistettujen kirjojen sisältöjä ja vaikuttavuutta taas käsitellään sekä Maria Laakson artikkelissa että Jaana Pesosen yhdenvertaisuudesta puhuviin ensikirjoihin keskittyvässä tutkimuksessa. Lisäksi uudessa numerossa paneudutaan lastenkirjallisuudesta käytyyn keskusteluun ja lastenkirjojen näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa.
Onnimanni 3/2023
Numero keskittyy lasten helppolukuiseen kirjallisuuteen, joka on suunnattu lukutaidon alkuvaiheessa oleville. Päivi Heikkilä-Halttunen työryhmänsä kanssa pohtii helppolukuisten kirjojen piirteitä ja lukemaan innostamista. Mikko Saaren artikkelissa taas tarkastellaan, miten videopelejä hyödynnetään lasten- ja nuortenkirjoissa. Johanna Hulkko tekee kunniaa Astrid Lindgrenin 50 vuotta täyttävälle Veljeni, Leijonamielelle (1974) avaamalla sen merkitystä kaiken ikäisten kirjana.
Onnimanni 2/2023
Laaja teemanumero keskittyy lasten ja nuorten tietokirjallisuuteen, ja sen tekemistä on tukenut taloudellisesti Suomen tietokirjailijat ry. Pirita Tolvanen kirjoittaa kuvan merkityksestä lasten tietokirjoissa. Tuula Korolaisen esittelee suomalaisten museoiden julkaisemia tietokirjoja, Mervi Heikkilä selkokielistä tietokirjallisuutta ja Kari Vaijärvi kirjoittaa ensimmäisestä suomenkielisestä lasten tietokirjasta, jonka on kirjoittanut Antero Warelius.
Onnimanni 1/2023
Vuoden ensimmäinen Onnimanni keskittyy nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuuteen. Annu Viheriälehto kirjoittaa nuortenkirjoista yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan näkökulmasta. Kirjastonhoitaja Sini Helminen summaa kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa tapahtuneita muutoksia ja Anna Tiitinen luo katsauksen yhdysvaltalaisten nuortenkirjojen teemoihin. J. S. Meresmaa on haastatellut neljää nuortenkirjailijaa.
Onnimanni indeksi 2022 (PDF)
Onnimannin indeksiin on koottu tiedot kaikista lehdessä vuoden 2022 aikana ilmestyneistä artikkeleista, arvioista ja kirjoittajista. Indeksin on koonnut Satu Hillo.
Onnimanni 4/2022
Onnimanni tuo esille erilaisia lasten- ja nuortenkirjallisuudessa kuuluvia ääniä. Kuvittaja Maria Sann kirjoittaa esseessään siitä, millaisia mahdollisuuksia lastenkirjallisuus antaa yksilön pienten tarinoiden kertomiseen. Kustantaja Lea Pennanen kertoo, kuinka Kustannus Z antaa äänen lapsille ja nuorille kirjailijoina. Tuula Korolainen on haastattelut ensimmäisen nuortendekkarinsa kirjoittanutta Leena Lehtolaista. Lehdessä muistellaan myös Lastenkirjainstituutin ensimmäistä toiminnanjohtajaa Riitta Kuivasmäkeä, joka kuoli lokakuussa 88-vuotiaana.
Onnimanni 3/2022
Vuoden kolmannessa Onnimannissa nostetaan esille nuortenkirjojen medianäkyvyyden haasteita, pohditaan mielekkäiden aiheiden tarjontaa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa sekä nuortenkirjojen lokeroinnin tarpeellisuutta. Lehdessä muun muassa ensimmäisen lasten- ja nuortenkirjan julkaisseet Tuomas Marjamäki ja Ulpu-Maria Lehtinen kertovat teostensa taustoista ja tavoitteista. Lisäksi Onnimannin uudella Pulssi-palstalla J. S. Meresmaa haastattelee neljää eri lasten- ja nuortenkirjallisuuden kiinnostavaa tekijää.
Onnimanni 2/2022
Vuoden toisessa Onnimannissa pohditaan kahdessa artikkelissa kuvakirjojen jatkuvasti laajenevaa aihevalikoimaa. Heli Halmeen artikkeli nostaa esiin neljä kotimaista uutta kuvakirjaa. Frank Furu ja Linda Bondestam kertovat Päivi Heikkilä-Halttusen haastattelussa Punni-palkitun Ni är inte min mamma –kirjan syntyprosessista. Kuvittaja Pirita Tolvanen kertoo kevätlukukaudesta Fullbright-stipendiaattina lastenkirjallisuuden tutkimuskeskuksessa Bostonissa.
Onnimanni 1/2022
Vuoden ensimmäinen Onnimanni keskittyy käännöskirjallisuuteen sekä lapsille ja nuorille kääntämiseen liittyviin erityiskysymyksiin. Pääkirjoituksessa Päivi Heikkilä-Halttunen pohtii Suomessa ilmestyneen lasten- ja nuortenkirjallisuuden alkuperää. Muissa artikkeleissa mm. suomentaja Alice Martin kuvaa eläytymisen tärkeyttä kääntämisessä, Riitta Oittinen ja Eliisa Pitkäsalo keskittyvät lastenkirjallisuuteen liittyvään näkymättömään valtapeliin ja kolme kääntäjää suomentaa Henrika Anderssonin ruotsinkielisen lastenrunon.
Onnimannin indeksi 2021 (PDF)
Onnimannin indeksiin on koottu tiedot kaikista lehdessä vuoden 2021 aikana ilmestyneistä artikkeleista, arvioista ja kirjoittajista. Indeksin on koonnut Satu Hillo.
Onnimanni 4/2021
Vuoden viimeisessä lehdessä Päivi Nordling esittelee lastenkirjataiteen selvitystä ja kuvittajabibliografiaa, Annu Viheriälehto pohtii säeromaanin saavuttamaa suurta suosiota ja Leena Laakso kertoo paperinukeista. Päivi Heikkilä-Halttusen haastattelemat Riina Katajavuori ja Martin Baltscheit kertovat kuvakirjansa Oravien sota synnystä. Toisessa artikkelissa Päivi Heikkilä-Halttunen luo historiallisen katsauksen sota-aiheiseen suomalaiseen kuvakirjallisuuteen. Lisäksi lehdessä on kooste lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvistä opinnäytteistä vuosina 2010-2020.
Onnimanni 3/2021
Jaana Ristimäki pohtii tubettajien julkaisemien kirjojen suosiota. Markus Brummer-Korvenkontio kertoo Päivi Heikkilä-Halttusen haastattelussa lähes 50 vuotta jatkuneesta laajamittaisesta lastenkirjallisuuden keräilyharrastuksestaan. Rimma Erkko käsittelee artikkelissaan suomalaista lasten ja nuorten kauhukirjallisuutta ja sen tutkimusta. Tampereen yliopiston logopedian opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteinen artikkeli esittelee kiinnostavia lastenkirjoja erityislapsista.
Onnimanni 2/2021
Lehti keskittyy Tutkitun tiedon teemavuoden kunniaksi lasten tietokirjoihin. Ulla Lehtinen on haastatellut tietokirjojen kirjoittajia ja kuvittajia. Tuula Korolainen on tutustunut lasten ajankohtaislehtitarjontaan. Mira Piitulainen tarkastelee vuoden 2020 kotimaisten kuvakirjojen graafisia tehosteita. Lisäksi aiheena on mm. Arto Kivimäen Ilias lapsille ja L. M. Montgomeryn Anna-kirjojen luontokuvaus.
Onnimanni 1/2021
Ulkoasultaan uudistuneen Onnimannin vuoden ensimmäisen numeron teemana on sanataide. Päivi Heikkilä-Halttunen on haastatellut neljää sanataidekasvattajaa, jotka toivovat että sanataidetta hyödynnettäisiin nykyistä enemmän päiväkodissa ja koulussa. Elina Suomalainen on tutustunut sanataidepainotteiden perhepäiväkodin toimintaan. Kia Raevaara tarkastelee artikkelissaan koulumaailmaan sijoittuvia teoksia. Outi Hytönen on selvittänyt kirjallisuuslehtien suhtautumista lastenkirjakritiikkiin.
Onnimannin indeksi 2020 (PDF)
Onnimannin indeksiin on koottu tiedot kaikista lehdessä vuoden 2020 aikana ilmestyneistä artikkeleista, arvioista ja kirjoittajista. Indeksin on koonnut Satu Hillo.
Onnimanni 4/2020
Milena Komulainen on tutustunut viime vuosina lisääntyneeseen ns. ”uusmuumikirjojen” suomenkieliseen valikoimaan. Leena Laakson artikkelissa virittäydytään joulutunnelmaan sisäoppilaitoksen joulunviettoa kuvaavien lasten- ja nuortenklassikoiden avulla. Katri Karasma on haastatellut nuortenkirjailija Briitta Hepo-ojaa. Juhani Niemi esittelee suomenruotsalaisen modernismin keskeisen runoilijan Elmer Diktoniuksen postuumina ilmestyneen kuvarunokirjan Birgittas bilderbok. Ilta-Kanerva Kankaanrinta esittelee korona-aiheisia lastenkirjoja eri maista.
Onnimanni 3/2020
Ympäristöekologian tutkija Mia Rönkä on tutustunut ilmastonmuutokseen ja ympäristönsuojeluun liittyviin uusiin kotimaisiin ja käännettyihin lasten- ja nuortenkirjoihin. Tuula Korolainen esittelee artikkelissaan Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä tehtyjä erilaisia lasten ja nuorten versioita. Markku Soikkelin artikkelissa perehdytään ya- eli nuorten aikuisten kirjallisuuteen. Päivi Heikkilä-Halttunen on haastattelut kolmea aktiivista lasten ja nuorten selkokirjojen tekijää.
Onnimanni 2/2020
Vuokko Hirvonen esittelee lehdessä uusinta saamelaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Artikkeli havainnollistaa omakielisen kirjallisuuden merkitystä pienelle alkuperäiskansalle. Leena Laakson artikkelissa keskitytään Suomessa vuosina 1938-1952 ilmestyneeseen Kultainen koti -kuvakirjasarjaan. Kaisa Lange pohtii Kepler62-sarjan teemoja. Lehdessä esitellään myös vuoden 2019 lasten- ja nuortenkirjatarjontaa Kirjakori-näyttelyn pohjalta sekä virtuaalista LANU-festivaalia.
Onnimanni 1/2020
Vuoden ensimmäinen Onnimanni esittelee lasten ja nuorten lukemiseen liittyvää tutkimusta. Suomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hankkeen tutkimusosion koordinaattori Lotta-Sofia Aaltonen kertoo, millainen merkitys koulun monipuolisella kirjakokoelmalla on lukemaan innostamisessa. Elina Martikainen esittelee Lastenkirjainstituutin toteuttaman Kiva lukea -kyselyn tuloksia. Mari Taneli esittelee artikkelissaan kirjoja, jotka kertovat päivähoidon tai esikoulun aloittamisesta. Päivi Heikkilä-Halttunen on haastatellut valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon saanutta Elina Kritzokatia.
Onnimannin indeksi 2019 (PDF)
Onnimannin indeksiin on koottu tiedot kaikista lehdessä vuoden 2019 aikana ilmestyneistä artikkeleista. Indeksin on koonnut Satu Hillo.
Onnimanni 4/2019
Sisko Ylimartimon artikkeli esittelee unohdetun kuvittajaklassikon, puolalaisen Janusz Grabiańskin (1929–1976). Tuula Korolaisen katsauksessa esitellään uusimpia jouluaiheisia lastenkirjoja. Raili Mikkanen kertoo Marjo Jääskän haastattelussa historiallisen nuortenromaanin kirjoittamisesta Minna Canthin Elli-tyttären näkökulmasta. Tuula Korolainen on lukenut uudelleen Anni Swanin klassikon Olli oppivuodet. Kaisa Lange kertoo, millainen on koululaisten ääneen lukemisen kilpailu Saksassa.
Onnimanni 3/2019
Onnimanni 3/2019 on nuortenkirjallisuuden teemanumero. Leena Laakson artikkeli S. E. Hintonin klassikosta The Outsiders osoittaa, kuinka tietyt keskeiset teemat ovat toistuneet nuortenkirjoissa jo puolen vuosisadan ajan. Päivi Nordling tarkastelee Uolevi Nojosen tuotantoa 2010-luvun lukijan silmin. Lastenkirjainstituutin eurooppalaiset sisarorganisaatiot kertovat, mitä trendejä nuortenkirjallisuudessa on maailmalla. Kaikki Puntari-arviot esittelevät nuortenkirjallisuutta.
Onnimanni 2/2019
Lehdessä tehdään katsaus vuoden 2018 lasten- ja nuortenkirjatarjontaan Kirjakori 2018 -näyttelyn ja tilastojen pohjalta. Tuula Korolaisen artikkeli esittelee ruotsalaisen Lennart Hellsingin monipuolista lastenkirjailijanuraa. Kaisa Lange kirjoittaa Veera Salmen varhaisnuortenromaanista Saari. Ville Hänninen kertoo kuvittaja Usko Laukkasesta ja Terhi Laitinen kertoo Minna Canthin juhlavuoden tapahtumista Kuopiossa.
Onnimanni 1/2019
Vuoden ensimmäisessä Onnimannissa tuodaan esille eläinten erilaisia rooleja ja tehtäviä lastenkirjallisuudessa. Mari Tanelin artikkelissa tarkastellaan maatiloja ja tuottajia uusissa lastenkirjoissa, Päivi Heikkilä-Halttusen kirjoituksessa lastenkirjojen karismaattisia eläinhahmoja. Jukka Itkonen kertoo eläimistä omissa kirjoissaan. Pirjo Suvilehto kertoo eläinavusteisesta terapiasta ja lukukoiratoiminnasta.
Onnimanni indeksi 2018 (PDF)
Onnimannin indeksiin on koottu tiedot kaikista lehdessä vuoden 2018 aikana ilmestyneistä artikkeleista. Indeksin on koonnut Satu Hillo.
Onnimanni 4/2018
Lehdessä mm. tarkastellaan kriittisesti syksyn uusia sankaritarinakirjoja lapsille ja nuorille ja vieraillaan Marjatta Kurenniemen sukutilalla Taipalssaarella. Päivi Heikkilä-Halttunen on haastatellut Onnimanni-palkinnon saaneen Etana Editions -kustantamon voimanaisia. Tuula Korolainen kirjoittaa Sinikka ja Tiina Nopolan Siskossyndrooma-muistelmista aikalaiskokijan näkökulmasta.
Onnimanni 3b/2018
Lastenkirjainstituutin 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ilmestynyt Onnimannin lisänumero esittelee vuoden 2018 lasten- ja nuortenkirjauutuuksia haastatteluiden, kirjavinkkien ja kirjalistojen kautta. Lehdessä on myös lyhyitä artikkeleita, jotka esittelevät ajankohtaisia ilmiöitä lasten- ja nuortenkirjallisuuden kentältä. Lastenkirjainstituutin työntekijät ovat tuottaneet lehden sisällön yhdessä päätoimittajan kanssa.
Onnimanni 3/2018
Ensimmäisessä uuden päätoimittajan Päivi Heikkilä-Halttusen toimittamassa numerossa tutustutaan Anne Muhosen sarjakuviin sekä virolaiseen tyttökirjaklassikkoon, Silvia Rannamaan Kadriin. Lehdessä esitellään vuoden 2017 Kirjakoria ja lasten- ja nuortenkirjatarjontaa, Lastenkirjainstituutin kirjaston palveluja tutkijoille ja opiskelijoille sekä perehdytään Lukutaitofoorumin työhön ja Topeliuksen kansalaisaktivismiin.
Onnimanni 1-2/2018
Onnimannin kaksoisnumero on 40 vuotta täyttävän Lastenkirjainstituutin juhlalehti. Päätoimittaja Tuula Korolainen päättää 30 vuotta kestäneen päätoimittajan uransa tähän numeroon.
Lehti tarkastelee lukemista monesta eri näkökulmasta. Tuula Korolainen on työryhmän kanssa tutkinut, mitä suositut suomalaiset aikakauslehdet kirjoittivat lastenkirjallisuudesta syksyllä 2017. Työryhmä havaitsi, että aikakauslehtiä ei kiinnosta lastenkirja eikä lasten lukeminen. Päivi Heikkilä-Halttunen on tehnyt laajan katsauksen lukemiskampanjoista ja Marja-Kristiina Lerkkanen kertoo tutkimuksesta, joka koskee lukemista perheissä.
Onnimanni 4/2017
Onnimannissa tutustutaan L.M. Montgomeryn elämäkertaan sekä tuotantoon Anna-sarjasta tehdyn filmatisoinnin ja Kotikunnaan Rillan sotakuvauksen kautta. Lehdessä esitellään myös 2010-luvun pottakirjoja, pohjoismaisia lastenkirjainstituutteja sekä Kirjalitta-lastenkirjafestivaalia.
Onnimanni 3/2017
Onnimanni juhlii 100-vuotiasta Suomea juhlanumerolla, jossa tarkastellaan sekä nykyistä että klassista suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Lehdessä kerrotaan muun muassa sota-ajan tyttökirjallisuuden sankaritytöistä ja Laila Kohosen uudesta lastenromaanista. Lisäksi yhdeksän eri-ikäistä suomalaista muistelee lapsuutensa tärkeitä lukuelämyksiä – mukana myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Onnimanni 2/2017
Onnimanni esittelee vuoden 2016 lastenkirjasatoa Suomessa ja Ruotsissa. Lehdessä kerrotaan myös ensimmäisen Punni-palkinnon saajista, selkokirjoista, arkipäivän teknologiasta lastenkirjoissa ja Unikudelmia-näyttelystä.
Onnimanni 1/2017
Vuoden ensimmäisen Onnimannin teemana on runous. 2000-luvulla koululaisten lastenrunoissa puhutaan koti-isistä ja haamulapsosista. Vauvalyriikka uudistuu, perinteitä kunnioittaen.
Onnimanni 4/2016
Vuoden viimeinen Onnimanni johdattaa fantasian maailmaan Roald Dahlin jalanjäljissä. Mukana mm. Riva Toivolan haastattelu. Tietenkin myös 40-vuotiasta Surikoira Roita muistetaan.
Onnimanni 3/2016
Tämän Onnimannin teemoja ovat lastenkirjallisuuden sähköistyminen ja lasten ja nuorten tietokirjat. Haastattelussa tanskalainen sähkökirjailija Merete Pryds Helle ja tietokirjailija Maijaliisa Dieckman. Lehdessä esitellään pohjoismaisia lastenkirjasovelluksia ja alan tutkimusta.
Onnimanni 2/2016
Uusi Onnimanni on jälleen ilmestynyt. Kesällä pääsemme tutustumaan kuvittaja Marjo Nygårdin arkeen sekä lumoutumaan L.M. Montgomeryn päiväkirjoista. Mukana on tuttuun tapaan lisäksi ajankohtaisia uutisia ja runsaasti lasten- ja nuortenkirja-arvioita.
Onnimanni 1/2016
Vuoden 2016 ensimmäinen Onnimanni on ilmestynyt. Lehdessä tarkastellaan kotimaista lastenkirjallisuutta monikulttuurisuuden näkökulmasta ja tutustutaan muunmuassa Maailmankouluun ja Tauno Karilaan lännenkirjoihin.
Onnimanni 4/2015
Vuoden viimeisessä Onnimannissa tutustutaan norjalaiseen fantasiaan, Koko kaupungin Vinskin luoneen Aapelin huumoriin ja Finlandia Junior -voittaja Nadja Sumaseen. Tietenkin vuoden viimeisessä numerossa muistetaan myös 100-vuotisjuhlaa viettävää Kaija Pakkasta ja jo 150-vuotiasta Ihmemaan Liisaa.
Onnimanni 3/2015
Uuden ilmeen saanut Onnimanni 3/2015 on ilmestynyt! Lehdessä tutustutaan aikansa kirjalliseen julkkikseen Merja Otavaan, perehdytään sukupuolinormeja rikkoviin ruotsalaisiin kuvakirjoihin ja tavataan ruotsalainen kirjailija-kuvittaja Pernilla Stalfelt.
Onnimanni 2/2015
Onnimanni-lehden 2/2015 aiheina ovat muun muassa Ruotsin lastenkirjavuosi sekä klassinen musiikki nuortenkirjoissa. Tuttuun tapaan lehdestä löytyy myös katsaus ajankohtaisiin lastenkirjallisuuden uutisiin sekä runsaasti kirja-arvioita. Pääkirjoitus, lehden tiivistelmä sekä alan uutisia kartoittava Haavi-osio ovat luettavissa myös verkossa.
Onnimanni 1/2015
Vuoden ensimmäisessä Onnimannissa 1/2015 luomme katsauksen niin vauvojen ensikirjoihin kuin Villin lännen kirjoihinkin. Suomen kansalliseepos Kalevala täyttää tänä vuonna 180 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi tutustutaan englanninkielisiin lasten Kalevala-versioihin. Lue myös muut kiinnostavat artikkelit!
