Sisältö
Perhejoulu, Eppu Nuotio
Vihervaaran Anna lohduttaa ja rohkaisee, Aino Isojärvi
Kotikunnaan Rilla Suomen jatkosodassa, Sara Kokkonen
Onnimanni-palkinto Päivi Heikkilä-Halttuselle
Tekijä ja näkijä – Maria Laukka, Arja Kanerva
Avain hukassa sai Finlandian, Tuula Korolainen
Vaipoista veks: 2010-luvun pottakirjat, Mari Taneli
Kirjalitta – erittäin salainen, Hanna Järvenpää
Tiedotusta, tutkimusta, opetusta, Kaisa Laaksonen
Seula
Haavi
Puntari
Summary
Perhejoulu
Otetaan yksi hermostunut äiti
Yksi kiireinen isä
Otetaan joukko jännittyneitä lapsia
Otetaan sotku ja kadonneet tavarat
Otetaan imuri ja luuttu.
Otetaan uuniin unohtuneet piparkakut
Otetaan vinossa oleva kuusi
ja tahra pöytäliinassa
Otetaan tähti ikkunaan.
Otetaan laulu.
Otetaan hyasintin tuoksu.
Otetaan kulkunen ja kilisytetään sitä.
Otetaan kirja ja kullat kainaloon.
Otetaan valokuva.
Eppu Nuotio (2015)
Hyvät lukijat, tukijat
ja yhteistyökumppanit
Kiitämme tästä vuodesta
ja toivotamme hyvää joulua
ja onnellista uutta vuotta 2018.
Onnimannin toimitus
Lastenkirjainstituutin henkilökunta
Tiivistelmä
Onnimannin joulutervehdyksenä on Eppu Nuotion runo Perhejoulu.
Aino Isojärvi on haastatellut tutkija Sisko Ylimartimoa hänen uusitusta L. M. Montgomery -teoksestaan sekä Netflixin sarjasta Anne with an E. Ylimartimon mielestä Anna-kirjojen adaptaatioita voi tarkastella itsenäisinä taideteoksina, koska monet eivät tunne alkuteoksia ja nykymaailma haluaa katsoa tarinaa uusista näkökulmista. Ylimartimo korostaa Montgomeryn kaksijakoisuutta: toisaalta hän oli epäsovinnainen humoristi, toisaalta sopeutui ajan sovinnaisuussäännöksiin ja joutui tasapainoilemaan jatkuvasti. Hän loi kuitenkin uudenlaista pohdiskelevaa viihdekirjallisuutta ja inhimillisiä, erehtyväisiä sankarittaria, minkä vuoksi kirjat ovat kestäneet aikaa.
Isojärvi esittelee myös Ylimartimon kirjan ja Netflixin sarjan. Ylimartimon kaksoisteos sisältää Montgomeryn omaelämäkerran Alppipolku ja tutkijan oman temaattisen analyysiosan kirjailijan tuotannosta.
L. M. Mongomeryn Ringa of Ingleside, Kotikunnaan Rilla, ilmestyi kirjana suomeksi vasta 1962. Sara Kokkonen on kuitenkin löytänyt vanhemman käännöksen: Aune Levanto suomensi Suomen sotavuosina 1942-1943 osia kirjasta Pohjois-Karjalan Kenttälotta -lehteen. Kokkonen analysoi kirjaa sotaromaanina ja vertailee suomennoksia. Lehtisuomennos oli suunnattu maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdissä toimiville nuorille naisille ja Kerttu Piskosen kääntämä kirja kaikille lukijoille. Kokkonen löytää eroja esim. poliittisissa painotuksissa ja poistoissa. Hän toivoo Montgomeryn romaaneista uusia, alkuteoksien mukaisia suomennoksia.
Hanna Järvenpää raportoi Tampereella marraskuussa järjestetystä Kirjalitta-lastenkirjallisuustapahtumasta, jossa Lastenkirjainstituutti on mukana järjestäjänä.
Kaisa Laaksonen vertailee pohjoismaisten lastenkirjainstituuttien toiminnan painotuksia. Hän toteaa mm, että vain Ruotsin ja Suomen instituuteilla on edelleen lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja tutkimusta kokoava kirjasto. Tanskan instituutti on keskittynyt pääasiassa tutkimukseen, ja Norjassa taas on tutkimuksen ohella panostettu lastenkirjailijoiden koulutukseen. Erot johtuvat pääasiassa tehtävämäärittelyistä ja rahoituslähteistä.
Mari Taneli käsittelee artikkelissaan 2000-luvun pottakirjoja, joissa aihe on vaipoista eroon pääseminen tai vessakäyttäytyminen. Suomessa saatavilla on noin 20 kuvakirjaa, valtaosa käännöksiä. Yli puolet on paksulehtisiä katselukirjoja, joissa on vähän tekstiä, mutta mahdollisesti luukkuja, ääninappeja tai tunnusteltavia elementtejä. Valtaosa kirjoista on suunnattu selvästi tytöille tai pojille.
Kahdessa artikkelissa kerrotaan palkinnoista: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto on myönnetty Sanna Manderin kuvakirjalle Avain hukassa / Nyckelknipan. LKI:n Onnimanni-palkinnon on saanut tutkija ja kouluttaja, FT Päivi Heikkilä-Halttunen, joka kirjoittaa myös Onnimanniin.
Uutisissa kerrotaan mm. Suomen ALMA-palkintoehdokkaat: kuvittaja Linda Bondestam, kuvittaja-kirjailija Kristiina Louhi, kuvittaja Marika Maijala, kirjailija Timo Parvela, kirjailija Maria Turtschaninoff, kuvittaja Anne Vasko ja kustantamo Etana Editions.
Summary
Onnimanni wishes everyone a merry Christmas with a poem by Eppu Nuotio.
Aino Isojärvi interviews researcher Sisko Ylimartimo about her updated study of L.M. Montgomery and the Netflix series Anne with an E. According to Ylimartimo, adaptations of the Anne-books are works of art in their own right since many are unfamiliar with the original books today and each new version seeks to tell the story from a new perspective. Ylimartimo accentuates Montgomery’s duality: on the one hand, she was unconventionally witty, on the other, she had to adapt to the conventions of her time and always walked a tightrope. Still, she did create a new form of reflective, light reading and human, fallible heroines, which is why her books have stood the test of time. Isojärvi also presents Ylimartimo’s study and the Netflix series. The twofold book includes Montgomery’s autobiography The Alpine Path and Ylimartimo’s thematic study of her works.
A Finnish translation of L.M. Mongomery’s Ringa of Ingleside was published as late as 1962. Sara Kokkonen has, however, found parts of the novel translated already during the war years 1942-43 by Aune Levanto for the magazine Pohjois-Karjalan Kenttälotta. Kokkonen compares the different translations of the war novel. Whereas the magazine translation addresses young women in the Lotta Svärd Organization involved in national defence work, Kerttu Piskonen’s book translation addresses a wider readership. Kokkonen reveals that the versions differ in political emphasis and omitted sections. She calls for new Finnish translations of Montgomery’s books that are more faithful to the originals.
Hanna Järvenpää reports from the Kirjalitta children’s literature event in Tampere this November arranged, in part, by the Finnish Institute for Children’s Literature.
Kaisa Laaksonen compares differences in focus among the Nordic children’s literature institutes. She concludes e.g. that only the Swedish and Finnish institutes still have libraries that collect children’s and young adult books and research publications within the field. The Danish institute focuses mainly on research whereas the Norwegian institute concentrates on research and teaching creative writing. The differences are mainly a result of each institute’s mission and sources of funding.
Mari Taneli’s article studies books about potty training from the 21st century. In Finland, there are about 20 picturebooks on this topic, most of them translations. Half of these are board books with little text, but with tactile elements such as flaps or sound buttons. Most books clearly address either boys or girls.
Two articles deal with literary awards. Sanna Mander has won the Finlandia Prize for children’s and young adult literature for her book Nyckelknipan/Avain hukassa. Researcher and lecturer FT Päivi Heikkilä-Halttunen, who often writes for Onnimanni, has received the Institute’s Onnimanni Prize.
In the news section we learn e.g. that the Finnish nominees for the Astrid Lindgren Memorial Award (ALMA) are illustrator Linda Bondestam, illustrator and writer Kristiina Louhi, illustrator Marika Maijala, writer Timo Parvela, writer Maria Turtschaninoff, illustrator Anne Vasko, and publisher Etana Editions.
Translation Maria Lassén-Seger
