Sisällys
Pieni lapsi tutustuu kirjoihin kaikilla aisteillaan, Päivi Heikkilä-Halttunen
Ensikirjojen ihmemaassa, Maria Laakso
Kuvakirjat ottavat kantaa rasismiin ja syrjintään, Jaana Pesonen
Lukuelämyksiä ja pöhinää kirjasomessa, Päivi Heikkilä-Halttunen
Onnimanni-palkittu Ulla Lehtinen: ”Kirjallisuuspuhe ei saa pönöttää”, Helmi Kalaja
Neuvola kannustaa perheitä lukemaan, Emmi Jäkkö
Lukutikku: Elämykselliset kirjanäyttelyt, Sanna Pelliccioni & Juli-Anna Aerila
Haavi
Seula
Puntari
Summary, Maria Lassén-Seger
Lue myös Päivi Heikkilä-Halttusen verkkoartikkeli Helppoja käytänteitä kirjallisuuskasvatuksen tueksi, jossa tutustutaan Pälkäneellä kehitettyyn lukureseptiin ja Kuopion varhaiskasvatukseen ja esi- ja alkuopetukseen suuntautuvaan Parasta lukemista -hankkeeseen.
Pääkirjoitus: Pieni lapsi tutustuu kirjoihin kaikilla aisteillaan
Mikä on varhaisin lastenkirjamuistosi?
Mikäli uskotaan tutkijoita, niin pienelle lapselle ei voi jäädä konkreettisia muistikuvia ensimmäisistä katselukirjoista, koska lapsen muisti alkaa toimimaan vasta kolme-neljävuotiaana.
Edeltävän Onnimannin pääkirjoituksessa harmittelin sitä, kuinka helppolukuisen, lukutaidon alkuun suunnatun kirjallisuuden arvostus on Suomessa aivan liian vähäistä. Sama havainto pätee taaperoikäisten kirjallisuuteen: koska mahdetaan nimetä ensimmäistä kertaa kartonkinen kuvakirja ehdokkaaksi arvostetulle lastenkirjapalkinnolle?
Tukevasta kartongista valmistetut, kovakouraistakin käsittelyä ja jopa pureskelua kestävät katselukirjat ovat lapsen ensimmäinen kosketus kirjaan esineenä. Aluksi kirja on lelu muiden joukossa. Vähitellen lapsi opettelee ensin yhdessä aikuisen kanssa ja myöhemmin myös omin päin kääntämään kirjan sivuja, hahmottamaan pienen tarinan sekä ymmärtämään kuvan ja sanan yhteyden.
Kotimainen taaperokirjallisuus on entistä monipuolisempaa. Nimekemäärät lähtivät selvään kasvuun vuosituhannen taitteessa. Esimerkiksi lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren ja kuvittaja Osmo Pennan monet kartonkikirjat pohjautuivat uusimpaan tietoon lapsen kehitys- ja havaintopsykologiasta.
Uusimmissa katselukirjoissa huomio kiinnittyy niiden visuaalisuuteen: kartonkisten ensikirjojen ja suomalaisten lastenvaatesuunnittelijoiden väri- ja muotokieli muistuttavat paljon toisiaan.
Suomessa on jaettu äitiyspakkausta lapsiperheille jo 85 vuoden ajan. Aluksi se kohdennettiin vain vähävaraisille perheille, mutta vuonna 1949 pakkaus tuotiin kaikkien halukkaiden saatavilla. Vuodesta 1985 siihen sisällytettiin vauvan vaatteiden ja hoitotarvikkeiden oheen myös ensikirja. Tällä tavoin on lempeästi ja luontevasti muistutettu varhaisten lukuhetkien merkityksestä lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille.
Australialainen Hugh Crago yhdistää tutkimuksissaan kirjallisuudentutkimusta, kehityspsykologiaa ja psykoterapiaa. Hänen uusimman teoksensa Self and Story in Early Childhood. Children´s Developing Minds Revealed by Parent-led Research (Routledge 2023) aineistona on pikkulasten vanhempien pitämiä lukupäiväkirjoja. Tarkkaavainen vanhempi pystyy tekemään johtopäätöksiä lapsensa kirjamausta lapsen eleiden ja ilmeiden ja kehonkielen avulla jo paljon ennen kuin lapsi oppii puhumaan!
Päivi Heikkilä-Halttunen
Tiivistelmä
Onnimannin vuoden viimeinen numero keskittyy alle kouluikäisten lasten kirjallisuuteen ja erityisesti taaperoiden katselukirjoihin.
Suomessa on jaettu äitiyspakkausta lapsiperheille jo 85 vuoden ajan. Aluksi se kohdennettiin vain vähävaraisille perheille, mutta vuodesta 1949 pakkaus on ollut kaikkien halukkaiden saatavilla. Vuonna 1985 pakkaukseen sisällytettiin vauvan vaatteiden ja hoitotarvikkeiden oheen myös ensikirja. Tällä tavoin on lempeästi muistutettu varhaisten lukuhetkien merkityksestä lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille.
Lisää tietoa ja lastenkirjoja on jaettu neuvoloiden kautta jo kolmen vuoden ajan myös Lukukeskuksen luotsaamassa Lukulahja lapselle -ohjelmassa. Palaute neuvoloilta ja lasten vanhemmilta on ollut kauttaaltaan kiittävää, kertoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö.
Kirjallisuudentutkija Maria Laakso on tutustunut nelikuisen Ruusu-tyttärensä kanssa uusimpaan ensikirjavalikoimaan. Aiemmin kriittisesti tähän kirjallisuuden alueeseen suhtautunut Laakso yllättyi tarjonnan monipuolisuudesta. Hän kiinnitti huomiota esimerkiksi ensikirjojen muotoiluun ja dramaturgiaan. Hämmennystä aiheutti kuitenkin se, että agraarikulttuuri pitää yhä pintansa ensikirjojen miljöökuvauksessa. Äänikirjaformaatti on selvästi yleistymässä myös pikkulasten kirjoissa.
Myös kirjallisuudentutkija Jaana Pesonen on taaperoikäisen lapsen äiti. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että Yhdysvalloissa ilmestyy jo paljon taaperoille ja leikki-ikäisille suunnattuja kartonkisivuisia kirjoja, jotka ottavat yhdenvertaisuuden käsitteen kautta kantaa rasismiin ja syrjintään. Suomessa tarjonta on vielä niukempaa. Leikki-ikäisten kuvakirjoissa teema nousee kuitenkin jo monin tavoin esille. Pesonen pitää tärkeänä, että taustoiltaan, piirteiltään ja ominaisuuksiltaan monenlaiset lapset voivat samastua lastenkirjojen keskushahmoihin.
Lastenkirjailija ja kuvittaja Sanna Pelliccionin Onni-pojasta kertova sarja (Minerva ja Etana Editions v:sta 2007) on hyvä esimerkki modernista ja suositusta pikkulasten kuvakirjasarjasta. Pelliccionin kokoamassa Onni on olla -näyttelyssä lapset ja heidän vanhempansa pääsevät kokemaan elämyksellisesti Onni-kirjojen maailmaa. Näyttely kiertää eri puolilla Suomea. Pikkulasten vanhemmat ovat huomanneet, kuinka näyttely on tarjonnut meluisan ja kiireisen arjen vastapainona mahdollisuuden rauhoittavaan leikkiin. Kirjallisuuskasvatukseen paneutunut tutkija Juli-Anna Aerila muistuttaa, että lastenkirjaan pohjaava toiminnallinen kirjaleikki voi innostaa erityisesti niitä lapsia, joille kirjallisuus, ääneen lukeminen ja kirja esineenä on jäänyt etäiseksi.
Lastenkirjallisuus näkyy monin tavoin sosiaalisen median eri alustoilla. Taiteen sosiologiaan keskittynyt tutkija Maaria Linko on kartoittanut kirjallisuusblogien merkitystä osana kirjallisuuskeskustelua. Lastenkirjablogien määrä ja suosio on vähentynyt, kun taas kirjapuhe on lisääntynyt TikTok-sovelluksessa ja Instagramissa. Myös Onnimanni-palkinnon saanut some-vaikuttaja Ulla Lehtinen, on havainnut saman muutoksen.
