Onnimanni 3/2018

Sisältö

Lastenkirjan näkyväksi, Päivi Heikkilä-Halttunen
Lisää ruutuaikaa lapsille, Päivi Heikkilä-Halttunen
Väsyneitä vanhempia ja vähemmistöjä, Päivi Antila
Instituutin kirjasto tutuksi, Hanna Järvenpää
Lukutaitoa kaikille miljoonalla eurolla, Kaisa Laaksonen
Aikaa kestänyt Kadri, Jouko Grönholm
Ollaan hyviä köyhille! Leena Laakso
”Tyhjä vitriini on surkea näky!” Päivi Nordling
Karjalan evakkojen tallentaja, Päivi Heikkilä-Halttunen
Töttölöö! Hanna Ronkainen
Seula
Haavi
Puntari
Summary

Lastenkirja näkyväksi

Onnimannin uutena päätoimittajana katse kiertyy väkisinkin menneisiin hyviin aikoihin, jolloin ilmestyi lukuisia lastenkirjallisuutta ja -kulttuuria säännöllisesti tai ajoittain seuraavia erikoislehtiä.

Muistaako kukaan enää sellaisia jo lakkautettuja lehtiä kuin Books from Finland, Hiidenkivi, Kirjain, Lukija, Peili tai Vinski?

Kari Vaijärven luotsaama Tyyris Tyllerö lopetti viime vuonna aivan 40-vuotisjuhlansa kynnyksellä, koska lehti ei enää saanut opetusministeriön jakamaa kulttuuri- ja mielipidelehtitukea.

Lukukeskuksen julkaisema nuorten kirjallisuuslehti Lukufiilis ilmestyy nykyisin verkkolehtenä, kuten myös IBBY Finlandin Virikkeitä yhtä vuotuista painettua numeroa lukuun ottamatta.

Lastenkirja näkyykin nykyisin printtimediaa enemmän netissä – erilaisilla verkkosivustoilla ja blogeissa.

Lastenkirjainstituutti on käynnistänyt syksyllä Suomen Kulttuurirahaston hankerahan turvin Lastenkirjat esiin! -nettiportaalin rakentamisen. Siihen kootaan vuoden lasten- ja nuortenkirjauutuudet monia eri tahoja hyödyttävään muotoon.

Onnimanni lähtee myös mukaan digitaaliseen Paperini-sovellukseen, jonka kautta sovelluksen tilaajat voivat seurata sanoma-, aikakaus- ja erikoislehdissä julkaistuja artikkeleita eri aihepiireistä.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuteen erikoistuneiden printtilehtien valikoiman niukentuminen asettaa vielä sinnitteleville lehdille paitsi uusia paineita myös mieluisia haasteita: Kuinka tuoda esille lasten- ja nuortenkirjoja sekä niiden tekijöitä ja kiinnostavia trendejä aivan uusillekin kohderyhmille, jotka eivät vielä edes tiedosta kaipaavansa hyviä lukuvinkkejä itselleen tai lähipiirinsä lapsille? Kuinka uutisoida uusimmasta alan tutkimuksesta, joka entistä useammin saa kimmokkeita yhteiskunnallisesta todellisuudesta?

Onnimanni pyrkii vastaisuudessakin seuraamaan lasten- ja nuortenkirjallisuutta valppaasti ja virkeästi. Lasten- ja nuortenkirjauutuudet ansaitsevat tulla näkyviksi ja arvostetuiksi. Aivan yhtä tärkeää on nostaa esiin unohtuneita klassikoita tai oman aikansa suosikkeja.

Onnimanni on minulle lehtenä läpikotaisin tuttu. Perspektiiviä lehden tekoon on kertynyt jo useammalta vuosikymmeneltä. Ensimmäinen juttuni ilmestyi Onnimannin numerossa 2/1989 ja toimittajan pestini alkoi vuonna 1991.

Onnimannilla on paljon luottoavustajia, joiden kanssa on jännittävää visioida myös tulevia linjauksia.  Uudetkin avustajat ovat sydämellisesti tervetulleita lehden tehotiimiin!

Päivi Heikkilä-Halttunen, Onnimannin päätoimittaja

Tiivistelmä

Pääkirjoituksessa Onnimannin uusi päätoimittaja Päivi Heikkilä-Halttunen toivoo enemmän näkyvyyttä lasten- ja nuortenkirjoille. Suomessa on viime aikoina lakkautettu monia kirjallisuus- ja kulttuurilehtiä, jotka aiemmin käsittelivät säännöllisesti tai satunnaisesti myös lasten- ja nuortenkirjallisuutta.

Päivi Heikkilä-Halttunen on haastatellut Anne Muhosta, joka on yksi harvoista suomalaisista lasten sarjakuvan tekijöistä. Muhosen mielestä sarjakuvaa voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän myös kouluissa lukemaan opettamisessa ja kirjallisuuskasvatuksessa.

Päivi Antilan artikkelissa esitellään vuoden 2017 lasten- ja nuortenkirjatarjontaa Lastenkirjainstituutin Kirjakori-näyttelyn pohjalta. Viime vuoden teemoina näkyivät itsenäisyyden juhlavuoden lisäksi muun muassa ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, tasa-arvo ja vähemmistöt. Ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen Kirjakori-tilastoissa kotimaisten kirjojen osuus oli suurempi (51 %) kuin käännösten osuus.

Hanna Järvenpään artikkeli esittelee Lastenkirjainstituutin erikoiskirjaston monipuolisia kokoelmia, joihin kuuluu yli 65 000 niteen lasten- ja nuortenkirjakokoelman lisäksi 5500 alan tutkimusta ja hakuteosta, opinnäytteitä sekä kattava valikoima lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimukseen erikoistuneita lehtiä.

Kaisa Laaksosen kolumnissa kerrotaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen viime vuonna asettaman asiantuntijatyöryhmän toiminnasta Lukutaitofoorumissa. Tehtävänä oli laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen kehittämiselle. Toimenpiteisiin varataan miljoona euroa. Lukutaitofoorumin jäsenenä Laaksonen toivoo, että syksyn aikana käynnistyvään uuteen Lukuliike-kampanjaan saadaan vielä mukaan nykyistä enemmän merkittäviä toimijatahoja yhteisten asioiden edistämiseen.

Jouko Grönholmin artikkelissa esitellään virolaisen Silvia Rannamaan vuonna 1959 ilmestynyt tyttökirjaklassikko Kadri, joka on edelleen maan luetuin ja rakastetuin tyttöromaani. Virolainen kirjallisuudentutkija Piret Peiker väitteli Rannamaan tuotannosta Åbo Akademissa kuluvan vuoden alussa.

Leena Laakson artikkeli tuo kiinnostavan näkökulman Zacharias Topeliuksen vuonna 1856 ilmestyneeseen lastennäytelmään Ole hyvä köyhille. Topeliuksen syntymästä on tullut kuluneeksi 200 vuotta. Topelius oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Lähiluvussa Laakso on löytänyt näytelmästä paljon yhtymäkohtia tällä hetkellä Suomessa käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun  vähäosaisista, maahanmuuttajista ja väliinputoajista.

Summary

In the editorial, Onnimanni’s new editor-in-chief Päivi Heikkilä-Halttunen plead for more visibility for children’s and YA literature. Lately, many Finnish literature and culture magazines that used to cover children’s and YA books, regularly or occasionally, have been closed down.

Päivi Heikkilä-Halttunen has interviewed Anne Muhonen, who is among the few in Finland that make comics for children. Muhonen thinks that comics could be used much more often in school for teaching reading skills and raising literary awareness.

Päivi Antila’s article presents the range of books for children and young adults published in Finland in 2017 based on the Institute’s Kirjakori-exhibition. Topical themes during 2017 were Finland’s centenary of independence, climate change, environmental protection, equality, and minorities. The statistics show that, for the first time in almost 20 years, Finnish books (51%) outnumbered translations.

Hanna Järvenpää’s article presents the Institute’s versatile special collections that include over 65 000 children’s and YA books, as well as 5500 research studies and reference books in the field, theses, and an extensive selection of journals specializing in children’s and YA literature research.

Kaisa Laaksonen’s column comments on the National Literacy Forum appointed by the Minister of Education and Culture Sanni Grahn-Laasonen last year. The Forum’s task was to draft guidelines for advancing the reading skills and reading habits of young people. A million euros have been set aside for measures needed to be undertaken. As a member of the National Literacy Forum, Laaksonen hopes that the new reading campaign to be launched this autumn will engage active and notable agents ready to further the cause.

Jouko Grönholm’s article presents the Estonian writer Silvia Rannamaa’s classic girls’ book Kadri from 1959, which is still the most widely read and beloved girls’ book in Estonia. Estonian literature scholar Piret Peiker defended her dissertation on Rannamaa’s work at The University of Turku earlier this year.

Leena Laakso’s article looks at a children’s play from 1856 by Zacharias Topelius from an interesting perspective. Topelius, who was remarkably influential in his day, celebrates his 200th anniversary this year. In the play, Laakso finds many points of resemblance to how the disadvantaged, immigrants and other marginalized groups in society are treated in Finnish public discussion today.

Translation: Maria Lassén-Seger