Onnimanni 4/2019

Sisällys

Kirjallisuutta ilman turhia etuliitteitä, Päivi Heikkilä-Halttunen
Värin ja muodon taituri, Janusz Grabiański, Sisko Ylimartimo
Tonttuilua ja suuria tunteita, Tuula Korolainen
Raili Mikkanen teki vihdoin sinunkaupat Minna Canthin kanssa, Marjo Jääskä
Ollin oppivuodet, realismia ja saippuaoopperaa, Tuula Korolainen
Ääneen lukemisessa tärkeintä on ajatteleminen ja mielikuvitus, Kaisa Lange
Kirjavinkkariyhdistys sai Onnimanni-palkinnon, Päivi Heikkilä-Halttunen
Ketterä VaLas on pieni mutta päättäväinen, Päivi Heikkilä-Halttunen
Voittajakolmikolla ei ole aihetta nolosteluun, Kaisa Laaksonen
Inspiraatiota Daniel Defoén klassikosta, Päivi Heikkilä-Halttunen
Topelius sai uuden kodin, Päivi Nordling
Kompassi
Modernin lasten ja nuorten fantasian edelläkävijä, Päivi Heikkilä-Halttunen
Lukutikku: Kirjallisuus avaa oven lähelle ja kauas, Juli-Anna Aerila
Haavi
Puntari
Summary, Maria Lassén-Seger

Kirjallisuutta ilman turhia etuliitteitä

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon esivalintaraadin puheenjohtaja, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Hilkka Lamberg, otti ehdokkaiden julkistustilaisuuden puheessaan kantaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkyvyyteen. Hän vaati lasten- ja nuortenkirjallisuuden nostamista mediassa tasavertaiseen asemaan muun kirjallisuuden kanssa.

Lambergin toive on nykytilanteessa jopa utopistinen, mutta silti ehdottomasti kannatettava.

Finlandia-raati nosti ehdokkaiksi teoksia, jotka eivät aseta lukijakunnalleen mitään selviä ikärajoja. ”Hyvä kirja voi tuottaa iloa niin lapselle kuin aikuisellekin” totesi Lamberg.

Ikä- ja kohderyhmien korostaminen lasten- ja nuortenkirjauutuuksien markkinoinnissa on mielestäni turhaa myös siksi, että tietyn ikäluokan lukemaan oppimisen valmiudet ja kiinnostuksen kohteet eivät enää ole yhteneväisiä. Nykyisin tarvitaan monenlaisia kirjoja myös eri kieli- ja kulttuuritaustoista tuleville lukijoille.

Lastenkirjallisuus tuntuu nykyisin reagoivan nopeasti uusiin opetussuunnitelmiin. Kielitietoinen kasvatus, tunnetaidot, moniarvoisuus ja monilukutaito ovat inspiroineet joko piiloisesti tai avoimesti kotimaisia kirjailijoita ja kuvittajia vaikkapa valittujen aihepiirien ja esitystavan osalta.

Jyväskylän yliopiston valtakunnallisen Lukiloki-täydennyskoulutushankkeen lähiopetuspäivissä olen saanut tänä vuonna ravistella opettajien käsityksiä kuvakirjallisuudesta vain pikkulasten kirjallisuutena. Varhaiskasvattajien lisäksi myös ala- ja yläkoulun sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajat tutustuivat Anthony Brownen kuvakirjaan Ääniä puistossa. Ensihämmennyksen jälkeen kuvakirja vakuutti heidät siitä, kuinka monella tapaa ja myös eri oppiaineissa voidaan lähteä työstämään kuvan ja sanan yhteispeliin luottavaa kuvakirjaa, joka kätkee paljon oivallettavaa paitsi kuvituksen myös rivien väleihin.

Onnimanniiin on perustettu uusi Kompassi-palsta, jonne voi lähettää lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä keskustelun avauksia ja mielipidekirjoituksia. Jani Ikonen pohtii kuvittajapuheenvuorossaan kuvituksen asemaa lastenkirjakentällä ja kiteyttää oivaltavasti kuvan lisäarvon sanoessaan, että ”kuvitukset ovat luettavia kuvia”. Kirjallisuustoimittaja Ismo Loivamaa penää kirjastojen lasten- ja nuortenosastoille omaa hyllyä kirjallisuustietoa käsitteleville tietokirjoille.

Toivottavasti Kompassin keskustelunavaukset versovat vastaisuudessa vilkasta keskustelua muillakin foorumeilla.

Päivi Heikkilä-Halttunen

Tiivistelmä

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden markkinoinnissa voisi nykyisin jo unohtaa tiukat ikä- ja kohderyhmäjaottelut kokonaan. Toiveen esittää Onnimannin päätoimittaja pääkirjoituksessaan. Lukutaitoa ei enää oteta haltuun tietyssä ikävaiheessa tai luokka-asteella. Myös korkeatasoiset, elämän peruskysymyksiä vivahteikkaasti käsittelevät kuvakirjat sopisivat mainiosti vielä yläkoulun ja lukion oppilaillekin vaikkapa monilukutaidon opettelun tueksi.

Sisko Ylimartimon artikkeli esittelee unohdetun kuvittajaklassikon, puolalaisen Janusz Grabiańskin (1929–1976). Grabiańskilla oli taito synnyttää monivärisyyden illuusio jopa kahdella värillä. Ylimartimo havainnollistaa artikkelissaan kuvittajan tapaa tehdä intervisuaalisilla viittauksilla kunniaa aiemmalle kuvakulttuurille.

Tuula Korolaisen katsauksessa esitellään uusimpia jouluaiheisia lastenkirjoja, joissa pääosassa ovat edelleen runsas lumi, lahjat, auttaminen ja ystävyys. Lapsenuskon vaaliminen Joulupukin olemassaolosta on moderneissa joulukirjoissa edelleen iso haaste.

Raili Mikkasen uusimmassa historiallisessa nuortenromaanissa eläydytään Suomen ensimmäisen merkittävän naiskirjailijan, Minna Canthin (1844–1897), perhe-elämään teini-ikäisen Ellli-tyttären näkökulmasta. Mikkanen on tehnyt useita laajaa taustatyötä vaativia historiallisia romaaneja. Marjo Jääskän haastattelussa hän kiittelee tiedonhaun helpottaneen huomattavasti, kun paljon aineistoa löytyy verkosta.

Anni Swanin varhaisnuortenromaani Ollin oppivuodet ilmestyi sata vuotta sitten 1919. Tuula Korolainen on lukenut klassikon uudelleen ja toteaa, että hienovaraisesti päivitettynä se voisi uutena painoksena kiinnostaa myös nykylukijoita.

Saksassa on pitkät perinteet alakoulun 6.-luokkalaisten ääneen lukemisen kilpailuilla. Kaisa Lange on ollut mukana kilpailun raadissa ja huomannut kilpailun lisäävän monin eri tavoin mm. koululaisten kirjallisuustietämystä ja kommunikaatiotaitoja.

Lastenkirjainstituutin Onnimanni-palkinto myönnettiin Kirjavinkkariyhdistykselle sen pitkäaikaisesta ja periksi antamattomasta ruohonjuuritason työstä erityisesti lasten ja nuorten lukemaan innostamisessa. Lastenkirjainstituutin ja kustannusosakeyhtiö Kariston kirjoituskilpailun voitti käsikirjoitus Be Cool, joka syntyi Matilda Ahlstenin, Saara Honkasen ja Suvi Nurmen yhteistyönä. Kilpailulla etsittiin erityisesti 11–14-vuotiaita poikia kiinnostavia tekstejä.

Daniel Defoen klassikon, Robinson Crusoen, ilmestymisestä on kulunut 300 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Isossa-Britanniassa on julkaistu An Atlas of Imagined Islands (Thames & Hudson), johon on kutsuttu kuvittajia eri puolilta maailmaa luomaan omia saarimaisemiaan. Suomalaisista kuvittajista mukana ovat Linda Bondestam, Matti Pikkujämsä ja Réka Király.

Suomessa lasten- ja nuortenkirjallisuuden murroskausi näkyy myös kustantamoiden valikoimassa. Eturivin kirjailijat ovat perustaneet VaLas-kollektiivin, joka tarjoaa tekijöille vaihtoehtoisen alustan julkaista myös hieman kokeellisempaa kirjallisuutta.

Ammattikasvattajille suunnatulla Lukutikku-palstalla Juli-Anna Aerila kertoo intialaisen kustantaja Arundhati Deosthalen Intiaan perustamista lukunurkkauksista. Artikkelissa Aerila tuo esille myös uusinta monikielisten ja -kulttuuristen lasten tukemiseen kehiteltyä materiaalia.

Onnimannissa aloittaa uusi Kompassi-palsta, johon toivotaan keskustelun avauksia ja mielipidekirjoituksia kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista. Kuvittaja Jani Ikonen nostaa esille kuvituksen roolin lastenkirjallisuudessa. Hänen mielestään kuvitukset ovat luettavia kuvia ja kuvittajan työ voi olla myös visuaalista taiteellista tutkimusta.

Summary

In the editorial, Onnimanni’s chief editor wishes that the marketing of children’s and YA-books would no longer rely on rigid ideas of age- and target-groups. Literacy is no longer mastered at a certain age or school-level. High-quality picture books raising fundamental existential issues are suitable also when teaching secondary school and high school students e.g. multiliteracy.

Sisko Ylimartimo presents the forgotten Polish illustrator Janusz Grabiański (1929–1976). With only two colours, Grabiański was able to create an illusion of multicolour. Ylimartimo also demonstrates his use of intervisual references to pay tribute to past cultural images.

Tuula Korolainen has read the latest Christmas-themed children’s books, which keep focusing on snow, gifts, helpfulness and friendship. The new books still struggle with preserving children’s belief in Santa Clause.

The narrator of Raili Mikkanen’s latest historical YA-novel is Elli, the teenage daughter of Finland’s first significant woman writer Minna Canth (1844–1897). Mikkanen’s historical novels often demand extensive background research. In Marjo Jääskä’s interview, she reveals that information is so much easier to find today on the internet.

Anni Swan (1875–1958) published her preteen-novel Ollin oppivuodet (1919) a hundred years ago. Tuula Korolainen has re-read the classic and found that – subtly updated – it would be of interest for today’s young readers.anni S

In Germany, sixth graders compete in reading aloud and have done so for a long time. Kaisa Lange has judged these competitions and found that pupils compete increasingly often in order to learn about literature and enhance their communication skills.

Daniel Defoe’s classic Robinson Crusoe was published 300 years ago. To celebrate the occasion, British publisher Thames & Hudson has issued the book Archipelago: An Atlas of Imagined Islands, in which illustrators worldwide have created their own island landscapes. Finnish illustrators participating in the book are Linda Bondestam, Matti Pikkujämsä and Réka Király.

The established Finnish publishers’ range of children’s and YA-books is limited to titles that will sell. In protest, a group of distinguished authors have founded the VaLas-collective, which will support the publication of experimental, rather than commercial works.

The reading promotion society Kirjavinkkariyhdistys has won the Institute’s Onnimanni Prize for its long-term and unwavering grass root work. The manuscript Be Cool – co-written by Matilda Ahlsten, Saara Honkanen and Suvi Nurmi – has won the Institute and publisher Karisto’s writing competition, which looked for texts of interest to 11–14-year-old boys.

In the Lukutikku-column addressed to professional educators, Juli-Anna Aerila presents “reading corners” initiated by Indian editor Arundhati Deosthale. Aerila also presents new material on how to support multilingual and -cultural children.

Onnimanni introduces a new column called The Compass (Kompassi), which will feature topical debates. Illustrator Jani Ikonen addresses the role of illustration in children’s literature, arguing that illustrations are readable pictures and that exploring visual art can be part of an illustrator’s task.

Translation Maria Lassén-Seger