Onnimanni-lehti

Onnimanni on maamme johtava, painettu lastenkirjallisuuslehti. Lehti luo laajan katsauksen lastenkirjallisuuden historiaan, tähän päivään ja tulevaisuuteen. Jokaisesta lehdestä löydät haastatteluja, teemakatsauksia ja tutkimusartikkeleita, joissa ovat esillä yhtälailla uutuuskirjat ja klassikot kuin niiden kirjoittajat ja kuvittajat. Raportit ja uutissivut pitävät ajan tasalla esimerkiksi alan palkinnoista, ilmiöistä, kampanjoista ja tapahtumista.

Voit hakea Onnimannin sisältöjä Arto-artikkeliviitetietokannasta.

Tilaa Onnimanni!

Arkisia havaintoja prosenttilukujen takaa

Olen pitkään penännyt monipuolista tutkimusta lasten ja nuorten lukemisesta, ja onneksi sitä juuri nyt tehdään Suomessa todella runsaasti.

Monissa tutkimushankkeissa sekä pienimuotoisemmissa kyselyissä paneudutaan lasten ja nuorten lukemisen ytimeen: otetaan selvää arkisista lukemisen käytänteistä kotona, koulussa ja vapaa-ajalla sekä lukemisen kanssa kilpailevista ajankäytön vaihtoehdoista. Tärkeää on sekin, että selvitetään kirjanhankintakanavia ja kirjaston käyttöä – kuinka yksittäinen kirja ja yksittäinen lukija parhaalla tavalla kohtaisivat toisensa.

Onnimannissa luodataan nyt näitä uusimpia tutkimuksia ja niiden tuloksia.

Lukuklaani-hankkeen koordinaattori Lotta-Sofia Aaltosen artikkeli tuo esiin sen, kuinka koulun monipuolinen kirjakokoelma on oppilaan paras lukemaan innostaja. Toisaalta myös yleisen kirjaston ja koulun yhteistyön toimivuus on yksi lasten ja nuorten lukemisen motivaation tärkeimmistä kivijaloista.

Lastenkirjainstituutin Kiva lukea -kyselyn tuloksia summaa Elina Martikainen. Kyselyssä kävi ilmi muun muassa se, että lapset ja nuoret kaipaavat rauhallista, ulkoisista häiriötekijöistä karsittua lukemisen tilaa. Joutilaisuus on paras kimmoke tarttua kirjaan!

Erityistä huomiota ansaitsee kyselyyn vastanneiden 13–15-vuotiaiden poikien asennoituminen lukemiseen: osa heistä kokee nimittäin lukemisen lapsellisena ja jopa nolona asiana.

Pitäisikö vapaa-ajan lukeminen siis brändätä lasten ja nuorten keskuudessa aivan uudella, tajunnan räjäyttävällä tavalla? Tokkopa sentään.

Itse koen, että lukemaan innostamisessa luettavan sivumäärän rajaaminenkin voisi jo olla yksi tärkeä askel eteenpäin: jospa tuhdin tiiliskivikirjan sijasta luettaisiinkin ytimekäs novelli tai kertomus, ja keskusteltaisiin siitä yhdessä?

Kustannusmaailman uusjaossa lasten- ja nuortenkirjallisuuteen erikoistuneet pienet kustantamot ovat viime vuosina lisääntyneet. Seitsemän pienen ja yhden keskisuuren kustantajan haastatteluun pohjaava artikkelini pohjustaa osaltaan Lastenkirjainstituutin maaliskuista Kuinka lasten- ja nuortenkirjoja tehdään -koulutusta.

Pienten puolella ollaan myös Mari Tanelin artikkelissa, jossa hän esittelee päiväkodin ja eskarin alkamisesta kertovia uusia kuvakirjoja.

Suomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hankkeessa on parin viime vuoden aikana lahjoitettu ylä- ja alakouluihin uusinta lasten- ja nuortenkirjallisuutta sisältäviä kirjapaketteja. Myös kaikkein pienimpien lukijoiden lukuinnon takaamiseksi olisi tarpeen, että hanke ulotettaisiin vielä päiväkoteihin ja esiopetukseen.

Päivi Heikkilä-Halttunen

Onnimannin päätoimittaja