Sisältö
Lukuintoa kirjailijavierailuista, Johanna Hulkko
Punni-palkinto Näkymätön -kuvakirjalle, Tuula Korolainen
Lukutaitoa kaksikielisistä kuvakirjoista, Kerttu Jokela
Suuri lukuseikkailu on alkanut!, Kaisa Laaksonen
Ikuisia tunteita ja ajan ilmiöitä, Päivi Nordling
Uusperheitä, afromeikkejä, sisarusrakkautta, Maaria Rousu
Arkipäivän teknologiaa lastenkirjassa, Hanna Järvenpää
Lukutikku Päivi Nordling
Kolmetoista syytä -sarja pärjää kirjalle, Emma Kaukiainen
Seula, Päivi Heikkilä-Halttunen
Haavi
Puntari
Summary
Pääkirjoitus: Lukuintoa kirjailijavierailusta
Olen saanut käydä tänä keväänä kirjailijavierailulla kaikissa kotikaupunkini Nokian nelosluokissa. Vierailuilla olen kertonut koululaisille lukemisesta, kirjoittamisesta, kirjailijan työstä ja kirjoistani. Yleisimmät kysymykset ovat: ”Onko kirjojen juonia tai henkilöitä vaikea keksiä?” ja ”Miksi halusit kirjailijaksi?”
Komeimmasta päästä ovat olleet kysymykset: ”Miten media suhtautuu teoksiisi?” ja ”Onko motivoituminen yksinäiseen työhön vaikeaa?”
Tuttuihinkin kysymyksiin on tärkeä vastata huolella. Niiden takana on lasten omia oivalluksia siitä, että kirjat eivät synny tyhjästä. Niillä on aina tekijä. Otollisessa mullassa ajatukset voivat vuosien mittaan kasvaa haaveeksi omasta tekijyydestä tai aikuisen ymmärrykseksi tekijänoikeuksien ja tekijänoikeuskorvausten merkityksestä.
Nelosluokkalaiset ovat kirjailijavierailuille otollinen ikäryhmä. Lukutaito on suurella osalla jo hyvä, kirjasto on tuttu paikka eivätkä kehityksen kuohut vielä häiritse lapsenomaista uteliaisuutta. He ovat avoimia ja kertovat pienellä rohkaisulla mielellään omasta kirjoittamisestaan. Lukemiseen ja kirjoittamiseen ei tuossa vaiheessa liity mitään noloa eikä salattavaa.
Minäkin muistan Jorma Kurvisen tekemän kirjailijavierailun omalle yläasteelleni Oulun Norssiin vuonna 1982. Kurvinen kertoi sijoittaneensa erään kirjoistaan, Susikoira Roi ja yhdeksäs C -romaanin, juuri siihen kouluun.
Hetkessä oli taikaa. Katsoin tuttua jumppasalia, ajattelin käytäviä, joiden jokaisen luokan osasin ulkoa. Ymmärsin yhden kulman siitä, mistä kirjailija voi halutessaan tehdä. Hän voi ottaa paloja todesta ja liittää niitä tarinoihinsa. Lapsuudenhaaveeni kirjailijan työstä sai vierailulla tärkeän vahvistuksen. Kirjastosta lainasin välittömästi kaikki Susikoira Roit.
Lukukeskuksen vasta julkistaman Kymmenen faktaa lukemisesta -tietopaketin viimeisessä kohdassa kerrotaan painavin lähdeviittein, että kirjailijavierailut innostavat lapsia ja nuoria lukemaan tavallista enemmän. Lukukeskus tekee tärkeää työtä, kun se ammattitaitoisesti välittää vuosittain yli 1000 kirjailijavierailua ympäri Suomen.
Monia meistä, jotka teemme työtä lukuinnon eteen, innostavat ja kannustavat omat lapsuuden lukukokemukset. Kun kirjanystävältä kysyy lapsuuden lempikirjoista, silmiin syttyy valo ja suu humpsahtaa hetkessä hymyyn. Joka kerta, kun koululaiset kysyvät kaikkien aikojen lempikirjaani, olen onnellinen saadessani puhua Veljeni Leijonamielestä ja pienestä tytöstä, joka pelkäsi kuolemaa.
Kirjapuhe on myös tärkeää lukuinnolle. Puhuminen tekee kirjoista ja lukemisesta sopivan arkista, luonnollista ja elämään tärkeänä osana kuuluvaa. Kun vuorostani kysyn nelosluokkalaisilta heidän lempikirjoistaan, jutulle ei ole löytyä loppua.
Paras palaute kirjailijavierailusta on, kun joku kuulijoista tulee vierailun jälkeen sanomaan: ”Mä menen tänään koulun jälkeen heti kirjastoon!”
Toivotan aina oikein raskasta reppua paluumatkalle.
Johanna Hulkko
kirjailija, LKI:N kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
Tiivistelmä
Johanna Hulkko kertoo pääkirjoituksessa kirjailijoiden kouluvierailujen merkityksestä. Paitsi että ne valottavan kirjan syntyprosessia, ne myös rohkaisevat lapsia lukemaan ja kirjoittamaan itse. Avausartikkelissa kerrotaan LKI:n uudesta Punni-lastenkirjapalkinnosta, joka on jaettu ensi kertaa. Se myönnetään esikoisteokselle tai kokeneen tekijän rohkealle uudelle avaukselle. Ensimmäisen Punnin saivat Elina Hirvonen ja Ville Tietäväinen kuvakirjastaan Näkymätön (Lasten Keskus). Kunniamaininnan saivat Jenni Erkintalon pikkulasten kuvakirja Millainen minä? (Etana Editions) ja Laura Merzin ja Aino Järvisen eläinkirja Tuhat ja yksi otusta (Etana Editions).
Kerttu Jokela has interviewed Swedish Karin Sohlgren, whose company NDIO produces bilingual picture books together with the London based publishing house Mantra Lingua. Such books are in demand since there are many immigrants in Sweden. Bilingual picture books are already available in over 30 languages and using these books also many adults have learned to read.
Kaisa Laaksonen kirjoittaa valtakunnallisesta Suuri lukuseikkailu -projektista, joka innostaa lapsia lukemaan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ajan. Ohjelmassa on mm. seminaareja, näyttelyitä, tempauksia ja teemapäiviä, joita järjestävät koulut, kirjastot ja lastenkulttuurikeskukset. Kirjailijat ja kuvittajat vierailevat näissä sekä livenä että virtuaalisesti.
Päivi Nordling esittelee Lastenkirjainstituutin Kirjakori-näyttelyn, johon oli koottu vuoden 2016 kirjasatoa. Tarjonnasta lähes puolet oli alkuperältään kotimaista kirjallisuutta. Vuoden suosittuja teemoja olivat mm. tunteet, erilaisuus, pakolaisuus, luonto, kaupunkilaisuus ja digitaalinen kulttuuri
Kerttu Jokela esittelee Svenska Barnboksinstitutetin 2016-vuosikatsauksen pohjalta kirjoja, jotka heijastavat normeja ja käytösmalleja ja niiden muutosta. Aihepiireinä ovat mm. perheet, identiteetin etsintä, kiusaaminen, erilaisuus, muodit ja kielletty rakkaus.
Maaria Rousu on haastatellut oululaisen Valveen sanataidekoulun opettajia Anna Anttosta ja Kati Inkalaa Unikudelmia-näyttelystä. Kyseessä on monitaiteinen elämysnäyttely, jonka pohjana on 31 suomalaista unta tai yötä käsittelevää kirjaa, sekä uusia että klassikoita. Valtaosa on lastenkirjoja.
Hanna Järvenpää analysoi, kuinka digitaalinen maailma näkyy nykyään kirjojen nuorten arkielämässä. Esimerkkinä hänellä on Geoff Rodkeyn teos Tapperin kaksoset sotajalalla (keskenään). Kirjan henkilöt käyttävät luontevasti älyteknologiaa arkisten suhteidensa ja tehtäviensä hoitamiseen, mutta digiviestintä mahdollistaa myös kiusaamisen.
Päivi Nordling kirjoittaa selkokirjoista, joita tarvitsevat monet erilaiset ryhmät maahanmuuttajista vanhuksiin ja heikosti lukeviin lapsiin. Kirjoja ilmestyy liian vähän, ja ilmestyneet ovat vaikeasti löydettävissä. Nordling herättelee kustantajia tuottamaan vetovoimaisia selkoteoksia lapsille.
Emma Kaukiainen arvioi Kolmetoista syytä -draamasarjan, jonka hän toteaa hyvin tehdyksi. Sarja on vaikuttava ja realistinen, mutta vakavista aiheista huolimatta siinä on myös lämmintä ihmissuhdekuvausta. Se on yksi harvoja sovelluksia, joka nousee alkuperäisen kirjan tasolle.
Uutispalstalla kerrotaan mm. Pohjoismaiden neuvoston lastenkirjallisuuspalkinnon suomalaiset ehdokkaat: Minna Lindebergin ja Jenny Lucanderin Vildare, värre, Smilodon (Förlaget, 2016) ja Inka Nousiaisen ja Satu Kettusen Yökirja (Tammi 2015).
Summary
In the editorial, Johanna Hulkko ponders the importance of authors visiting schools. The visits shed light on how books are born and encourage children to read and write. The opening article presents the Institute’s new Punni-prize, which honours a debut work for children or young adults or a brave, new work by an experienced writer or illustrator. The first Punni-prize has been awarded Elina Hirvonen and Ville Tietäväinen for their picturebook Näkymätön (Lasten Keskus). Jenni Erkintalo’s picturebook for toddlers Millainen minä? (Etana Editions) and Laura Merzi and Aino Järvinen’s animal book Tuhat ja yksi otusta (Etana Editions) were highly commended.
Kerttu Jokela has interviewed Swedish Karin Sohlgren, whose company NDIO produces bilingual picturebooks together with the London based publishing house Mantra Lingua. Such books are in demand since there are many immigrants in Sweden. Bilingual picturebooks are already available in over 30 languages and using these books also many adults have learned to read.
Kaisa Laaksonen presents the nationwide project Suuri lukuseikkailu, which encourages children to read during Finland’s centenary celebration year. The programme includes e.g. seminars, exhibitions, campaigns, and theme days arranged by schools, libraries and centres for children’s culture. Authors and illustrators participate in these events both live and virtually.
Based on The Swedish Institute for Children’s Book’s survey of books published in 2016, Kerttu Jokela presents works that mirror norms in terms of e.g. family life, the search for identity, bullying, difference, trends and forbidden love.
Maaria Rousu has interviewed Anna Anttonen and Kati Inkala, who teach at the Oulu-based Valve School of Literary Arts for Children, about their exhibition “Dream Tapestries” (“Unikudelmia”), which is based on 31 new and classic Finnish books about dreams and night-time. The adventurous and versatile exhibition is mostly based on children’s books.
Hanna Järvenpää has explored how the digital world appears in current books about young people’s everyday lives in general and in particular in Geoff Rodkey’s Tapper Twins-books where the protagonists use technology to handle everyday matters and relationships, but where digital communication also enables bullying.
Kaisa Laaksonen presents the Norwegian Institute for Children’s Books, which focuses on children’s literature research and teaching creative writing. The Institute also enhances communication among those active within the field, as well as with decision- and policy-makers.
Päivi Nordling writes about easy-to-read books that are in demand by many different groups including immigrants, the elderly and children with poor reading skills. Too few easy-to-read books are being published, and those available are hard to find. Nordling urges publishers to produce attractive easy reading for children.
Emma Kaukiainen is impressed by the realistic drama series 13 reasons why. Despite the serious subject matter, the series includes warm-hearted depictions of human relationships. Kaukiainen concludes that the series is one of the rare adaptations that meet the standards of the original novel.
In the news section, we learn e.g. that the Finnish nominations for the Nordic Council Children and Young People’s Literature Prize 2017 are: Minna Lindeberg and Jenny Lucander’s Vildare, värre, Smilodon (“Wilder, Worse, Smilodon”, Förlaget, 2016) and Inka Nousiainen and Satu Kettunen’s Yökirja (“Night Diary”, Tammi 2015).
