Onnimanni 1/2019

Sisällys

Elämykselliset eläimet, Päivi Heikkilä-Halttunen
Maalla on mukavaa, Mari Taneli
Totta ja kuviteltua eläimistä, Jukka Itkonen
Eläin tukena, turvana ja kaverina, Päivi Heikkilä-Halttunen
Lukukoiria ja kirjoitusponeja, Pirjo Suvilehto
Ulja Musta tyttöjen vapauden vertauskuvana, Aino Isojärvi
Voihan malagassi, kuinka paljon käännöksiä!, Lyly Järvenpää
Lukutikku: Lukeminen ja jääkiekko – taitolajeja molemmat, Juli Aerila
Lukuhaasteessa luetaan uusilla tavoilla, Aino-Maria Kangas
Radion lastenohjelmien ja modernin eläinsadun uudistaja, Päivi Heikkilä-Halttunen
Seula
Haavi
Puntari
Summary

Elämykselliset eläimet

Siskoni ihmetteli äskettäin sitä, että kaikki kymmenvuotiaat eivät enää tiedä, mitä eroa on vasikalla, sonnilla ja naudalla.

Vartuimme lapsuutemme tehdaskaupungissa, mutta vierailimme säännöllisesti sukulaisten maatilalla hakemassa ternimaitoa aina uusien vasikoiden syntymän jälkeen ja ihmettelemässä pikkuporsaita.

Nykylasten luonteva yhteys eläimiin voi olla hyvinkin satunnaista: jos perheessä ei ole lemmikkieläimiä, eläimiä nähdään satunnaisesti eläintarhassa tai kotieläinpihoilla.

Raision vapaa-aikalautakunta myönsi helmikuussa kulttuuripalkinnon lastenkirjailija Reetta Niemelälle. Hän on   ideoinut yhdessä Raision kaupunginkirjaston kanssa Onneli ja Anneli -lukulehmähankkeen, jossa kaikki alueen kakkosluokkalaiset pääsivät lukuvuonna 2017–2018 päiväksi tutustumaan Maskussa sijaitsevan Kaiturin maatilan eläimiin ja maatalon arkisiin töihin.

Hanke on nivelletty uusien opetussuunnitelmien tavoitteisiin lisätä lukuharrastusta ja tunnetaitoja ilmiöpohjaisen oppimisen avulla. Lapset ovat päässeet lukemaan ääneen lukulehmille. Vierailut ovat olleet heille kokonaisvaltaisia ja voimauttaviakin elämyksiä. Ne ovat myös lisänneet lasten tietoa ja ymmärrystä eläinten itseisarvosta, oikeuksista ja kunnioittavasta kohtelusta.

Lastenkirjoissa eläimet ovat olleet aina suosittuja: moraalisesti ojentavat faabelit opettivat arjen perusasioita jo antiikin aikana. Uusissa kuvakirjoissa ja saturomaaneissa on paljon inhimillisesti käyttäytyviä eläinsankareita. Eläimen avulla voidaan myös pehmentää vaikeaksi koettujen aiheiden käsittelemistä. Myös lastenlyriikassa eläimet ovat edelleen  suosittuja.

Vuoden ensimmäisessä Onnimannissa tuodaan esille eläinten erilaisia rooleja ja tehtäviä lastenkirjallisuudessa. Mari Taneli on selvittänyt, minkälainen kuva maatiloista ja tuottajista välittyy uusimpien lastenkirjojen kautta. Jukka Itkonen kertoo lastenkirjoissaan esiintyvistä eläimistä. Oma artikkelini esittelee uusimpien kotimaisten lastenkirjojen karismaattisia eläinhahmoja. Pirjo Suvilehto kertoo eläinavusteisesta terapiasta ja lukukoiratoiminnasta Oulussa. Aino Isojärvi on tutkinut brittiläisen Anna Sewellin Uljas Musta -teosta. Sewell kirjoitti teoksen alun perin hevosenhoito-oppaaksi, mutta uusimmissa animaatioversioissa se on muuttunut ratsastusta harrastavien tyttöjen romanttiseksi haavesaduksi.

Puntarissa arvioidaan uusia eläinaiheisia lasten- ja nuortenkirjoja.

Päivi Heikkilä-Halttunen

Onnimannin päätoimittaja

Tiivistelmä Onnimanni 1/2019

Lehden teemana ovat lastenkirjallisuuden eläimet. Nykylapsilla ei enää ole välttämättä suoraa kosketusta luonnonvaraisiin eläimiin tai maatilan eläimiin. Niitä mennään erikseen katsomaan eläintarhoihin tai kotieläinpihoille. Siksi on tärkeää, että lastenkirjallisuudessakin pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan jakamaan myös asiallista ja todenmukaista tietoa eläimistä.

Pääkirjoituksessa päätoimittaja kertoo Raisiossa toteutuneesta hankkeesta, jossa kaikki alueen kakkosluokkalaiset pääsivät lukuvuoden aikana tutustumaan paikallisen maatilan töihin ja lukemaan ääneen lehmille. Vierailut lisäsivät lasten tietoa ja ymmärrystä eläinten itseisarvosta, oikeuksista ja kunnioittavasta kohtelusta. Tämän lisäksi vierailut olivat lapsille voimauttavia elämyksiä, jotka tukivat heidän tunnekasvatustaan.

Mari Taneli on selvittänyt, minkälainen kuva maatiloista ja tuottajista välittyy uusimpien lastenkirjojen kautta. Maataloutta ja tuotantoeläimiä kuvataan monissa käännetyissä pikkulasten katselukirjoissa, jotka ovat jämähtäneet joko yli 100 vuoden takaiseen idylliin tai sisältävät muutoin virheellistä tietoa. Hieman todenmukaisempaa kuvausta löytyy kotimaisista kuvakirjoista ja kuvatietokirjoista.

Jukka Itkosen lastenrunoissa on poikkeuksellisen paljon eläimiä. Esseeartikkelissaan hän kertoo eläimiin liittyvistä uskomuksista, omasta eläinfilosofiastaan sekä elämänsä aikana kohtaamistaan eläimistä, joista moni on päätynyt myös runojen, laulujen ja tarinoiden aiheiksi. Jukka Itkonen ei arvota ihmistä eläintä tärkeämmäksi. Hänen mielestään eläimet opettavat ihmiselle tärkeitä asioita myös eriarvoisuudesta.

Päivi Heikkilä-Halttusen artikkeli esittelee uusimpien kotimaisten lastenkirjojen karismaattisia eläinhahmoja. Huoli uhanalaisista eläinlajeista ja ilmastonmuutoksesta näkyy jo monissa kirjoissa. Eläimet myös kyseenalaistavat nykyisin vallitsevia totuuksia ja käytänteitä ja ottavat tarpeen mukaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Monissa uusissa kuvakirjoissa eläimet tulkitsevat  lapsisankareiden tukahdutettuja tunteita – surua, ahdistusta ja raivoa.

Pirjo Suvilehdon artikkelissa kerrotaan eläinavusteisesta terapiasta ja lukukoiratoiminnasta Oulussa. Soveltuvuuskokeen suorittanut lukukoira kuuntelee lapsen ääneen lukua. Se ei arvostele lukemisen hitautta tai mahdollisia virheitä. Koiran läsnäolo rentouttaa lasta ja kannustaa jatkamaan lukemista. Suvilehdon mielestä on luontevaa, että eläimiä hyödynnetään nykyisin lasten ja nuorten lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyvien vaikeuksien helpottamisessa.  Yhdysvalloissa vuonna 1999 kehitelty lukukoiratoiminta on herättänyt kymmenen viime vuoden aikana kiinnostusta eri puolilla Suomea.

Aino Isojärvi on tutkinut brittiläisen Anna Sewellin Black Beauty -romaania (1877). Sewell kirjoitti teoksen alun perin hevosenhoito-oppaaksi. Uusimmissa animaatioversioissa klassikon sanoma on kuitenkin muuttunut ratsastusta harrastavien tyttöjen romanttiseksi haavesaduksi.

Puntari-palstalla on arvioitu useita eläinaiheisia uusia lasten- ja nuortenkirjoja.

Lyly Järvenpää esittelee Lastenkirjainstituutin Kolmen tähden tietoa -tietokannasta löytyviä suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden käännöksiä eri kielille ja Aino-Maria Kangas haastaa osallistumaan Lastenkirjainstituutin Lukuhaasteeseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen vinkkejä tarjoava Lukutikku-palsta käynnistyy pienen tauon jälkeen uudelleen. Palstaa toimittaa lehtori Juli-Anna Aerila.

Onnimanni Summary 1/2019

Onnimanni’s current issue focuses on animals in children’s literature. Today’s children are not necessarily in direct contact with wild or farm animal. Instead, they observe animals in zoos and domestic animal yards. Therefore, true-to-life information about real animals in children’s books matters.

The editorial presents a project in Raisio that enabled all second graders in the region to experience farm work and reading aloud to cows. The farm visits increased the children’s knowledge and understanding of the value and rights of animals, as well as the need to treat animals with respect.

The visits were also empowering experiences for the children since they reinforced their emotional education.

Mari Taneli has studied how farms and producers are depicted in the latest children’s books. She argues that many translated books for toddlers feature farming and domestic farm animals stuck in an over one-hundred-year-old idyll or otherwise contain false information. Slightly more truthful depictions were found in Finnish picturebooks and non-fiction picturebooks.

Jukka Itkonen’s children’s poems contain exceptionally many animals. In his essay he accounts for common beliefs associated with animals and shares his own animal philosophy. Itkonen accounts for the animals he has encountered in life, of which many have ended up in his poems, songs and stories. He believes that human beings and animals are equally important, and thinks that animals teach humans things that matter, including about inequality.

Päivi Heikkilä-Halttunen presents the latest charismatic animal characters in Finnish children’s books. Many books express a concern for endangered species and climate change. Animals question established truths and practices, as well as take a stand on current issues. In many recent picturebooks, animals interpret the child protagonist’s repressed feelings, such as grief, anxiety and rage.

Pirjo Suvilehto writes about animal assisted therapy and reading dog activities in Oulu. A trained reading dog that has passed an aptitude test listens to children reading out aloud. The dog does not criticise the child for reading too slowly or for making mistakes. The dog’s presence calms the child reader and encourages him/her to keep reading. According to Suvilehto, it is quite normal today to use animals to help young people who struggle with learning to read and write. Reading dog projects were initiated in the USA in 1999 and has awakened interest all over Finland during the past ten years.

Aino Isojärvi has taken a closer look at the British writer Anna Sewell’s novel Black Beauty (1877). Sewell originally wrote the book as a manual how to care for horses. The latest animations of this classic have, however, changed the story into a romantic fairy tale for girls who love horses and riding.

Many new children’s and YA books featuring animals are reviewed in the section Puntari.

Lyly Järvenpää presents Finnish children’s and YA books translated into various languages found in the Institute’s database ”Kolmen tähden tietoa”. Aino-Maria Kangas invites everyone to partake in the Institute’s reading challenge. The column Lukutikku is, after a short break, back with tips for language and literature teaching edited by teacher Juli-Anna Aerila.

Translation Maria Lassén-Seger