Sisällys
Lukemo auttaa kirjan ja lukijan kohtaamisessa, Kaisa Laaksonen
Lasten- ja nuortenkirjat ajan hermolla, Heidi Juopperi & Kaisa Laaksonen
Punk vei Punnin, Tuula Korolainen
Riitta Oittiselle arvostettu tutkijapalkinto, Päivi Heikkilä-Halttunen
Tuntematon ja siksi kiehtova Usko Laukkanen, Ville Hänninen
Kirjailija Veera Salmen ja lukijan matka Saareen, Kaisa Lange
Lennart Hellsing, 100 vuotta, Tuula Korolainen
Kuopiossa vaalitaan Minna Canthin perintöä, Terhi Laitinen
Minna Canth nuortenromaaneissa ja sarjakuvissa, Päivi Heikkilä-Halttunen
Minnaa matkalaukusta, Tuula Korolainen
Lukutikku: Yhteisöllisyys on voimavara myös lukemisessa, Juli-Anna Aerila & Merja Kauppinen
Tyttökirjallisuuden lempeä anarkisti, Päivi Heikkilä-Halttunen
Mutkien kautta vai suoraan asiaan, Marita Rajalin
Seula
Haavi
Puntari
Summary
Pääkirjoitus: Lukemo auttaa kirjan ja lukijan kohtaamisessa
Mistä löytyisi lasta tai nuorta kiinnostava kirja? Uusi lasten- ja nuortenkirjaportaali Lukemo kokoaa uutuuskirjat vuoden 2018 kirjoista lähtien yhteen paikkaan.
Pitkään on toivottu, että jostain löytyisi koko kirjatarjonta, joka on nyt eri kirjastojen, kustantajien ja kirjakauppojen sivuilla. Lukemon monipuoliset hakutoiminnot helpottavat löytämään sopivan kirjan vaikkapa luonnosta kiinnostuneelle lapselle, konsolipelien fanille tai kauhukirjoja ahmivalle nuorelle.
Lukemo avautui alkukesästä, mutta se ei ole vielä valmis. Lukemo täydentyy koko ajan uusilla kirjoilla. Kirjat tulevat Lukemoon, kun ne on saatu Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmaan ja kuvailtu kirjaston tietokantaan. Lisäksi Lukemoon on koottu paljon lasten- ja nuortenkirjoja esille tuovaa materiaalia sekä tehtäviä, jotka sopivat sekä kouluun että vapaa-ajalle.
Lukemon lasten- ja nuortenkirjamaailman on tarkoitus täydentyä koko ajan sen mukaan, millaista materiaalia eri tahot tuottavat. Lukemo on oikea paikka monille eri sisällöille, joiden avulla lasten- ja nuortenkirjallisuutta saadaan vietyä lukijoiden käsiin.
Portaali kokoaa myös lastenkirjoihin liittyviä tapahtumia, yhteisöjä ja kirjavinkkejä. Siksi toivomme, että saamme mahdollisimman paljon vihjeitä Lukemoon sopivasta sisällöstä, jonka voimme liittää osaksi portaalia. Näin Lukemo rakentuu koko alan yhteiseksi kanavaksi, jossa on mahdollista jakaa tietoa ja avata tarinoiden maailmoja.
Nyt on sopiva aika etsiä mukavaa kesälukemista. Käy kokeilemassa, minkälaisia kirjoja Lukemosta löytyy vaikka etsimällä hakusanoilla ”retket”, ”rentoutus”, ”seikkailu” – tai sen mukaan millaisia toiveita omaan kesänviettoosi liittyy!
Kaisa Laaksonen
Tiivistelmä Onnimanni 2/2019
Pääkirjoituksessa Kaisa Laaksonen kertoo kesän alussa avautuvasta Lukemo-portaalista, joka kokoaa yhteen kaikki Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmiin luetteloidut lasten- ja nuortenkirjauutuudet vuodesta 2018 eteenpäin. Kirjoja voi etsiä erilaisten hakutoimintojen avulla. Portaaliin kootaan myös muuta materiaalia: esim. kirjoihin sekä lukemiseen liittyviä tehtäviä, tapahtuma- ja kirjavinkkejä.
Heidi Juopperi ja Kaisa Laaksonen esittelevät artikkelissaan viime vuoden lasten- ja nuortenkirjasatoa. Laajoina teemoina nousivat esille vahvat ja rohkeat tytöt, ilmastonmuutos sekä ihmisen ja luonnon suhde ja sateenkaarinuoret. Lastenkirjainstituutin Kirjakori-näyttelyyn ja tilastoihin kertyi yhteensä 1190 teosta. Nimikemäärässä ei ole tapahtunut huomattavaa muutosta vuoden 2017 tilastoihin verrattuna. Jo toista kertaa alkuperäisten kotimaisten teosten määrä oli hieman käännettyjä suurempi (52 %). Sujuvasti lukemaan oppineille 11–12-vuotiaille tarvittaisiin nykyistä paljon suurempi valikoima erilaista luettavaa.
Lastenkirjoissa lisääntynyt kantaa ottava yhteiskunnallinen asenne näkyi myös Timo Kalevi Forssin ja Aiju Salmisen tietokuvakirjassa Mitä on punk?, joka palkittiin Lastenkirjainsituutin Punni-kirjallisuuspalkinnolla. Palkinnon lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa.
Riitta Oittinen on saanut Childrens Literature Association -yhdistyksen arvostetun Anne Devereaux Jordan -elämäntyöpalkinnon ansioistaan kääntämisen tutkijana ja lastenkirjallisuuden puolestapuhujana. Oittinen iloitsee siitä, että lastenkirjatutkimus suhtautuu nykyisin aiempaa suopeammin erilaisiin aluevaltauksiin.
Ville Hännisen artikkeli esittelee melko tuntemattomaksi jääneen kuvittajan ja sarjakuvapiirtäjän Usko Laukkasen (1930–2000) tuotantoa. Sarjakuvamuseo ry sai taiteilijan perikunnalta kuvitusarkiston lahjoituksena. Usko Laukkasen 1940-luvulla alkanut ura jatkui 1990-luvulle asti monipuolisena ja kiinnostavana: mm. lehtikuvituksia, sarjakuvia, animaatioita, mainoksia, aapisia, lukukirjoja ja lastenkirjoja.
Kaisa Langen artikkeli käsittelee Veera Salmen varhaisnuorten- ja nuortenromaania Saari. Lange on haastatellut Salmea ja esittää rinnakkain oman luentansa ja kirjailijan intentiot. Romaanin taustateksteistä löytyy monia saari-teemaisia klassikkoja. Lukijan tulkintaan vaikuttavat aina hänen aiemmat lukemansa teokset. Langen mielestä on erityisen tärkeää, että kirjan lukevalle nuorelle tarjotaan mahdollisuus sanallistaa lukukokemustaan ja keskustella kirjasta yhdessä muiden kanssa.
Tuula Korolaisen artikkeli esittelee ruotsalaisen Lennart Hellsingin (1919–2015) monipuolista lastenkirjauraa. Hellsing vaikutti merkittävästi pohjoismaisen lastenkirjallisuuden modernismin syntyyn vuodesta 1945 lähtien. Lastenrunojen lisäksi hän on uudistanut myös kuvakirjallisuutta ja lastenlauluperinnettä. Hellsing laajensi lastenkirjallisuuden miljöötä maalta kaupunkiin, eksoottisiin maihin ja fantasiamaailmoihin.
Tänä vuonna juhlavuotta viettävän kirjailija Minna Canthin (1844–1897) perintö elää vahvana Kuopiossa. Terhi Laitisen artikkelissa kerrotaan eri ikäisille lapsille ja nuorille Kuopiossa järjestetyistä työpajoista, joissa Canthin yhteiskunnallista ajattelua ja tuotantoa on tehty tutuksi myös toiminnallisten menetelmien kautta.
Lukutikku-palstalla Juli-Anna Aerila ja Merja Kauppinen kertovat yhteisöllisestä lukemisesta ja Iltasatukirjahylly-hankkeesta. Marita Rajalin tarkastelee artikkelissaan Anni Swanin nuortenromaanien erilaisia aloitustapoja.
Summary 2/2019
In the editorial, Kaisa Laaksonen presents the Lukemo portal that opens this summer. The portal gathers all new children’s and YA books added to the Institute’s library catalogue from 2018 onwards. In the portal, you can look for material via a variety of search functions. The portal also comprises material, such as exercises, events and tips related to books and reading.
Heidi Juopperi and Kaisa Laaksonen gives an overview of last year’s Finnish children’s and YA books. In 2018, strong and brave girls, climate change, humankind’s relations to nature, and rainbow teens were trendy themes. The Institute’s Kirjakori-exhibition and the statistical survey for 2018 covers 1190 titles. The amount of titles published has not changed significantly since 2017. For the second year in a row, the number of Finnish titles were slightly higher (52%) than the translated ones. The article authors conclude that there is a lack of a broader range of books for fluent 11 to 12-year-old readers.
Timo Kalevi Forss and Aiju Salminen’s non-fiction picturebook Mitä on punk? (What is punk?) has received the Institute’s Punni prize. The book is an example of the current trend in children’s books to address societal issues. Three honourable mentions were also distributed.
Riitta Oittinen has received the Children’s Literature Association’s distinguished Anne Devereaux Jordan Life Award for her achievements in translation studies and as an advocate of children’s literature. Oittinen is pleased that children’s literature research today is more open to new fields than before.
Ville Hänninen’s article presents the work of the somewhat unknown illustrator and cartoonist Usko Laukkanen (1930–2000). Laukkanen’s heirs have donated the artist’s archives to The Finnish Comics Museum. During his versatile and interesting career from the 1940s into the 1990s, Laukkanen produced e.g. illustrations for newspapers and magazines, cartoons, animations, adverts, ABC-books, reading books and children’s books.
Kaisa Lange has talked to Veera Salmi about her preteen- and YA novel Saari (The Island). In her article, Lange presents Salmi’s intentions behind the book alongside her own reading. The novel refers to a range of classical novels about islands. Previous reading experiences always influence readers’ interpretation of a book. Lange stresses how important it is to provide young readers with the possibility to verbalise their reading experience and talk to others about them.
Tuula Korolainen presents the diverse career of Swedish children’s author Lennart Hellsing (1919–2015). Hellsing contributed to the birth of modernism in Nordic children’s literature in 1945. In addition to his poetry for children, he renewed the tradition of illustrated books and songs for children. Hellsing expanded the landscape in children’s books to include the countryside, the city, exotic foreign countries and fantasy worlds.
In Kuopio, the legacy of celebrated author Minna Canth (1844–1897) lives on. Terhi Laitinen presents the range of workshops arranged in Kuopio to introduce young people of various ages to Canth’s work and ideas about society.
In the column Lukutikku, Juli-Anna Aerila and Merja Kauppinen presents communal reading and the Iltasatukirjahylly (Bedtime story) project. Marita Rajalin discusses, in her article, different kinds of openings in Anni Swan’s novels for young people.
Translation: Maria Lassén-Seger
