Onnimanni 3/2019

Sisällys

Nuoruus on nuoruus on nuoruus, Päivi Heikkilä-Halttunen
Nuoruuden kuvaus moniarvoistuu ja visuaalistuu, Seija Haapakoski & Kaisa Laaksonen
Jengikuvaus yli 50 vuoden takaa hätkähdyttää yhä, Leena Laakso
Kansi on kokoaan isompi osa lukukokemusta, Päivi Heikkilä-Halttunen
Terveiset Tukholman IRSCL-konferenssista, Maria Laakso
Nuoruuden hento ote, Päivi Nordling
Tekoälyä, kauhua ja dystopioita, Finncon 2019, Merja Leppälahti 
Lukutikku: Lukuklaani kannustaa nuoria lukemaan, Lotta Luukila
Rudolf Koivu, aapiskukkojen aatelia, Arja Liutta
Iloa ja ystävyyttä, Majlis Qvickström 100 vuotta, Ismo Loivamaa
Seula
Haavi
Puntari

Nuoruus on nuoruus on nuoruus

Syksyn esikoiskirjailiijan Antti Röngän, 23, aikuistenromaanin Jalat ilmassa aiheena on koulukiusaaminen. Rönkää haastatellut toimittaja Eleonoora Riihinen (HS 17.8.2019) toteaa, ”että koulukiusaaminen on haastava aihe aikuisille suunnatussa kaunokirjallisuudessa. Se tuo helposti mieleen koulumaailman ja lasten ja nuorten kirjallisuuden”.

Antti Röngän mielestä aihetta pitäisi käsitellä enemmänkin aikuisille suunnatusti, sillä kiusaamisen jäljet seuraavat monia senkin jälkeen, kun koulut ovat ohi.

Röngän etunimikaima Antti Halme on julkaissut seitsemän nuortenromaanin jälkeen ensimmäisen romaaninsa aikuisille. Kirjallisuuskriitikko Antti Majander on arvioinut (HS 24.6.2019) rinnakkain Halmeen aikuisten- ja nuortenromaanin. Hän kutsuu Halmeen hyppyä nuortensarjoista aikuisten kehiin projektiksi.

Nuortenkirjailijat tarttuvat usein nopeasti ja siekailematta ajankohtaisiin teemoihin. Marja-Leena Tiainen on jo vuonna 2011 kuvannut muslimien kunniaväkivaltaa nuoren tytön kokemana nuortenromaanissa Kahden maailman tyttö. Anu Holopaisen viime vuoden romaanissa Sydänhengitystä päähenkilö valitsee vapaehtoisen lapsettomuuden. Suomenruotsalainen Annika Luther on käsitellyt nuortenromaaneissaan ilmastonmuutoksen uhkaa ja luonnon monimuotoisuutta jo ennen kuin nämä käsitteet ovat vakiintuneet yleiseen keskusteluun. Luontokuvaajanakin tunnettu Kimmo Ohtonen tuo fantasiatrilogiassa Ikimaa esiin huolensa ikimetsien ja uhanalaisten eläinten puolesta.

Modernin nuortenromaanin aloittajana pidetään yhdysvaltalaisen S. E. Hintonin esikoisromaania Outsiders vuodelta 1967. Hintonin yi 50-vuotias jengikuvaus koskettaa myös nykynuoria ja suomennosta Me kolme ja jengi luetaan yhä yläkoulussa ainakin Tampereella. Vain vuoden viipeellä Hintonin debyytistä Uolevi Nojonen lähti uudistamaan suomalaisen nuortenkirjan poikakuvausta.

Hintonin ja Nojosen sekä monien muiden nuortenkirjaklassikkojen lukeminen muistuttaa myös meille aikuisille, että nuoruuden perustunnot eivät ohimenevistä muoti-ilmiöistä ja ajankuvasta huolimatta ytimeltään juurikaan vanhene.

Syksyllä kaikki Suomen yläkoulut saavat Lukuklaani-kirjapaketit, joissa on monipuolinen kattaus uusinta nuortenkirjallisuutta. Lastenkirjainstituutin ja Suomen Kulttuurirahaston yhteisen hankkeen saama palaute on ollut yksinomaan myötäsukaista; yläkoululaiset ovat tarttuneet hanakasti nuortenkirjavalikoimaan.

”Katu-uskottava”, houkutteleva kansikuva on olennainen osa lukuelämystä. Nuorten vähentynyt vapaa-ajan lukeminen on synnyttänyt uuden ilmiön, joka näkyy jo Pohjoismaissa ja Euroopassa: koukuttavan nuortenromaanin sisäsivuiltakin voi nimittäin löytyä kuvitusta.

Syksyn Onnimanni keskittyy läpikotaisin nuortenkirjallisuuteen ja pohjustaa näin myös Lastenkirjainstituutin marraskuussa järjestämää seminaaria.

Päivi Heikkilä-Halttunen

Onnimannin päätoimittaja

Tiivistelmä

Syksyn Onnimanni on nuortenkirjallisuuden teemanumero.

Nuortenkirjailijat kohtaavat yhä Suomessa monenlaisia oletuksia liittyen aiheisiin ja painotuksiin, kuinka nuorille tulisi kirjoittaa. Jotkut aiheet, esimerkiksi koulukiusaaminen, koetaan soveliaaksi vain nuortenkirjoissa, vaikka sen arvet näkyvät vielä monen aikuisenkin arjessa.

Kaisa Laaksosen ja Seija Haapakosken artikkelissa luodataan Lastenkirjainstituutin pohjoismaisten ja eurooppalaisten sisarorganisaatioiden henkilökunnan näkemyksiä suosituimmista nuortenkirjoista sekä käynnissä olevista tutkimuksista. On kiinnostavaa, että visuaalisuus on selvästi lisääntynyt kaikissa nuorille suunnatuissa kirjoissa. Kansainväliset trendit heijastuvat yhä enemmän myös kotimaisiin teoksiin. Fantasia ja dystopia näyttävät olevan yhä suosituimpia genrejä. Kiinnostavaa on se, että esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa luetuimpien nuortenkirjojen listoilta löytyy myös kymmenen tai jopa 20 vuotta vanhoja teoksia!

Leena Laakson artikkeli yhdysvaltalaisen S. E. Hintonin klassikosta The Outsiders (1967) osoittaa, kuinka tietyt keskeiset teemat ovat toistuneet nuortenkirjoissa jo puolen vuosisadan ajan. Hintonin romaani muutti nuortenkirjan kirjallista statusta myös kirjallisen eliitin silmissä. S. E. Hinton on hyvä esimerkki myös siitä, kuinka jo tuolloin osattiin tehdä nuorelle esikoiskirjailijalle brändi. Kustantaja arveli romaanin kiinnostavan enemmän, jos naiskirjailija esitellään vain nimikirjaimilla, sukupuolta paljastamatta. Hintonin teos on säilynyt Suomessa yhä vetovoimaisena: ainakin Tampereella Hatanpään yläkoulussa sen viesti lojaalista ystävyydestä puhuttelee yhä.

Uolevi Nojosen (s. 1939) esikoisromaani, nuortenkirja Sigmund Freudin kaamea flunssa, ilmestyi vain kaksi vuotta Hintonin teoksen jälkeen. Päivi Nordling on lukenut Nojosen nuortenkirjatuotantoa 2010-luvun lukijan silmin ja löytänyt sieltä kiinnostavia, edelleen ajankohtaisia teemoja liittyen esimerkiksi seksuaalisuuteen, seurustelukulttuuriin, etnisiin ryhmiin ja perhesuhteisiin. Siinä missä Hintonin romaanin vahvuus on nimenomaan siinä, että vanhemmat jätetään nuorten elämän ulkopuolelle, niin Nojosen romaaneissa nuoret päähenkilöt kipuilevat jatkuvasti suhteessa vanhempiinsa.

Nuortenromaanin kannen merkitys lukemaan innostajana on kasvanut viime vuosina. Kaksi graafista suunnittelijaa, Laura Lyytinen Tammesta ja Riikka Turkulainen WSOY:stä, kertovat muun muassa kahden syksyn uuden nuortenromaanin kansikuvan synnystä. Kirjankansissa tietyt värit, kuvaideat, fontit ja kuvalliset ratkaisut toistuvat hieman erilaisina variaatioina myös maailmanlaajuisesti. Juuri nyt tehdään paljon kansia, joissa kirjaimet ovat pääosassa.

Merja Leppälahti raportoi Jyväskylässä heinäkuussa järjestetystä fantasianharrastajien suurtapahtumasta, Finnconista ja hän esittelee kolme uutta kiinnostavaa kotimaista debytanttia. Maria Laakso puolestaan tuo terveiset Tukholmassa elokuussa järjestetystä IRCSL:n konferenssista.

Lotta Luukila kertoo Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman ja Lastenkirjainstituutin toteuttaman Lukuklaani-hankkeen kirjalahjoituksesta: kaikki Suomen yläkoulut ovat syksyn aikana saaneet lahjoituksena 112 uuden nuortenkirjan paketin, jonka tarkoitus on näin konkreettisesti tukea nuorten lukuinnostusta.

Kaikki Onnimannin Puntari-liitteen arviot keskittyvät nuortenkirjallisuuteen.

Summary

The autumn issue of Onnimanni is dedicated to middle-grade and YA novels.

Finnish YA authors still face demands on how and what they can write about for young people. Subjects, such as school bullying, are perceived suitable only for YA books although the scars caused by bullying affect many adults’ everyday lives.

Kaisa Laaksonen and Seija Haapakoski has talked to the staff at the institute’s Nordic and European sister organisations about popular YA novels and current research projects in their respective countries. Interestingly, books for young people tend to become increasingly visual. International trends keep influencing national literatures. Fantasy and dystopic novels are still popular genres. However, the Swedish and Estonian lists of most read books also include 10- to 20-year-old titles!

In her article about the American classic The Outsiders (1967) by S. E. Hinton, Leena Laakso shows how certain themes have kept being repeated in YA books during half a century. Hinton’s novel changed the status of YA novels among the literary elite. S. E. Hinton is also an early example of how to brand a young, emerging writer. The publisher believed that the novel would attract more interest if the female author were presented only with initials so as not to reveal her gender. Hinton’s depiction of loyal friendship still speaks to young people, at least to the pupils of Hatanpää secondary school in Tampere.

Uolevi Nojonen’s (b. 1939) debut YA novel Sigmund Freudin kaamea flunssa appeared only two years after Hinton’s classic. Päivi Nordling has read all of Nojonen’s works. She finds them still interesting from a modern day perspective, since they deal with topical themes such as sexuality, dating culture, ethnicity and family relations. Whereas the strength of Hinton’s novel is to leave parents out of young people’s lives, Nojonen’s books portray young protagonists who struggle with their parental relations.

During the past years, book covers have become increasingly important for attracting young adult readers. Two graphic designers, Laura Lyytinen from the publisher Tammi and Riikka Turkulainen from WSOY, share the history behind two new YA book covers. Global trends influence the choice of colour, imagery, fonts and other visual decisions. Now, book covers where the letters play the leading role are trending.

Merja Leppälahti reports from the main event for Finnish fantasy fans, Finncon, which took place in Jyväskylä this June. She also presents three interesting new Finnish writers. Maria Laakso reports from the IRSCL conference in Stockholm this August.

Lotta Luukila presents the Lukuklaani-project’s book donations funded by The Finnish Cultural Foundation and executed by The Finnish Institute for Children’s Literature. All Finnish secondary schools have received a donation of 112 new YA books in order to encourage reading among young people.

The Puntari supplement covers reviews of non-fiction, middle-grade and YA novels.

Translation Maria Lassén-Seger