Historia

Tampereen keskustassa sijaitseva Lastenkirjainstituutti on perustettu vuonna 1978. Se on toiminut vuoden 2010 loppupuolelle saakka nimellä Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti.

Syyskokouksessa 28.11.2009 ja ylimääräisessä kokouksessa 12.1.2010 Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kannatusyhdistys ry päätti, että instituutin nimi muutettaisiin Lastenkirjainstituutiksi. Nimenmuutos astui voimaan 20.11.2010 pidetyn syyskokouksen jälkeen.

Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin (nykyisin: Lastenkirjainstituutti) perustajajäseniä 15.5.2008 30-vuotisjuhlissa Frenckellissä Tampereella. Pukujuhlien teemana oli satujen sankarit.
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin perustajajäseniä instituutin 30-vuotisjuhlissa Frenckellissä Tampereella. Pukujuhlien teemana oli satujen sankarit. Kuva: I. Isomäki.

Lastenkirjainstituutti 1978–2018

Alku

Riitta Kuivasmäki laatii Suomen Nuortenkirjaneuvoston Tampereen alaosaston johtokunnan valtuuttamana vetoomuksen nuorisokirjallisuuden instituutin aikaansaamiseksi 8.6.1977. Vetoomuksen Tampereen kaupunginhallitukselle ja yliopistolle vievät Riitta Kuivasmäki, Hilkka Halme ja Asko Martinheimo. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti perustetaan ravintola Katrillissa 15.5.1978.

Ensimmäisen toimipaikan instituutti saa Frenckellin kiinteistöstä. Kirjaston perustan muodostaa kirjastonhoitaja Raija-Leena Tikkasen 8000 niteen kokoelma, joka hankittiin instituuttiin heti perustamisvuonna Tampereen kaupungin tuella. Vuoden 1978 lopulla instituutin kirjastossa on 11 000 kirjaa.

Hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja on Mikko Mäkelä 1978–1981. Häntä seuraavat Hannele Soini ja Maija Karjalainen. Ensimmäinen näyttely esittelee pohjoismaista lastenkirjakuvitusta Tampereen Taidemuseossa 1979. Riitta Kuivasmäestä tulee ensimmäinen toiminnanjohtaja syyskuussa 1980.

Pohjoismaisten instituuttien edustajat vierailevat Suomessa ja Tampereella 1980. Instituutin julkaisusarjan ensimmäinen teos on Ulla Lehtosen Lastenkirjallisuus Suomessa 1543–1850 vuonna 1981. Hannele Timola toimii instituutin kirjastonhoitajana 1983–1990.

Vuonna 1984 Frenckellissä on tulipalo, mutta instituutti säästyy menetyksiltä.

Toiminnanjohtajan toimesta tehtiin kokopäiväinen ja muu henkilökunta vakinaistettiin 1985. Ensimmäisenä kokoaikaisena toimistosihteerinä aloittaa Seija Haapakoski (1985–2000, 2011–).

Tiedotteita-lehteä seuraavan Onnimannin ensimmäinen numero ilmestyy 1985 päätoimittajanaan Inka Makkonen. Tuula Korolaisesta tulee Onnimannin päätoimittaja 1988.

Instituutti saa Kirja Suomessa 500 vuotta-mitalin 1988. Tove Jansson lahjoittaa osan kotikirjastostaan instituutille 1989.

1990-luvulla

Hallituksen puheenjohtajina toimivat Lasse Raustela ja Tuula Martikainen. Camilla Mickwitzin taiteilijajäämistö liitetään instituutin kokoelmiin 1990. Päivi Nordlingista instituutin kirjastonhoitaja 1991.

Kannatusyhdistyksen järjestämät Muumimamman myyjäiset tukevat instituutin taloutta 1991–1993.

Kirjastojärjestelmä PrettyLib hankitaan vuonna 1992. Ohjelman valmistumisen ja OPM:n tuen myötä luettelointi aloitetaan 1995. J. Kukkamäki lahjoittaa aapiskokoelmansa instituutille 1992. Onnimanni-palkintoa aletaan jakaa 1993. Kirjakummikampanja käynnistyy 1993.

Suomen Kasvatustieteellinen Seura nimeää instituutin Vuoden kasvattajaksi 1993. Instituutti vastaa Tove Janssonin 80-vuotisjuhlan järjestelyistä. Juhlaa vietetään 1994 Tampereen taidemuseolla, raatihuoneella ja Tampere-talon kansainvälisessä konferenssissa. Around the Baltic Sea -näyttely kiertää Itämeren maita 1996–1997.

Opetusministeriön perustama työryhmä pohtii instituutin asemaa vuosina 1994–1996. Instituutin yhdistäminen Tampereen kaupunginkirjaston erilliseksi yksiköksi raukeaa 1997.

FinRa:n Aapiskukko-palkinto instituutille 1997. Topeliuksen juhlavuoden 1998 Koivu ja tähti -näyttelyn kokoajille myönnetään juhlavuoden mitali.

Muutto uusiin tiloihin Puutarhakadulle Pantin taloon toteutuu 1999. Uudet, väljemmät tilat on suunniteltu varta vasten instituutin ja kirjaston toimintaa varten.

2000-luvulla

Instituutin toiminnanjohtajana toimii Kaisu Rättyä. Kirjakori-näyttelyt ja -seminaarit alkavat vuonna 2000.

Instituutille saa laajan lahjoituksen Maija Karman jäämistöstä syksyllä 2000. Koivu ja tähti-bibliografia ilmestyy verkkotietokantana 2001. Eurooppalainen kuvamosaiikki -näyttely kiertää Eurooppaa vuosina 2001–2002. Pirkanmaan lukudiplomi -hanke saa alkunsa 2002.

Miten kirjani ovat syntyneet? -luentosarjat järjestetään 2003 ja 2008 (SNI 25 vuotta ja SNI 30 vuotta). Tiitiäisen perilliset-luentosarja Kirsi Kunnaksen kunniaksi pidetään vuonna 2005.

Hallituksen puheenjohtajana toimii Markku Töllinen 2007–2012. IRSCL nimeää Riitta Kuivasmäen Fellow-kunniajäsenekseen 2009. Kirjaston luetteloitu kokoelma ylittää 50 000 kirjan rajan 2009.

2010-luvulla

Nimi Lastenkirjainstituutti otetaan käyttöön joulukuussa 2010. Instituutin toiminnanjohtajina ovat Maria Ihonen, Paula Halkola ja Kaisa Laaksonen. Hallituksen puheenjohtajina toimivat Mikko Turunen, Johanna Hulkko ja Maria Laakso. Ensimmäinen kirjastostrategia valmistuu 2013: mottona ”tunnettu, ajantasainen ja käytetty”.

Kuvittajia esittelevä Studia generalia Miten kuvitukseni ovat syntyneet järjestetään 2013 (LKI 35 vuotta). Rakkaudesta kirjaan -palkinto myönnetään instituutille 2015. Haluan kasvaa aikuiseksi-näyttely toisen maailmansodan päättymisen muistoksi on vuonna 2015. Lastenkirja- ja sanataidefestivaali Kirjalittaa vietetään 2015 alkaen. Nordic E-Stories-seminaari ja Kid E-Lit-näyttely järjestetään 2016.

Instituutin lastenkirjataiteen kokoelma digitoidaan Muusa-hallintaohjelmistoon 2016. Lastenkirjainstituutin strategia vuosille 2016–2020 valmistuu. Instituutti alkaa jakaa uutta Punni-palkintoa 2017. Vuonna 2017 pidetään seminaari Kuka lukisi minut? ja Suomi 100 – Suuri lukuseikkailu 2017.

Päivi Heikkilä-Halttunen aloittaa Onnimannin päätoimittajana 2018. Instituutti järjestää syksyllä 2018 luentosarjan Lastenkirja kääntäjän kädessä (LKI 40 vuotta).

Koonnut FT Elina Martikainen 2018