Onnimanni 2/2022

Onnimanni-lehden 2/2022 kansi.

Sisällys

Lomareissulle Lastenkirjainstituutin kirjastoon! Anna Tiitinen
Isojen asioiden kuvakirjat, Heli Halme
Jippii! Vaasassa, Päivi Heikkilä-Halttunen
Kuvakirja pakolaislapsesta sai Punni-palkinnon, Päivi Heikkilä-Halttunen
Intohimolla ja asiantuntemuksella Bostonissa, Pirita Tolvanen
Kirjakori 2021, Kaisa Laaksonen
Lukutikku: Nuoret nuortenkirjapalkinnon jakajina, Elina Mäntylammi
Seula
Haavi
Puntari
Summary

Pääkirjoitus:

Lomareissulle Lastenkirjainstituutin kirjastoon!

Milloin olet viimeksi käynyt Lastenkirjainstituutissa – vai oletko koskaan? Olipa käynnistäsi kuinka kauan tahansa, voit korjata tilanteen vaikka saman tien ja suunnata kohti Tamperetta. Ratikka-ajeluiden ja torikahvien lomassa on kätevä poiketa Puutarhakadulle ja tutustua kirjastomme kiehtoviin kokoelmiin. 

Kirjaston hyllyistä löytyy yli 70 000 kirjaa, joten selattavaa ja luettavaa riittää! Kokoelmat karttuvat vuotuisesti reilulla 1500 niteellä, joista suurin osa on uutta, kustantajien lähettämää lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Edeltävän vuoden lasten- ja nuortenkirjoja esitellään keväisin Kirjakorissa, ja vuoden 2021 tarjonnasta voit lukea lisää Kaisa Laaksosen artikkelista. 

Uutuusteosten lisäksi kirjastoon saapuu kirja-aarteita aiemmilta vuosikymmeniltä, onhan tavoitteena tallettaa hyllyihin kaikki Suomessa julkaistu lasten- ja nuortenkirjallisuus. Vanhempaa aineistoa tarvitaan tietopalvelussa ja muussa päivittäisessä työssä ja kokoelmien puutteita täydennetään yksityishenkilöiden lahjoituksilla sekä antikvariaattilöydöillä. 

Tuoretta ja ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta ostetaan kirjastoon vuosittain, ja hankintavinkkejä saadaan niin asiakkailta kuin Ruotsin Lastenkirjainstituutista. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja kuvitustaiteen tutkimukseen keskittyvässä kokoelmassa on lähes 6000 nidettä. Tutkimuskirjat ovat kaikkien lainattavissa ja niitä saa myös kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. 

Erikoiskokoelmiakin kirjastosta löytyy, kuten kirjailijoiden ja kuvittajien arkistolahjoituksia. Visiittisi yhteydessä voit ihailla esimerkiksi Tove Janssonin lahjoittamia kirjoja – tai ainakin osaa niistä. Tove Janssonin kotikirjastosta on nimittäin lainattu 29 teosta Toven kirjahyllystä -näyttelyyn, joka on esillä Tampere-talossa sijaitsevassa Muumimuseossa aina kevääseen 2023 saakka. 

Aapiset ja lukukirjat on koottu 1500 niteen kokoelmaksi. Aapishylly on yksi kirjaston suosituimmista kohteista, jonka äärellä innostutaan etsimään oma, rakas aapinen ja jakamaan siihen liittyvät muistot. Aapiskokoelmasta on laadittu kiertonäyttely ja sen voi tilata muiden instituutin kirja- ja kuvitusnäyttelyiden tavoin omalle kotipaikkakunnalle pientä vuokraa vastaan.  

Voit selata Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmia Onnet-verkkotietokannassa: lki.verkkokirjasto.fi. Uudistuneesta Onnetista löydät sekä lasten- ja nuortenkirjat, tutkimusteokset että erikoisaineistot. Kirjaston kokoelmien laajuus paljastuu kuitenkin parhaiten paikan päällä, ja siksi suosittelen lämpimästi vierailua Lastenkirjainstituuttiin. 

Kaunista kesää ja tapaamisiin. Huomaathan, että heinäkuussa olemme silti muun Suomen tapaan lomalla.   

Anna Tiitinen 

Tiivistelmä 

Vuoden toisessa Onnimannissa pohditaan kahdessa artikkelissa kuvakirjojen jatkuvasti laajenevaa aihevalikoimaa.   

Heli Halmeen artikkeli nostaa esiin neljä kotimaista uutta kuvakirjaa. Ne kertovat kuvin ja sanoin tarinoita alkoholismista, transsukupuolisuudesta, kuolemasta ja perheriidoista, eli aiheista, jotka moni aikuinen kokee vaikeiksi työstää lapsen kanssa. Tarkassa analyysissään Halme havainnollistaa, kuinka kuvituksella on näissä kirjoissa erityisen suuri merkitys teeman avaamisessa. Hän kannustaa aikuisia tarttumaan lasten kanssa ennakkoluulottomasti vaikeita aiheita työstäviin kirjoihin ja muistuttaa myös siitä, että lapsen omalle tulkinnalle ja kysymyksille on hyvä jättää riittävästi tilaa kirjan lukemisen jälkeen. 

Frank Furun ja Linda Bondestamin kuvakirja Ni är inte min mamma (Förlaget 2021, suom. Mutta te ette ole äiti, Etana Editions 2021, suom. Katri Tapola) kertoo ilman vanhempiaan Suomeen pakolaisena tulleen pienen Aysha-tytön tarinan. Päivi Heikkilä-Halttusen haastattelussa tekijät kertovat kirjan syntyprosessista. Poikkeuksellisen aiheen luontevaa työstämistä auttoi olennaisesti se, että Furu on työskennellyt pakolaislasten kanssa. Monista eläinaiheisista kuvituksistaan tunnettu Linda Bondestam koki haastavaksi tehdä realistinen mutta toivontäyteinen kuvitus. Kuvakirja palkittiin Lastenkirjainstituutin Punni-palkinnolla, joka jaetaan vuosittain esikoistekijälle tai rohkealle, tarjontaa jollakin tavalla uudistavalle avaukselle.   

Kuvittaja Pirita Tolvanen on viettänyt kevätlukukauden Fullbright-stipendiaattina lastenkirjallisuuden tutkimuskeskuksessa Bostonissa Massachusettsin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Simmonsin yliopiston alaisuudessa jo 45 vuotta toiminut tutkimuskeskus on yksi edelläkävijöistä.  Lastenkirjallisuuden maisterintutkinnon suorittaneet päätyvät töihin esimerkiksi kustantamoihin, kirjastoihin, opettajiksi ja tutkijoiksi. Kuvakirjoihin liittyvää opetusta järjestetään runsaasti Bostonin lähellä sijaitsevassa lastenkirjakuvittaja Eric Carlen museossa Armherstissa.    

Lastenkirjainstituutin Kirjakori-tilastojen mukaan Suomessa ilmestyi viime vuonna yhteensä 1222 lasten- ja nuortenkirjaa. Kotimaisten kirjojen osuus oli jo viidettä vuotta peräkkäin käännöksiä suurempi (53 %). Käännöskielistä dominoi edelleen englanti (71 %) ja käännetyt kirjat kertovat useimmiten eurooppalaisesta tai angloamerikkalaisesta maailmasta. Muut kulttuurit ja niiden tarinaperintö nousevat entistä harvemmin käännettyjen lastenkirjojen aiheeksi. Kaisa Laaksonen kiinnittää Kirjakori-katsauksessaan huomiota myös siihen, että kotimaisten nuortenkirjojen määrä laski nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin.   

Summary