Sisältö
Paula Halkola:
Pääkirjoitus: Lukuintoa ja lukurauhaa
Onnimanni-palkinto Lukuinto-hankkeelle & Kimmelille Swan-mitali
Kerttu Jokela:
Ruotsissa Lastenkirjan ennätysvuosi
Paula Halkola:
Aakkostoukka vai Aku Ankka?
Terhi Laitinen:
Nuoruus nuottien mukaan
Arja Kanerva:
Maagisia kirjamuistoja Bolognassa
Paula Halkola:
Onko sota seikkailu vai leikin loppu?
Seula
Haavi
Puntari
Summary
Pääkirjoitus: Lukuintoa ja lukurauhaa
Aloitin työn Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtajana tammikuussa. Kevät on kulunut kirjojen ja inspiroivien ihmisten keskellä. Lastenkirjoja saapui Lastenkirjainstituutin kirjastoon vuonna 2014 883 kappaletta. #paulalukee –kamppanja Lastenkirjainstituutin Twitter-tilillä seuraa tutustumistani muun muassa näihin sekä muihin ajankohtaisiin lasten- ja nuortenkirjoihin.
Mutta mitä oikeastaan kuuluu lasten- ja nuortenkirjallisuudelle juuri nyt? Lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkaisulukemat ovat pitkän noususuhdanteen jälkeen kääntyneet laskuun. Silti lasten- ja nuortenkirjallisuutta julkaistaan kuitenkin edelleen paljon, ja uusia kustantajia tulee kentälle jatkuvasti Myös myyntiluvut näyttävät loistavilta verrattuna kirjallisuuden kokonaismyyntiin.
Samalla tilastot kertovat kuitenkin huolestuttavaa tarinaa lukutaidon heikkenemisestä. Lukevatko lapset ja nuoret enää ahmimisiän jälkeen? Lukevatko vanhemmat lapsilleen? Juuri nyt Lastenkirjainstituutin tärkeä tehtävä on yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa miettiä, miten aika ja tila lukuharrastukselle saadaan säilymään kehittyvän tekniikan ja loppumattomien virikkeiden maailmassa.
Uusien opetussuunnitelmien ilmiölähtöiseen oppimiseen perustuvat linjaukset vaikuttavat lähtökohtaisesti hienoilta. Parhaimmillaan ne tarjoavat mahdollisuuksia myös kirjallisuuden ja tarinoiden uudenlaiselle hyödyntämiselle opiskelussa. On kuitenkin vaarana, että näihin mahdollisuuksiin jätetään tarttumatta. Ja mitä tapahtuu, jos yhtään kirjaa ei enää tarvitse lukea alusta loppuun? Nopeasti kehittyvässä maailmassa on huolehdittava myös siitä, että säilytämme taidon keskittyä, syventyä ja ymmärtää.
Lastenkirjainstituutissa nähtiin toukokuussa toista maailmansotaa käsittelevää lasten- ja nuortenkirjallisuutta esittelevä Haluan kasvaa aikuiseksi -kirjanäyttely, joka löytyy edelleen verkkonäyttelynä Lastenkirjainstituutin kotisivuilla. Näyttelyn kirjat osoittavat suoraan, kuinka tehokas väline kirjallisuus on, kun halutaan selittää maailmaa, käsitellä vaikeitakin tunteita ja kokemuksia ja tehdä maailma ilmiöineen ymmärrettävämmäksi.
Vaikka kirjallisuuden ja lukutaidon tulevaisuus huolestuttaa, on ilo huomata, että emme ole näiden kysymysten äärellä yksin. Parhaillaan viettämämme Kirjan vuosi 2015, tänä vuonna päättyvä, Onnimanni-palkinnollakin huomioitu Lukuinto-ohjelma sekä Naantalissa aivan ensimmäistä kertaa järjestetty Kirjahyrrä-lastenkirjallisuusfestivaali ovat kaikki esimerkkejä ponnistuksista kirjallisuuden ja lukuharrastuksen puolesta. Kirjallisuus kiinnostaa ja lukuharrastusta halutaan edistää.
Samojen teemojen äärellä jatkamme keskustelua myös syksyllä, 16.10. Tampereella järjestettävässä Mitä kuuluu lastenkirja? -seminaarissa. Sitä ennen toivotan kaikille lukijoillemme nautinnollista kesää ja aimo annoksen lukurauhaa!
Paula Halkola
Tiivistelmä
Paula Halkola, joka aloitti Lastenkirjainstituutin (LKI) toiminnanjohtajana tammikuussa, pohtii pääkirjoituksessa lastenkirjallisuuden ja lasten lukuharrastuksen tulevaisuutta. Hän näkee mustia pilviä, mutta löytää myös positiivisia merkkejä.
Yksi myönteisistä ilmiöistä Suomessa on valtakunnallinen Lukuinto-ohjelma, jolle on myönnetty LKI:n Onnimanni-palkinto. Hanketta vetävät Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta, ja siinä etsitään uusia keinoja lisätä lasten lukuharrastusta. Palkinto jaettiin toukokuussa Kirjahyrrä-festivaaleilla; samassa tilaisuudessa annettiin IBBY Finlandin Anni Swan-mitali Vilja-Tuulia Huotariselle Kimmel-nuortenromaanista (Karisto).
Kerttu Jokela kirjoittaa Ruotsin lastenkirjavuodesta 2014, joka oli määrällisesti ennätyksellinen: sekä nimikkeiden määrä että myynti nousivat. Kuvakirjojen ja kuvitettujen teosten osuus on noussut, tekstin osuus vähentynyt. Käännöskirjojen määrä on laskenut ja aihekirjo kaventunut, pienistä kielistä ei juuri käännetä. Uutena ilmiönä Jokela nostaa esiin mm. tweenien eli esiteinien kuvaukset.
Paula Halkola referoi LKI:ssa pidettyä tilaisuutta, jossa asiantuntijat keskustelivat suomalaisen lasten sarjakuvan vähäisyydestä. Syynä pidetään kustannusalan kriisiä. Pienkustantajat eivät saa julkaisujaan markkinoitua, mutta toisaalta kustantajat sanovat yleisesti, ettei heille tarjota lastensarjakuvia. On syntynyt negatiivinen kehä. Keskustelijoiden yhteinen toive oli kuitenkin, että lapsille ja nuorille olisi tarjolla hyvin tehtyä sarjakuvaa, joka houkuttelee lukemaan.
Terhi Laitinen tutkii artikkelissaan, kuinka klassisen musiikin harrastusta kuvataan nykyisissä nuortenromaaneissa; käsiteltävinä ovat Katariina Leinon Haaveiden nuorallatanssi (WSOY 2003.), Tuija Lehtisen Ikkunaprinsessa (Otava 1994) ja Sara ja levottomat jalat (Otava 2001), Jorma Ranivaaran Poisliitävä Anne Lee (WSOY 1997, Lauri Törhösen Sello & Pallo (Tammi 2009) ja Kontrapunkti ja voittomaali (Tammi 2011).
Laitisen mukaan klassinen musiikki näytetään kirjoissa demokraattisena harrastuksena. Musiikkioppilaitosjärjestelmän tasa-arvoistava vaikutus heijastuu kirjallisuuteen. Romaaneissa käsitellään soittamista mm. harrastuksena ja tulevana ammattina, identiteetin rakentajana ja kontaktien luojana, mutta myös vapauden rajoittajana. Silti myös traditio elää yhä, mm. sairauteen riutuvan soittajatytön kuvauksessa.
Arja Kanerva kertoo Bolognan lastenkirjamessujen retrospektiivisestä palkittujen kirjojen näyttelystä ja voittajakirjoista tehdystä teoksesta The magic showcase. Hän poimii esiin suomalaisia teoksia ja toteaa, että niitä tulee Bolognaan nykyisin vähemmän kuin ennen. Kanerva esittelee myös vanhoja ja uusia palkintoja sekä vuoden teemamaan Kroatian panosta messuilla.
Merja Leppälahti on kirjoittanut muistokirjoituksen Terry Pratchettista (1948 – 2015), Kiekkomaailman luojasta. Paula Halkola esittelee LKI:n uuden kirjanäyttelyn Haluan kasvaa aikuiseksi, joka on laadittu toisen maailmansodan päättymisen muistoksi. Näyttely on nyt LKI:n nettisivuilla.
Uutispalstalla kerrotaan mm., että pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon suomalaiset ehdokkaat ovat Marjatta Levannon ja Julia Vuoren tietokirja Leonardo oikealta vasemmalle (Teos) sekä Maria Turtschaninoffin romaani Maresi, kronikor från röda klostret (Schildts & Söderströms, suom. Tammi).
Summary
The Finnish Institute for Children’s Literature’s new director since January 2015, Paula Halkola, considers in the editorial the future of children’s books and children’s reading habits. She sees black clouds on the horizon, but is also optimistic.
One positive Finnish phenomenon is the nationwide Lukuinto-programme, which has received the Institute’s Onnimanni award. The Faculty of Humanities and the Faculty of Education of the University of Oulu are running the programme, which seeks new ways to promote children’s joy of reading. The award was given at the children’s literature festival Kirjahyrrä in May. At the same event, Vilja-Tuulia Huotarinen received the Finnish Section of IBBY’s Anni Swan medal for her young adult novel Kimmel (Karisto).
Kerttu Jokela describes the children’s book year 2014 in Sweden as especially remarkable since the number of titles published and sold increased dramatically. Picture books and illustrated works increased in number, whereas text-based books declined. More Swedish than translated books were published and the range of themes has narrowed. Few books were translated from the minor languages. A new trend is e.g. the depiction of tweenies.
Paula Halkola summarizes an event arranged at the Institute where experts gathered to discuss the lack of Finnish comics for children. The reason seems to be the crisis in the publishing sector. Small publishers cannot get their publications marketed, yet publishers generally claim that they are not offered children’s comics. A negative spiral has emerged. Still, the participants all hoped that children and young people would be offered quality comics that would encourage them to read.
In her article, Terhi Laitinen explores how an interest in classical music is depicted in present-day YA novels such as Katariina Leino’s Haaveiden nuorallatanssi (WSOY 2003.), Tuija Lehtinen’s Ikkunaprinsessa (Otava 1994) and Sara ja levottomat jalat (Otava 2001), Jorma Ranivaara’s Poisliitävä Anne Lee (WSOY 1997, Lauri Törhönen’s Sello & Pallo (Tammi 2009) and Kontrapunkti ja voittomaali (Tammi 2011). Laitinen argues that these novels depict classical music as a democratic activity. The equality of the music school system is reflected in the books. The novels feature playing an instrument as a hobby and as a future profession. It is also depicted as an identity builder and a creator of contacts, as well as a restrictor of freedom. Traditional features are also still visible, e.g. in the depiction of a girl musician suffering from a serious illness.
Arja Kanerva writes about the retrospective exhibition of awarded books at the Bologna Children’s Book Fair and about the work The Magic Showcase which features the awarded books. She picks out works from Finland and concludes that they are fewer nowadays than before. Kanerva also presents old and new awards, as well as Croatia’s role as this year’s guest of honour at the fair.
Merja Leppälahti has written an obituary for Terry Pratchett (1948 – 2015), the creator of Discworld. Paula Halkola presents the Institute’s new book exhibition, Haluan kasvaa aikuiseksi, commemorating the end of the Second World War. The exhibition is currently available on the Institute’s website.
In the news section we learn e.g. that Marjatta Levanto and Julia Vuori’s non-fiction book Leonardo oikealta vasemmalle (”Leonardo from right to left”, Teos) and Maria Turtschaninoff’s Maresi. Krönikor från Röda klostret (”Maresi. Chronicles from the Red Monastery”, Schildts & Söderströms) are the Finnish nominees for the Nordic Council Children and Young People’s Literature Prize 2015.
