Kuvittaja-artikkelit

Carlstedt, Kalle

Carlstedt on kuvittanut mm. Joel Lehtosen Kuolleet omenapuut ja tehnyt kansia Viljo Kojon teoksiin. Hänen pääteoksekseen muodostui Sata kantelettaren laulua, jonka kokonaan puupiirroksina tehty kuvitus on koristeellinen yhdistelmä karjalaista kansantaidetta ja art deco -tyylittelyä. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 1/2009.

Cedercreutz, Emil

Kuvittajana Emil Cedercreutz erikoistui siluettitaiteeseen. Silueteista on luettavissa hänen kehittyvä aatemaailmansa. Sirojen jugendtyyliseen ornamenttien kehystäminä alkavat hahmottua realistisen veistotaiteen aiheet, työtätekevät hevoset ja maatyöläiset. Nämä olivat hänen taiteensa ydin myös kuvanveistossa. Kuvittaessaan Arvid Lydeckenin satuja ja seikkailukertomuksia Cedercreutz käytti hyväkseen maatalon eläinten tuntemusta. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 1/2007.

Federley, Alex

Kuvittajantyö ammattina oli harvinaisuus. Federley olikin erittäin työllistetty mitä erilaisimmilla tehtävillä päivän uutiskuvista ja mainosjulisteista lähtien. Federley piirsi jatkuvasti Fyren-lehteen mm. herkullisia karikatyyrejä ja kuvitti lasten kuvakirjoja vielä viimeisimpinä vuosinaankin. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 4/2005.

Finne, Hilkka

Hilkka Finnen piirrokset ovat hentoja ja varovaisia. Niitä käytettiin runsaasti Helmi Krohnin toimittaman Tyttöjen kirjan ja myöhemmin Tyttöjen oman kirjan kasvattavissa ja opettavissa kertomuksissa. Hän kuvitti Jalmari Finnen kirjan Vuosisarain vaatimus 1918 ja lastenkirjan Hassu kissa ja Johanssonska Otavalle 1922. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa.

Flodin, Hilda

Hilda Flodin tunnetaan parhaiten vuolukiveen hakatuista eläin- ja peikkoaiheisista veistoksistaan Vakuutusyhtiö Pohjolan talon julkisivussa. Vuodesta 1912 lähtien Hilda Flodin kuvitti Valistuksen lastenkirjoja, aapista ja lukemistoja. Suurpiirteisellä tyylillään hän piirsi osuvat kuvat Iivo Härkösen kertomiin Suomen kansan eläin- ja peikkosatuihin. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa.

Frosterus-Segerstråle, Hanna

Hanna Frosterus-Segerstrålen löysi oman lajinsa intiiminä lasten ja perhe-elämän kuvaajana. Lukuisat muotokuvat ja muutamat alttaritaulut täydentävät tätä kuvaa. Frosterus-Segerstrålen kuvittama Annas sommar – Annan kesä on kookkaan kuvasalkun muodossa julkaistu tarina lapsille, toteutettu värilitografiatekniikalla Tilgmannilla ja koottu 1895 Porvoossa. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 1/2006.

Ehrström, Eric O. W.

Eric O. W. Ehrströmin Gugus visor om de små små djuren ilmestyi 1923. Heti samana vuonna Otto Manninen suomensi sen nimellä Keken kesälauluja pikku pikku eläimistä. Ehrströmin runot kulkivat Mannisen suomennoksina kansakoulun lukukirjoihin ja lausuntaohjelmistoihin. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 2/2007.

Hammarsten-Jansson, Signe

Signe Hammarsten-Jansson teki työuransa nimimerkillä Ham suomenruotsalaisessa julkaisumaailmassa, lehdissä ja kirjoissa. Valtakunnallisesti tunnettua, vaikka harvoin nimeltä mainittua työtä hän teki postimerkkitaiteilijana. Karikatyyrit olivat hänen ominta alaansa, ja silloinen pilalehdistö otollinen foorumi. Hammarsten-Jansson teki paljon kansikuvia ja kuvitti joitakin kirjoja. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 3–4/2007.

Hämäläinen, Väinö

Kokonaisuudessaan Hämäläisen kuvittajantyö käsittää parikymmentä nimekettä, joista osa on huolella kuvitettuja joululehtiä ja tuntuva osa oppikirjakuvitusta. Komea maantieteen opetukseen tarkoitettu opetuskuvataulu Kolivaaralta on jäänyt kansakoulua käyneiden mieleen. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 3/2006.

Jansson, Tove

Ham koulutti tyttärestään piirtäjän. Hyvin nuorena Tove sai avustaa äitiä kansien laadinnassa, piirtää kasvot Sally Salmisen Katriinalle ja oppia monia konsteja maiseman tyylittelyssä. Usein löytyy Hamin kansikuvista aallokkoa, pilviä tai eläinhahmoja, jotka voisivat olla Toven piirtämiä – mutta yhtä hyvin Hamin. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 3–4/2007.

Karimo, Aarno

Tunnetuin Karimon teoksista on laaja, moniosainen Kumpujen yöstä, joka kertoo ”suomalaisia vaiheita, tekoja ja oloja kivikaudesta nykyaikaan”. Kirjasarja ilmestyi ensin neljänä osana vuosina 1929–32 ja myöhemmin tekijän suostumuksella kolmeen osaan lyhennettynä. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 3/2008.

Koivu, Rudolf

Vaikka Koivu pian saavutti aseman huomattavana sadunkuvittajana, leimasivat orpous, köyhyys ja irrallisuus hänen elämäänsä loppuun saakka. Hänen vaatimattomuudestaan tuli legendaarista. Muille kuvittajille se oli rasite, josta oli vaikea päästä parempiin palkkioihin. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 4/2008.

Soldan-Brofeldt, Venny

Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945), nimimerkki V.S-B:n, tekemät kuvitukset aapisiin, lukemistoihin ja pieniin kuvakirjoihin vaikuttavat ensi näkemältä vaatimattomilta, jopa sovinnaisilta. Lapset ja luonto on nähty suurella tarkkuudella. Pienimuotoisesta, mutta runsaasta aineistosta hahmottuu johdonmukainen kuvittajantyö. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 2/2006.

Topelius, Emilie

Emilie Topeliuksen tarina on elävä esimerkki lahjakkaasta nuoresta naisesta, jonka kohtalo ei sallinut kasvaa taiteilijana. Emilien tarina lienee enemmän sääntö kuin poikkeus. Emilie Topelius kuvitti miehensä ensimmäisen satukokoelman Sagor, joka ilmestyi 1847. Kirjan koko painoksen kuvat Emilie väritti käsin vesiväreillä. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 1–2/2005.

Åkerblom, Rudolf

Rudolf Åkerblom työskenteli Tilgmannin kirkapainossa, työn ohessa hän maalasi muotokuvia. Åkerblom teki paljon muutakin: mm. suunnitteli tapettimalleja, piirsi puulle, teki lasimaalauksia Taideteollisuusyhdistykselle. Åkerblom oli Suomen ensimmäisen nelivärisenä painetun lasten kuvakirjan tekijä. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 3/2005.

Ålander, Freka

Fredrik Gabriel (Freka) Ålander syntyi, eli ja kuoli Helsingissä. Hän ehti urallaan toimia mainosgraafikkona, Kirjapainotaito-Graafikko-lehdessä käyttögraafikkona, opiskella koristemaalausta, kuvittamaan Suomen kuvalehteä ja pilalehti Tuulispäätä, tekemään opetustauluja, suunnittelemaan pari sataa kirjankantta ja tekemään kirjankuvituksia. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 1/2008.

Vikstedt, Topi

Topi Vikstedtin tapa käsitellä aiheita oli vapaa ja luonnosmainen. Pehmeä lyijykynä oli hyvä väline, ja Vikstedt pehmensi tulosta vielä ”soosaamalla”. Hänen ilmiömäinen piirustustaitonsa antoi loistokkuutta vaatimattomilla tekniikoilla tehdyille kirjojen kansikuville, joita hän tuotti satamäärin monille kustantajille. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 2/2009.

Visanti, Matti

Oululaissyntyinen taidegraafikko ja kuvittaja Matti Visanti oli ensimmäiseltä ammatiltaan arkkitehti, sittemmin pääasiassa taidegraafikko ja kuvittaja. 1930 luvun alussa Visanti luopui arkkitehdin päätyöstä ja ryhtyi ammattimaiseksi taidegraafikoksi ja kuvittajaksi. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 2/2008.

Wendelin, Martta

Martta Wendelinin tunnetuimmat kuvitukset ovat kiteytyneitä ajankuvia: Kotilieden ja viihderomaanien kansia. Ne ovat keräilykohteita kuten hänen rakastetut postkorttinsakin. Niiden vetovoima on nostalgiassa, menneisyyden kaihossa. Artikkelin on kirjoittanut Maria Laukka ja se on julkaistu Kuvittajassa 3–4/2009.