Hankkeen taustaa

Lastenkirjan kuvitustaiteen selvitystyön lähtökohtana on ollut koota mahdollisimman täydellinen kuvittajabibliografia Suomessa tehdystä lastenkirjataiteesta ja julkaista se yhtenäisenä sähköisenä, kaikille avoimena tietokantana. Lastenkirjainstituutin Kuvittajabibliografia sisältää tietoja yli 1500 kuvittajasta ja heidän kuvittamistaan yli 12 700 teoksesta, joista osasta on mukana kuvitusnäyte. Kuvitusnäyte on useimmiten kirjan kansikuva, ja se on merkitty kuvasymbolilla. Teema-artikkeleissa tarkastellaan kuvitustaiteen erityispiirteitä. Lisäksi yli 50 kuvittaja-artikkelia syventävät valittujen kuvittajien elämää ja tuotantoa.

Tietoja on päivitetty vuoden 2023 kuluessa. Täydennyksiä, korjausehdotuksia ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostiin kirjasto(at)lastenkirjainstituutti.fi.

Vuosina 2020-2022 toteutetun hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet yliopistonlehtori Sirke Happonen (Helsingin yliopisto), tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen, museonjohtaja Marja Hänninen-Tolvi (Pukstaavi), amanuenssi Riikka Kuittinen (Tampereen taidemuseo / Muumimuseo), amanuenssi Anna-Maria Larikka (Mikkelin taidemuseo) ja dosentti Sisko Ylimartimo (Lapin yliopisto). Lastenkirjainstituutista ryhmään ovat kuuluneet kuvittaja Jani Ikonen (Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja) ja toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen. Hankkeen tutkijana on työskennellyt Päivi Nordling, ja tutkimusapulaisina hankkeeseen ovat osallistuneet Sanni Penttinen ja Leena Vaskin, artikkeleiden osalta Aura Sainio ja kuvien tallentamisen osalta Janne Hellsten.

Tietokannan toteutus: Luova toimisto La&La.
Tietokannan otsikkokuva: Laura Vesa.

Selvitystyön etenemisen ja bibliografian julkaisemisen on mahdollistanut Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki.

Tietokannan käyttö

Kuvittajabibliografia on WordPress-pohjainen sähköinen tietokanta, jossa teoksia tarkastellaan kuvittajalähtöisesti. Tietokanta mahdollistaa erilaisia tapoja hakea kuvittaja- ja teostietoja tai teosten sijaintitietoja. Tutustu hakuohjeisiin tarkemmin tästä linkistä (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Aineiston rajaukset

Lastenkirjan kuvitustaiteen selvitystyön kohteena ovat kuvitetut lasten- ja nuortenkirjat eli sekä varsinaiset kuvakirjat että sellaiset lasten ja nuorten kaunokirjalliset teokset ja tietokirjat, joissa on kaksi tai useampi kuva. Kartoituksen ulkopuolelle on jätetty kansikuvataide ja lasten- ja nuortenlehtien kuvitus. Kirjoista on mukana ensisijaisesti vain ensimmäiset painokset. Jatka lukemista tästä linkistä.

Lastenkirjan kuvitustaiteen selvityksen tarkoitus ja merkitys

Kuvittajabibliografia tuo esiin tunnettujen tekijöiden tuotantoa mutta selvittää ja kokoaa tietoa myös jo unohdetuista tekijöistä ja heidän tuotannostaan. Kuvitustietouden lisääminen on tärkeää. Kuvituskartoitus vahvistaa kotimaisen kuvitustaiteen asemaa ja sen kyseenalaistamatonta arvoa kulttuuriperintönä. Jatka lukemista tästä linkistä.

Lastenkirjataiteen kartoitus osana valtakunnallista kuvituskartoitusta

Kirjankuvitukseen liittyvät suunnitelmat ovat olleet vuosikymmeniä esillä eri kulttuurihallinnon asiakirjoissa ja muistioissa. Lastenkirjainstituutti on ollut aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että erityisesti lastenkirjan kuvitustaiteen kartoitustyö toteutetaan. Digitaalinen kuvittajabibliografia julkistettiin 18.11.2021. Jatka lukemista tästä linkistä.

Luvat ja lähteet

Lastenkirjainstituutin Kuvittajabibliografian kuvia ei saa kopioida omaan käyttöön. Bibliografiassa on mukana sekä tekijänoikeusvapaita että tekijänoikeussuojan alaisia kuvia. Kuvien tekijänoikeussuoja päättyy, kun kuvittajan kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Kuvittajabibliografiassa mukana olevien näytekuvien käytöstä on sopimuslisenssilupa Kopiostolta. Jatka lukemista tästä linkistä.

Lue myös:
Päivi Nordling: Digitaalinen hakuteos kotimaisesta lastenkirjataiteesta (Onnimanni 2/2023) (PDF).
Päivi Nordling: Lastenkirjataidetta, kyllä kiitos! (Onnimanni 4/2021). (PDF).

Palaa kuvittajabibliografian etusivulle tästä linkistä.