Hankkeen taustaa

Lastenkirjan kuvitustaiteen selvitystyön lähtökohtana on ollut koota mahdollisimman täydellinen kuvittajabibliografia Suomessa tehdystä lastenkirjataiteesta ja julkaista se yhtenäisenä sähköisenä, kaikille avoimena tietokantana. Selvitys sisältää myös laajan valikoiman tutkimusartikkeleita, joiden avulla tarkastellaan tiettyä teemaa tai syvennetään kuvittajan henkilöä ja tuotantoa.

Vuonna 2020 käynnistetyn hankkeen ohjausryhmään kuuluvat yliopistonlehtori Sirke Happonen (Helsingin yliopisto), tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen, museonjohtaja Marja Hänninen-Tolvi (Pukstaavi), amanuenssi Riikka Kuittinen (Tampereen taidemuseo / Muumimuseo), amanuenssi Anna-Maria Larikka (Mikkelin taidemuseo) ja dosentti Sisko Ylimartimo (Lapin yliopisto). Lastenkirjainstituutista ryhmään kuuluvat kuvittaja Jani Ikonen (Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja), toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen ja kirjastonhoitaja Päivi Nordling. Hankkeen tutkijana työskentelee Päivi Nordling ja tutkimusapulaisina Sanni Penttinen ja Leena Vaskin, artikkeleiden osalta Aura Sainio.

Tietokannan toteutus: Luova toimisto La&La.
Otsikkokuva: Laura Vesa.

Kuvittajabibliografia julkistettin 18.11.2021, jolloin se sisälsi henkilötietoja yli 830 kuvittajasta ja luettelon heidän kuvittamistaan kauno- ja tietokirjoista. Teoksia oli mukana yli 6600. Tietokanta on nyt saatu valmiiksi mutta kuvittaja- ja teostietojen tallentaminen on edelleen kesken. Myös artikkeliaineisto laajenee. Työ jatkuu vuoden 2022 syksyyn.

Täydennyksiä, korjausehdotuksia ja muuta palautetta otetaan vastaan sähköpostiin paivi.nordling(at)lastenkirjainstituutti.fi.

Lastenkirjan kuvitustaiteen selvityksen tarkoitus ja merkitys

Selvityksen kohteena ovat vuodesta 1847 lähtien kaikki suomalaiset lastenkirjallisuuden kuvittajat nykykuvittajiin saakka. Selvitystä ovat ohjanneet seuraavat kysymykset: ketkä ovat kuvittaneet lasten- ja nuortenkirjallisuutta eli kuvittajien henkilötiedot sekä mitä he ovat kuvittaneet eli kuvitetut ja painetut teokset. Lastenkirjan kuvitustaiteen alalta on tähän saakka puuttunut perustietokanta, johon eri kuvittajien tiedot on koottu kokonaisvaltaisesti.

Kuvittajabibliografia tuo esiin tunnettujen tekijöiden tuotantoa mutta selvittää ja kokoaa tietoa myös jo unohdetuista tekijöistä ja heidän tuotannostaan. Kuvitustietouden lisääminen on tärkeää. Kuvituksella on tekstin tulkinnan kannalta suuri merkitys lukijalle. Etenkin lapsuuden kirjojen kuvitukset painuvat mieleen vahvasti ja vaikuttavat vielä vuosikymmenien jälkeen. Laajasti ajatellen kuvituskartoitus vahvistaa kotimaisen kuvitustaiteen asemaa ja sen kyseenalaistamatonta arvoa kulttuuriperintönä.

Kuvitustietojen kokoaminen yhtenäiseksi bibliografiaksi palvelee alan tutkijoita, kustantajia ja museoiden ja kirjastojen näyttelytoimintaa sekä kaikkia kuvitustaiteesta kiinnostuneita harrastajia ja kuvitusten keräilijöitä. Se palvelee myös yleisesti kuvitustaiteen tutkimusta, koska useimmat lastenkirjakuvittajat ovat kuvittaneet myös aikuistenkirjoja ja aikakauslehtiä. Selvityksen toivotaan innostavan myös uusia opiskelijoita kuvitustaiteen tutkimuksen pariin.

Selvitys toimii taustatyönä pohdinnalle, missä Suomessa tulevaisuudessa säilytetään ja arkistoidaan lastenkirjan kuvitustaidetta ja kuvitustaidetta yleensä. Taustalla on ajatus, että kuvitusten kartoittaminen auttaa jäljittämään alkuperäiskuvituksia, jotka ovat vuosien ja vuosikymmenten aikana hajonneet eri tahoille.

Nyt julkaistava bibliografia aloittaa kuvitustaiteen kartoitustyön, jonka toivotaan myöhemmin laajentuvan koskemaan kirjojen kansikuvia, lastenlehtien kuvituksia, aikuisten kirjallisuutta ja sarjakuvaa.

Aineiston rajaus

Lastenkirjan kuvitustaiteen selvitystyön kohteena ovat kuvitetut lasten- ja nuortenkirjat eli sekä varsinaiset kuvakirjat että sellaiset lasten ja nuorten kaunokirjalliset teokset ja tietokirjat, joissa on kaksi tai useampi kuva. Kaunokirjallisuudesta mukana ovat kaikki lajit, kuten romaanit, sadut, kertomukset, runokirjat ja näytelmät sekä erilaiset ohjelmistot ja kausijulkaisut. Tietokirjoista mukana ovat yleiset tietokirjat ja laulukirjat. Oppikirjoista mukana ovat vain aapiset, lukukirjat ja niihin rinnastettavat äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjat. Lisäksi kartoituksen ulkopuolelle on jätetty kansikuvataide ja lasten- ja nuortenlehtien kuvitus. Osa valokuvin kuvitetuista lukukirjoista on myös rajautunut aineiston ulkopuolelle, erityisesti jos teoksessa ei ole esitetty kuvaajan tietoja.

Bibliografiassa ovat mukana kaikki ne teokset, joissa on kotimaisen kuvittajan kuvitus, onpa kirja julkaistu millä kielellä tahansa ja missä maassa tahansa. Kuvittajaa pidetään kotimaisena, mikäli hän asuu tai on asunut Suomessa teoksen ilmestymisen aikana. Pääsääntöisesti teosten alkukielinä ovat suomi ja ruotsi, kolme saamelaiskieltä eli pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame sekä viittomakielet. Suurin osa bibliografian teoksista on suomeksi. Mukana ovat myös kotimaisilla kielillä julkaistujen kirjojen käännökset muille kotimaisille kielille. Ulkomailla julkaistun, suomalaisen kuvittajan kuvitusta sisältävän teoksen kieleksi merkitään alkuteoksen kieli. Mukaan bibliografiaan otetaan näiden teosten käännökset kotimaisille kielille.

Bibliografiassa on pääsääntöisesti mukana vain ensi kertaa julkaistu uusi kuvitus. Joskus on vaikea tietää, onko kuvitus julkaistu aiemmin muussa teoksessa. Joissain tapauksissa osa vanhasta kuvituksesta on jätetty uuteen painokseen ja vain jotkut kuva-aiheet on piirretty uudelleen. Epäselvät seikat on pyritty sanallistamaan lisätiedoiksi, jotta tietokannan käyttäjä näkee mistä on kysymys. Esimerkiksi erilaiset tehtäväkirjat, puuhakirjat ja mietekirjat sisältävät usein aiemmin julkaistua kuvitusta ja ovat siten rajattu tallennettavan aineiston ulkopuolelle. Myös osa pikkulasten katselukirjojen kuvituksesta on koottu aiemmin julkaistujen teosten kuvituksista.

Kirjoista on mukana ensisijaisesti vain ensimmäiset painokset eikä kirjasta otettuja myöhempiä painoksia mainita, paitsi jos niiden kuvitukseen tai sisältöön on tullut muutoksia, esimerkiksi uusi painos on edellistä painosta laajempi tai teos on kuvitettu uudelleen.

Tietokannan käyttö

Kuvittajabibliografia on WordPress-pohjainen sähköinen tietokanta. Tietokanta mahdollistaa erilaisia tapoja hakea kuvittaja- ja teostietoja. Tutustu hakuohjeisiin tarkemmin täällä (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Kuvittajan henkilötiedoista tietokantaan tallennetaan tiedossa olevat syntymä- ja kuolinvuosi sekä syntymäaika ja -paikka. Kuvittajan koulutustausta merkitään, mikäli se on saatu selville julkisesti nähtävillä olevista lähteistä. Osa tiedoista on kuvittajien itsensä antamia. Kuvittajaluettelossa kuvittajan nimenä käytetään sitä tekijännimeä, jolla suurin osa kuvitustuotannosta on tehty tai nimeä, jolla kuvittaja tunnetaan parhaiten. Muut nimet ja käytetyt nimimerkit otetaan mukaan, jos ne ovat tiedossa. Luettelossa kuvittajat esitetään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Teosluettelossa kirjat järjestyvät kronologiseen järjestykseen ilmestymisvuoden mukaan. Teoksen pääsanan valinnassa seurataan Kansalliskirjaston Fennicaa. Useimmiten pääsanaksi merkitään teoksen kirjoittaja. Kirjoittajaksi merkitään nimi tai nimimerkki, jolla kirja on kirjoitettu. Käytetyt nimimerkit avataan teoksen lisätiedoissa.

Kuvittajabibliografiatietokannan vahvuutena on se, että teoksia tarkastellaan kuvittajalähtöisesti. Yleisissä kirjastotietokannoissa tieto esitetään useimmiten kirjoittajalähtöisesti. Kirjastotietokannoissa on usein puutteita kuvittajatietojen kohdalla, eikä kaikissa teoksissa kuvittajan nimeä edes mainita. Kuvittajatietokannassa kuvittajatieto on joskus päätelty signeerauksen mukaan, joskus vertailemalla eri kuvittajien teoksia. Epäselvät asiat on pyritty ilmaisemaan lisätiedoissa.

Bibliografian heikkoutena voidaan pitää sitä, että tutkittuun tietoon sisältyy väistämättä paljon epätarkkuutta ja epävarmaa tietoa. Monista kuvittajista on hyvin suppeat tiedot. Kaikkia teoksia ei ole pystytty näkemään, joten esitetyt tiedot eivät aina ole yhdenmukaisia keskenään. Lisäksi kuvittajabibliografian pitkä tekoprosessi – 20 vuotta – on väistämättä vaikuttanut työn laatuun ja tarkkuuteen. Puutteena voidaan pitää myös sitä, että lasten- ja nuortenkirjallisuuteen kiinteästi liittyvä lehtikuvitus on jouduttu jättämään tässä vaiheessa selvittämättä.

Lastenkirjataiteen kartoitus osana valtakunnallista kuvituskartoitusta

Kirjan kuvitukseen liittyvät asiat ovat olleet vuosikymmenten ajan esillä eri kulttuurihallinnon asiakirjoissa ja muistioissa. Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry:n sääntöjen mukaan yksi laitoksen tehtävistä on tallentaa kirjankuvitusaineistoa. Kuvitusarkiston perustamista on pohdittu Lastenkirjainstituutissa (tuolloin: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti) jo vuodesta 1984 ja siihen liittyviä selvityksiä on laadittu eri vuosikymmenillä, mutta hanke ei ole saanut rahoitusta. Tästä huolimatta instituutin kuvituskokoelma on karttunut useiden kuvittajien originaalikuvituksilla, esimerkkeinä kuvittajat Maija Karma, Camilla Mickwitz, Maija-Kaarina Nenonen ja Riitta Uusitalo.

Tampereella vuoteen 1993 toiminut Nykytaiteen museo järjesti suomalaista lastenkirjataidetta esittelevän näyttelyn 18.10.–24.11.1985. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Maria Laukan toimittama Satujen saari -bibliografia, joka sisältää yli 300 kuvittajan teostietoja vuosilta 1847. Teos ilmestyi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin julkaisusarjassa vuonna 1985. Suositun pioneerityön painos myytiin pian loppuun.

1990-luvulla kuvitusarkistoasiaa pohdittiin useaan otteeseen myös opetusministeriössä (nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriö), ja vuosikymmenen lopulla kulttuuriasiainneuvos Kari Poutasuo kävi tutustumassa instituutin taidekokoelmiin. Vuonna 2000 opetusministeriö julkaisi Kirja Suomessa -selvityksen, joka aktivoi keskustelua valtakunnallisen kirjankuvitusarkiston perustamiseksi. Opetusministeriö nosti kuvituskokoelmien hoidon ja Kirjan museo -hankkeen esiin vuonna 2002, ja toukokuussa 2003 Kirjan museo -työryhmän kokouksessa koottiinkin jo ohjausryhmä pohtimaan kuvitusten kartoitusta konkreettisesti. Tähän ryhmään kuuluivat Marja-Liisa Rönkkö (Kirjainstituutti, Helsingin yliopisto), Anna-Maria Larikka (Mikkelin taidemuseo) ja Kaisu Rättyä (Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti, nykyisin: Lastenkirjainstituutti) ja se kokoontui Tampereella elokuussa 2003. Ohjausryhmä päätti, että kuvituskartoitus aloitetaan lastenkirjan kuvitustaiteen selvityksellä eli päivittämällä vuonna 1985 julkaistun Satujen saaren tiedot lähemmäs tätä päivää. Seuraavissa vaiheissa kartoitusta jatkettaisiin aikuisten kirjojen kuvitukseen, sarjakuviin ja lehtikuvituksiin keskittyvällä kartoituksella.

Lastenkirjan kuvitustaide -hankkeelle saatiin opetusministeriön hankeraha vuonna 2004. Hankkeen tutkijaksi valittiin Voipaalan lastenkulttuurikeskuksen toiminnanjohtaja Maria Laukka ja projektityöntekijäksi instituutin kirjastonhoitaja Päivi Nordling.

Lastenkirjan kuvitustaide -hanketta tehtiin kolmessa lyhyessä jaksossa vuosina 2004–2006 OPM:n erityisavustusten turvin yhteensä 10 kuukauden ajan. Työtä jatkettiin vuosina 2010–2011 muutaman kuukauden ajan Wihurin rahaston hankerahan turvin. Ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui joitain muutoksia, mutta hankkeen parissa työskentelevät tekijät pysyivät samoina. Asiantuntevaa apua antoi myös Igor Herler. Tässä vaiheessa kartoitettava aineistoa rajattiin niin, että mukaan otettiin kuvitukset vuodesta 1847 lähtien siten, että mukana olivat vuoteen 1980 mennessä debytoineet kuvittajat ja heiltä vuoteen 2000 mennessä tehdyt kuvitukset.

Kymmenen vuoden tauon jälkeen tutkimustyön etenemisen ja bibliografian julkaisemisen mahdollisti Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki vuosille 2020–2021. Apurahan avulla rakennettiin tietokanta, muokattiin ja tallennettiin aiemmin koottua tietoa tietokantaan ja jatkettiin keskeneräiseksi jäänyttä selvitystyötä muun muassa ulottamalla tarkastelu nykypäivään saakka. Jatkoapurahan ansiosta tietoja tarkistetaan edelleen, aineistoa täydennetään ja kuva-aineistoa monipuolistetaan vuonna 2022.

Vuonna 2020 käynnistetyn hankkeen ohjausryhmään kuuluvat yliopistonlehtori Sirke Happonen (Helsingin yliopisto), tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen, museonjohtaja Marja Hänninen-Tolvi (Pukstaavi), amanuenssi Riikka Kuittinen (Tampereen taidemuseo / Muumimuseo), amanuenssi Anna-Maria Larikka (Mikkelin taidemuseo) ja dosentti Sisko Ylimartimo (Lapin yliopisto). Lastenkirjainstituutista ryhmään kuuluvat kuvittaja Jani Ikonen (Kuvittajat ry, Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry:n hallituksen edustaja, sittemmin hallituksen puheenjohtaja), toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen ja kirjastonhoitaja, hankkeen tutkija Päivi Nordling.

Ohjausryhmä toimii asiantuntijatahona ja neuvoa-antavana elimenä ja voi esittää ratkaisuja hankkeeseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi ohjausryhmä pohtii kuvittajatietojen kokoamista laajemmin tulevaisuudessa sekä kuvitusten arkistointiin ja säilyttämiseen liittyviä asioita ja niihin liittyviä jatkotoimenpiteitä. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous oli 16.1.2020 ja varsinainen selvitystyö aloitettiin 1.8.2020. Tutkijaksi palkattiin jo aiemmin hankkeen projektityöntekijänä työskennellyt Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja Päivi Nordling. Tutkimusapulaisiksi kuvittajatietojen kokoamista varten palkattiin Leena Vaskin ja uudempia kuvituksia selvittämään Sanni Penttinen. Artikkelien osalta hankkeessa on työskennellyt myös kirjallisuusharjoittelija Aura Sainio.

Luvat ja lähteet

Lastenkirjainstituutin kuvittajabibliografian kuvia ei saa kopioida omaan käyttöön. Bibliografiassa on mukana sekä tekijänoikeusvapaita että tekijänoikeussuojan alaisia kuvia. Kuvien tekijänoikeussuoja päättyy, kun kuvittajan kuolemasta on kulunut 70 vuotta.

Kuvittajabibliografiassa mukana olevien näytekuvien käytöstä on sopimuslisenssilupa Kopiostolta. Lupa mahdollistaa tekijänoikeuslain alaisten teosten kansikuvien käytön. Kuvituskuvia on mukana vain tekijöiltä, joiden teosten tekijänoikeus ei ole enää voimassa. Osaan kuvituksista on saatu lupa kustantajalta tai kuvittajalta itseltään. Kuvat on skannattu Lastenkirjainstituutin kokoelmissa olevista teoksista.

Linkkejä Kansalliskirjaston ylläpitämiin digitaalisiin julkaisuarkistoihin on lisätty Kansalliskirjaston luvalla niihin teoksiin, joiden tekijänoikeussuoja on päättynyt.

Tietokannan pääasialliset tiedonlähteet ovat henkilötietojen osalta Suomen kansallisbiografian sähköinen henkilötietopankki sekä oppilaitosten arkistot. Kuvitettujen teosten tietoja on koottu useista eri tietokannoista, erityisesti mainittakoon Onnet, Fennica ja Libris. Fyysisistä kirjakokoelmista eniten on hyödynnetty Lastenkirjainstituutin kirjastokokoelmaa, mutta tarkistuksia on tehty myös Kansalliskirjastossa ja Tampereen kaupunginkirjastossa.

Hankkeen taustan selvittämisen osalta lähteinä ovat olleet Doris Stockmannin & Niklas Bengtssonin & Yrjö Revon teos Kirja Suomessa (Opetusministeriö 2000) ja Riitta Kuivasmäen laatima historiikki Luo mennessä latua (Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti 2006) sekä Lastenkirjainstituutin asiakirja-aineisto.

Tutustu tarkemmin lähteisiin täältä (linkki lähdeluetteloon tulee myöhemmin).