Kirjankuvitukseen liittyvät asiat ovat olleet vuosikymmenten ajan esillä eri kulttuurihallinnon asiakirjoissa ja muistioissa. Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry:n sääntöjen mukaan yksi laitoksen tehtävistä on tallentaa kirjankuvitusaineistoa. Kuvitusarkiston perustamista on pohdittu Lastenkirjainstituutissa (tuolloin: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti) jo vuodesta 1984 ja siihen liittyviä selvityksiä on laadittu eri vuosikymmenillä, mutta hanke ei ole saanut rahoitusta. Tästä huolimatta instituutin kuvituskokoelma on karttunut useiden kuvittajien originaalikuvituksilla, esimerkkeinä kuvittajat Maija Karma, Camilla Mickwitz, Maija-Kaarina Nenonen ja Riitta Uusitalo.
Tampereella vuoteen 1993 toiminut Nykytaiteen museo järjesti suomalaista lastenkirjataidetta esittelevän näyttelyn 18.10.–24.11.1985. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Maria Laukan toimittama Satujen saari -bibliografia, joka sisältää yli 300 kuvittajan teostietoja vuosilta 1847-1960. Teos ilmestyi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin julkaisusarjassa vuonna 1985. Suositun pioneerityön painos myytiin pian loppuun.
1990-luvulla kuvitusarkistoasiaa pohdittiin useaan otteeseen myös opetusministeriössä (nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriö), ja vuosikymmenen lopulla kulttuuriasiainneuvos Kari Poutasuo kävi tutustumassa instituutin taidekokoelmiin. Vuonna 2000 opetusministeriö julkaisi Kirja Suomessa -selvityksen, joka aktivoi keskustelua valtakunnallisen kirjankuvitusarkiston perustamiseksi. Opetusministeriö nosti kuvituskokoelmien hoidon ja Kirjan museo -hankkeen esiin vuonna 2002, ja toukokuussa 2003 Kirjan museo -työryhmän kokouksessa koottiinkin jo ohjausryhmä pohtimaan kuvitusten kartoitusta konkreettisesti. Tähän ryhmään kuuluivat Marja-Liisa Rönkkö (Kirjainstituutti, Helsingin yliopisto), Anna-Maria Larikka (Mikkelin taidemuseo) ja Kaisu Rättyä (Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti, nykyisin: Lastenkirjainstituutti) ja se kokoontui Tampereella elokuussa 2003. Ohjausryhmä päätti, että kuvituskartoitus aloitetaan lastenkirjan kuvitustaiteen selvityksellä eli päivittämällä vuonna 1985 julkaistun Satujen saaren tiedot lähemmäs tätä päivää. Seuraavissa vaiheissa kartoitusta jatkettaisiin aikuisten kirjojen kuvitukseen, sarjakuviin ja lehtikuvituksiin keskittyvällä kartoituksella.
Lastenkirjan kuvitustaide -hankkeelle saatiin opetusministeriön hankeraha vuonna 2004. Hankkeen tutkijaksi valittiin Voipaalan lastenkulttuurikeskuksen toiminnanjohtaja Maria Laukka ja projektityöntekijäksi instituutin kirjastonhoitaja Päivi Nordling.
Lastenkirjan kuvitustaide -hanketta tehtiin kolmessa lyhyessä jaksossa vuosina 2004–2006 OPM:n erityisavustusten turvin yhteensä 10 kuukauden ajan. Työtä jatkettiin vuosina 2010–2011 muutaman kuukauden ajan Wihurin rahaston hankerahan turvin. Ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui joitain muutoksia, mutta hankkeen parissa työskentelevät tekijät pysyivät samoina. Asiantuntevaa apua antoi myös Igor Herler. Tässä vaiheessa kartoitettava aineistoa rajattiin niin, että mukaan otettiin kuvitukset vuodesta 1847 lähtien siten, että mukana olivat vuoteen 1980 mennessä debytoineet kuvittajat ja heiltä vuoteen 2000 mennessä tehdyt kuvitukset.
Kymmenen vuoden tauon jälkeen tutkimustyön jatkamisen ja bibliografian julkaisemisen mahdollisti Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki vuosille 2020–2021. Apurahan avulla rakennettiin tietokanta, muokattiin ja tallennettiin aiemmin koottua tietoa tietokantaan ja jatkettiin keskeneräiseksi jäänyttä selvitystyötä muun muassa ulottamalla tarkastelu nykypäivään saakka. Jatkoapurahan ansiosta tietoja tarkistetaan edelleen, aineistoa täydennetään ja kuva-aineistoa monipuolistetaan vuonna 2022.
Vuonna 2020 käynnistetyn hankkeen ohjausryhmään kuuluivat yliopistonlehtori Sirke Happonen (Helsingin yliopisto), tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen, museonjohtaja Marja Hänninen-Tolvi (Pukstaavi), amanuenssi Riikka Kuittinen (Tampereen taidemuseo / Muumimuseo), amanuenssi Anna-Maria Larikka (Mikkelin taidemuseo) ja dosentti Sisko Ylimartimo (Lapin yliopisto). Lastenkirjainstituutista ryhmään kuuluivat kuvittaja Jani Ikonen (Kuvittajat ry, Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry:n hallituksen edustaja, sittemmin hallituksen puheenjohtaja), toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen ja kirjastonhoitaja, hankkeen tutkija Päivi Nordling.
Ohjausryhmä toimi asiantuntijatahona ja neuvoa-antavana elimenä ja esitti ratkaisuja hankkeeseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi ohjausryhmä pohti kuvittajatietojen kokoamista laajemmin tulevaisuudessa sekä kuvitusten arkistointiin ja säilyttämiseen liittyviä asioita ja niihin liittyviä jatkotoimenpiteitä. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous oli 16.1.2020 ja varsinainen selvitystyö aloitettiin 1.8.2020. Tutkijaksi palkattiin jo aiemmin hankkeen projektityöntekijänä työskennellyt Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja Päivi Nordling. Tutkimusapulaisiksi kuvittajatietojen kokoamista varten palkattiin Leena Vaskin ja uudempia kuvituksia selvittämään Sanni Penttinen. Artikkelien osalta hankkeessa työskenteli myös kirjallisuusharjoittelija Aura Sainio.
Lastenkirjainstituutin laatima kuvittajabibliografia julkistettiin 18.11.2021, jolloin se sisälsi henkilötietoja yli 830 kuvittajasta ja luettelon heidän kuvittamistaan kauno- ja tietokirjoista. Teoksia oli mukana yli 6600. Selvitystyö jatkui päätoimisena syksyyn 2022 ja muun työn ohessa vuonna 2023, jolloin bibliografia sisälsi tietoja yli 1500 kuvittajasta ja heidän kuvittamistaan yli 12 700 teoksesta.
Palaa Hankkeen taustaa -sivulle tästä.
