Selvityksen kohteena ovat vuodesta 1847 lähtien kaikki suomalaiset lastenkirjallisuuden kuvittajat nykykuvittajiin saakka. Selvitystä ovat ohjanneet seuraavat kysymykset: ketkä ovat kuvittaneet lasten- ja nuortenkirjallisuutta eli kuvittajien henkilötiedot sekä mitä he ovat kuvittaneet eli kuvitetut ja painetut teokset. Lastenkirjan kuvitustaiteen alalta on tähän saakka puuttunut perustietokanta, johon eri kuvittajien tiedot on koottu kokonaisvaltaisesti.
Kuvittajabibliografia tuo esiin tunnettujen tekijöiden tuotantoa mutta selvittää ja kokoaa tietoa myös jo unohdetuista tekijöistä ja heidän tuotannostaan. Kuvitustietouden lisääminen on tärkeää. Kuvituksella on tekstin tulkinnan kannalta suuri merkitys lukijalle. Etenkin lapsuuden kirjojen kuvitukset painuvat mieleen vahvasti ja vaikuttavat vielä vuosikymmenien jälkeen. Laajasti ajatellen kuvituskartoitus vahvistaa kotimaisen kuvitustaiteen asemaa ja sen kyseenalaistamatonta arvoa kulttuuriperintönä.
Kuvitustietojen kokoaminen yhtenäiseksi bibliografiaksi palvelee alan tutkijoita, kustantajia ja museoiden ja kirjastojen näyttelytoimintaa sekä kaikkia kuvitustaiteesta kiinnostuneita harrastajia ja kuvitusten keräilijöitä. Se palvelee myös yleisesti kuvitustaiteen tutkimusta, koska useimmat lastenkirjakuvittajat ovat kuvittaneet myös aikuistenkirjoja ja aikakauslehtiä. Selvityksen toivotaan innostavan myös uusia opiskelijoita kuvitustaiteen tutkimuksen pariin.
Selvitys toimii taustatyönä pohdinnalle, missä Suomessa tulevaisuudessa säilytetään ja arkistoidaan lastenkirjan kuvitustaidetta ja kuvitustaidetta yleensä. Taustalla on ajatus, että kuvitusten kartoittaminen auttaa jäljittämään alkuperäiskuvituksia, jotka ovat vuosien ja vuosikymmenten aikana hajonneet eri tahoille.
Vuonna 2021 julkaistu bibliografia aloittaa kuvitustaiteen kartoitustyön, jonka toivotaan myöhemmin laajentuvan koskemaan kirjojen kansikuvia, lastenlehtien kuvituksia, aikuisten kirjallisuutta ja sarjakuvaa.
Palaa Hankkeen taustaa -sivulle tästä.
