Tampereella 13.3.2018
Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. instituutissa vieraili tšekkiläinen kääntäjä Alžbeta Štollová. Hän tutustui instituutin toimintaan ja kertoi puolestaan meille mitä tšekkiläiselle lastenkirjallisuudelle kuuluu. Alžbetan käännös Timo Parvelan Ella ja kaverit -teoksesta ilmestyi viime vuonna nimellä Ella ve škole ja on saamassa tänä vuonna jatkoa.
Olin koonnut eri kielille käännettyjä Ella-kirjoja pöydälle ja vertailimme niiden ulkoasuja ja mahdollista kuvitusta. Mielikuvat Ellasta ja vaikkapa Ellan opettajasta näyttävät vaihtelevan paljon maasta ja kulttuurista toiseen. Suomessa kirjaa kuvittaa Mervi Lindman, jonka pehmeät lapsihahmot käyvät myös päiväkoti-ikäisistä; aiemmin sarjaa kuvittaneen Markus Majaluoman kuvat ovat anarkistisempia. Norjankielisessä laitoksessa ikuinen toisluokkalainen Ella nähdään melkeinpä varhaisteininä.
Muita uudempia tšekiksi ilmestyneitä kirjoja ovat Salla Simukan Lumikki-trilogia (käännös vuosina 2013–2014), Kati Närhen Seitsemäs vieras -sarjakuvaromaani nimellä Agnes a sedmý host (2017) ja Ninka Reitun kaksi Messi ja Mysteeri -kuvakirjaa (vuosina 2017 ja 2018). Tänä vuonna on lisäksi tulossa ainakin Parvelan ja norjalaisen Bjørn Sortlandin Kerper62 -sarjan aloitusjakso, kääntäjänä Michal Švec, joka toimii myös Pohjoismaiden talon (Scandinavian House) puheenjohtajana.
Kaiken kaikkiaan suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta käännetään paljon eri kielille. Huhtikuisessa Kirjakori 2017 -näyttelyssä esittelemme myös tätä puolta.
Selailimme Alžbetan tuomaa luetteloa Česká literatura pro deti a mládež (2000–2011), jossa esitellään tšekkiläistä kirjankuvitustaidetta. Kuvista päätellen vaikeitakaan aiheita ei vältellä. Suomessa tunnetaan tšekkiläistä lastenkirjallisuutta tai tšekkiläisiä kuvittajia vain pintapuolisesti, Tammen julkaisemia Zdeněk Milerin Myyrä-kirjoja lukuun ottamatta. 1990-luvun lopulta käännöksistä on huolehtinut Kirsti Siraste, vanhempia kirjoja ovat kääntäneet muiden muassa Leena Krohn, Marjatta Kurenniemi ja Marvi Jalo. Lasten Keskus on julkaisut kolme Kveta Pacovskán kuvittamaa kirjaa, viimeisimmän vuonna 2010.
Tšekissä lastenkirjalta edellytetään, että kirjassa tulee olla myös aikuista miellyttävä taso, varsinkin jos aikuinen lukee kirjaa ääneen. Tšekkiläisissä lastenkirjoissa mielikuvitus, satumaisuus ja kielellä leikittely ovat läsnä olevia piirteitä. Suomalaiset lastenkirjat painottavat enemmän lasten arkea. Alžbeta arveli, että Suomessa lapsella on enemmän sanavaltaa kirjavalinnoissa. Tšekissä lastenkirjan ostopäätöksen tekevät vanhemmat ja isovanhemmat, joten heidän kirjallisella maullaan on iso merkitys. Harmoniseen tyyliin mieltyneissä aikuisissa ostajissa Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjan kaltaiset teokset jakavat mielipiteitä. Majaluoman kuvittamia Ella-kirjoja Alžbeta ei ollut ennen nähnyt, mutta uskoi että Tšekissä Majaluoman kuvitustyylistä viehätyttäisiin.
Instituutin kirjakokoelmaan kootaan kotimaisen aineiston lisäksi kirjojen käännöksiä muille kielille. Luonnollisestikin myös tutkimuskirjallisuuden kokoelmaan kootaan tutkimuksia ja tietoteoksia eri maista ja kielialueilta. Kokoelmasta löytyy esimerkiksi prahalaisen Pacovskán kuvitustaidetta esitelevä teos The art of Kveta Pacovská (1994) sekä useita Bolognan kansainvälisten lastenkirjamessujen näyttelyluetteloita, joissa taiteilijan töitä on mukana. Viime vuoden uutuushankintoja olivat muun muassa kaksi teosta, jotka esittelevät modernin tanskalaisen taiteilijan Ingrid Vang Nymanin elämää ja tuotantoa. Peppi Pitkätossun ja muita Astrid Lindgrenin teoksia kuvittanut, nuorena kuollut taiteilija on jäänyt henkilönä suurelle yleisölle vieraaksi.
Myöhemmin samaisena naistenpäivänä instituuttiin tutustui joukko pohjoismaisten kielten opiskelijoita Tampereen yliopistosta. Kirjastonhoitajan näkökulmasta ryhmä oli erityisen mieluinen, koska opiskelijat lainasivat myös ruotsinkielistä tutkimusta. Ruotsissa ja ruotsiksi julkaistaan paljon uutta tutkimusta, myös väitöskirjoja, jotka saamme kokoelmaan suurelta osin Svenska Barnboksinstitutetin vaihtoina. Monet opiskelijat eivät kuitenkaan luota ruotsin taitoonsa eivätkä uskalla tarttua ruotsinkieliseen lähdemateriaaliin.
Viime vuoden tutkimuskirjahankinnat on nyt listattu uutuusluetteloksi. Tutkimuskirjallisuudesta suuri osa on artikkelikokoelmia. Instituutin Onnet-tietokantaan luetteloidaan kaikki artikkelit osakohteina, mitä juurikaan muut kirjastot eivät tee. Tämä mahdollistaa sen, että esimerkiksi tietyn tutkijan nimellä hakiessa löytää myös hänen kirjoittamansa artikkelit. Suurinta osaa kirjaston tutkimuksista ei löydy Suomessa muualta kuin meiltä.
Onnet-tietokantaa voi käyttää netin kautta vapaasti. Tutkimuskirjoja voi hakea myös erikoiskirjastojen Frank-monihaun kautta.
Tervetuloa kirjastoon!
Päivi Nordling
Tietoja täydennetty 14.3.2018
