Kirjakori vs. Bokprovning: Millaista oli Ruotsin lasten- ja nuortenkirjatarjonta vuonna 2019

22.4.2020

Ruotsin lastenkirjainstituutti (Svenska Barnboksinstitutet) kokoaa vuosittain tilastot Ruotsissa julkaistusta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta Bokprovning-raporttiin. Usein tuntuu siltä, että lasten- ja nuortenkirjallisuuden ilmiöt saapuvat meille pienellä viiveellä länsinaapurista. Kuinka paljon samaa löytyy Suomen ja Ruotsin lasten- ja nuortenkirjatilastoista ja mitkä ovat suurimmat erot teemoissa ja julkaisumäärissä?

Ruotsalaisia lastenkirjoja Svenska Barnboksinstitutetin Bokprovning-näyttelyssä.

Ruotsin Bokprovning-tilastossa mukana olevien kirjojen määrä pieneni toista vuotta peräkkäin. Bokprovningissa 2019 on mukana 2217 kirjaa, mikä on 91 kirjaa eli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Ennätysvuosi oli 2017, jolloin Ruotsissa julkaistiin 2532 kirjaa. Tilastot perustuvat Ruotsin lastenkirjainstituutin kirjastoon saatuihin kirjoihin aivan samaan tapaan kuin Lastenkirjainstituutin Kirjakori-tilastot Suomessa. Kirjat saadaan kustantajilta lahjoituksena.

Kirjakori-tilastojen mukaan kirjamäärä on Suomessa pysynyt viime vuodet suhteellisen tasaisena. Kirjakorissa on 2019 mukana 1255 kirjaa. Osa pyydetyistä kirjoista jää joka vuosi saamatta instituuttiin. Arviomme mukaan lasten- ja nuortenkirjoja ilmestyi Suomessa yhteensä noin 1400, kun mukaan lasketaan saamatta jääneet kirjat sekä käännössarjakuvat, joita ei kaikkia enää talleteta Lastenkirjainstituutin kirjastoon.

Suhteessa asukaslukuun kirjojen julkaisumäärä on naapurimaissa suunnilleen samalla tasolla. Ruotsissa ryhdyttiin muutamia vuosia sitten panostamaan lasten lukutaitoon huonontuneiden Pisa-tulosten seurauksena myös kasvattamalla julkaisumääriä. Ennätysvuoden 2017 jälkeen on kuitenkin pohdittu, ovatko julkaisumäärät jo liian suuria. Tämä keskustelu voi olla yksi syy siihen, että määrä on nyt pienentynyt. Muita mahdollisia syitä julkaisumäärän pienenemiselle Ruotsissa ovat joidenkin kustantajien muuttunut julkaisupolitiikka sekä digitaalisesti julkaistujen kirjojen, kuten e-kirjojen ja äänikirjojen määrän kasvu.

Alkuperältään ruotsalaisen kirjallisuuden osuus jo vuodesta 2010 lähtien ollut Ruotsissa suurempi kuin käännöskirjallisuuden. Vuonna 2019 kotimaisen kirjallisuuden osuus oli Ruotsissa jo 60% kaikista kirjoista. Suomessa kotimaisia kirjoja on kolmatta vuotta peräkkäin Kirjakorissa hieman enemmän kuin käännöksiä, 51 prosenttia kirjoista.

Ruotsalaisia lasten- ja nuortenkirjoja.

Kustantajia, omakustanteita ja äänikirjoja

Ruotsin tilastoissa on mukana kirjoja noin kahdelta sadalta kustantajalta, kun Kirjakorissa on mukana kirjoja 129:ltä kustantajalta. Ruotsin suurimmat kustantajat ovat Bonnier Carlsen (202 kirjaa), Rabén & Sjögren (182 kirjaa) ja Tukan (143 kirjaa). Bonnier Carlsen oli yksi julkaisumääräänsä pienentäneistä kustantajista, vuonna 2018 se julkaisi 250 kirjaa. Suomessa suurimmat kolme kustantajaa julkaisivat hieman maltillisemman määrän kirjoja, Mäkelä 123 kirjaa, Otava 118 ja Tammi sata kirjaa.

Ruotsissa julkaistaan jonkin verran kirjoja Print on demand -palvelun kautta, jolloin kirja painetaan vasta kun se on tilattu. Palvelu mahdollistaa myös uudet kappaleet sellaisista kirjoista, joiden painokset on myyty loppuun. Nämä kirjat eivät päädy mukaan tilastoihin, vaikka niissä olisi uusi kansi tai muita muutoksia, sillä kustantajat eivät toimita niistä kappaleita instituuttiin. Myös muutamat isot kustantajat käyttävät kuitenkin palvelua ja sen kautta noin sata nimekettä, joilla on uusi ISBN, on toimitettu esimerkiksi kouluihin ja kirjastoihin. Vastaavaa palvelua on olemassa myös Suomessa, mutta se ei ole lasten- ja nuortenkirjajulkaisujen osalta yhtä merkittävää. Kirjakorissa on mukana 75 Books on Demandin kautta julkaistua omakustannetta ja muutamia kirjailijan itse julkaisemia omakustanteita. Ruotsissa omakustanteita julkaistiin noin 120.

Lasten ja nuorten tietokirjoja oli mukana Kirjakorissa enemmän kuin minään vuonna aiemmin. Ruotsissa tietokirjojen määrä puolestaan laski kymmenen prosenttia. Siellä tietokirjojen määrä on kuitenkin jo kasvanut koko 2010-luvun ajan. Runoja ilmestyy Suomessa yleensä enemmän kuin Ruotsissa. Runokirjojen määrä kasvoi Ruotsissa vuoden 2018 viidestä kirjasta kahteentoista 2019. Kirjakorissa runokirjojen määrä on 40, mihin sisältyy 15 Books on Demandin kautta julkaistua omakustannetta.

Bokprovning-tilastointi poikkeaa hieman Kirjakorista, sillä Ruotsissa lasketaan erikseen ”kapitelböcker” eli lukemaan opettelevien lasten helppolukuiset kirjat ja ”mellanåldersböcker”, jotka Kirjakorissa ovat molemmat kategoriassa ”lastenkirjat”. Lisäksi Bokprovning-tilastoissa on erikseen ”samlingar” eli kokoelmat, kun satu- ja kertomuskokoelmat on meillä sijoitettu lasten- tai nuortenkirjoihin. Laulukirjat muodostavat Ruotsin tilastoissa oman luokkansa, kun Kirjakorissa ne lasketaan tietokirjoihin. Siksi eri lajien määrät eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Bokprovningissa tarkasteltiin tällä kertaa myös äänikirjojen määrän kehitystä. Ruotsissa ei julkaista kattavia tilastoja äänikirjoista, eikä instituutti tallenna niitä kokoelmiinsa. Svenska förläggarföreningin tilastojen mukaan äänikirjojen määrä on nousussa, mutta tilastossa ovat mukana vain kustannusyhdistyksen jäsenkustantamot. Äänikirjoina julkaistaan runsaasti teoksia samaan aikaan painetun uutuuskirjan kanssa sekä äänikirjaversioita aiemmin painettuina kirjoina julkaistuista teoksista. Jonkin verran julkaistaan myös hybridiversioita, jotka yhdistävät äänikirjan ja painetun tai e-kirjan. Äänikirjojen suosio on kasvussa myös Suomessa, mutta Lastenkirjainstituutti ei ole seurannut niiden julkaisumäärien kehitystä Kirjakorin yhteydessä.

Ruotsalaisia ilmastoaiheisia lasten- ja nuortenkirjoja.           Ilmastoaiheisia lasten- ja nuortenkirjoja.

 

Samankaltaiset teemat: ilmasto, ympäristönsuojelu, pakolaisuus

Ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu ja uhanalaiset eläimet ovat teemoja, jotka nousevat Ruotsissa esille kaikenikäisten lasten ja nuorten kirjoissa. Eniten tuodaan esille ekologisesti kestävää elämäntapaa, ja siihen liittyviä ohjeita, kuten kuinka jokainen voi kierrättää jätteitä, syödä kasvisruokaa tai pyöräillä. Esimerkiksi Jörn Spolanderin ja Stina Wirsénin helppolukuinen kirja Heja jorden! (Alfabeta) ja Oliver Jeffersin kuvakirja Här är vi. Saker du behöver veta för att leva på jorden (Bonnier Carlsen) kannustavat lukijaa pitämään planeetastamme hyvää huolta. Myös nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on itseoikeutetusti esillä myös kirjallisuudessa. Nuorille suunnattu antologia Vad håller ni på med. En antologi on klimatet (En bok för alla) sisältää Greta Thunbergin YK:n ilmastokokouksessa pitämän puheen sekä eri kirjoittajien kantaa ottavia esseitä, sarjakuvia ja novelleja. Ilmastoteemat ovat myös Suomessa vahvasti esillä niin lasten- kuin nuortenkirjoissakin, ja meilläkin julkaistiin kaksi Greta Thunbergistä kertovaa kirjaa.

 

Uusin lähestymistapa ilmastoteemaan on Ruotsissa 2019 survivalismi, josta kertovia nuortenromaaneja ilmestyi muutamia. Esimerkiksi Therese Henrikssonin nuortenromaanissa Kyla (Opal), Linda Jonesin nuortenromaanissa Bete sig (Vox) sekä Annalena Hedmanin lastenromaanissa Vittran (Natur & Kultur) kuvataan ihmisiä, jotka opettelevat selviytymään primitiivissä oloissa esimerkiksi pohjoisessa erämaassa tai sähkökatkoksen aikana. Suomessa vastaavia oloja kuvataan lähinnä dystopiakirjoissa, esimerkiksi Helena Wariksen konetrilogian päätösosassa Jäänvartija (Otava) tai Vuokko Hurmeen Kiepaus-fantasiasarjassa, jonka kolmas osa Keikaus (S&S) ilmestyi 2019. Suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa ilmestyi edelleen useita dystopiaromaaneja, kun Ruotsissa niiden julkaisumäärä on vähenemään päin.

Bokprovning-katsauksessa tarkasteltiin tällä kertaa lähemmin fantasiakirjallisuutta. Vuoden 2019 fantasiakirjoissa oli usein yksittäisen päähenkilön sijaan useampi, esimerkiksi ryhmä tai tyttö ja poika. Seksuaalisuuden kuvaus on vähemmän heteronormatiivista kuin aiemmin fantasiassa ja mukana on esimerkiksi transsukupuolisia päähenkilöitä. Keskeistä fantasiassa oli perinteiseen tapaan hyvän ja pahan taistelu. Aiempaa enemmän huomiota kiinnitettiin kuitenkin valtasuhteisiin ja identiteettiin suhteessa niihin.

Vastaavanlaisia teemoja voi löytää myös kotimaisesta fantasiakirjallisuudesta. Esimerkiksi Sini Helmisen Väkiveriset-sarjan neljännessä osassa Maan povessa (Myllylahti) seksuaalisuus on moninaista ja juoneen sekoittuvat taruolentojen ominaisuudet ja identiteetit. Valtataisteluja eri yhteiskuntaluokkien edustajien välillä käydään Briitta Hepo-ojan nuortenromaanissa Suomea lohikäärmeille (Otava). Identiteettiin liittyviä valtataisteluita nousee esille etenkin nuorille suunnatussa käännösfantasiassa niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Pakolaisuutta ja maahanmuuttoa käsittelevissä kirjoissa ei edellisten vuosien tapaan kuvata pakolaisten lähtöä konfliktialueilta ja matkaa. Niiden sijaan kertomuksissa näkyvät lasten kokemukset uudesta kotimaasta ja integraatiosta. Monika Zaksin ja Gunna Grähsin kirjassa Ceva och skridskorna (Opal) Syyriasta paennut päähenkilö pelkää vettä. Hän ei halua luistella, koska pelkää jään pettävän altaan. Tämän kaltaisia tarinoita ei suomalaisessa tarjonnassa tullut viime vuodelta vastaan. Sen sijaan pakolaisuudesta kertoo esimerkiksi Steve Tasanen Lapsi I (Otava), joka kuvaa paperittomien lasten arkea pakolaisleirillä ja Malala Yousafzain ja Liz Welchin kirja Meidän oli paettava: minun ja pakolaistyttöjen tarinoita (Tammi).

Kulttuurierojen vaikutus näkyy etenkin nuortenromaaneissa, kuten Tahereh Mafin kirjassa Rakkaus suurempi kuin meri (Otava), joka ilmestyi käännöksenä sekä Suomessa että Ruotsissa. Kirjan päähenkilö Shirin on muslimi ja ylpeä persialaisesta taustastaan, mutta kokee itsensä erilaiseksi kuin valkoiset amerikkalaiset ympärillään.

Kehopositiivisuus ja seksuaalisuus

Ruotsalaisissa lastenkirjoissa kehopositiivisuuden teema oli edellisen vuoden tapaan vahvana ja Bokprovning-katsauksessa kiinnitetään erityistä huomiota alastomien kehojen kuvaamiseen esimerkiksi kuvakirjoissa. Annika Leonen ja Bettina Johanssonin Bara rumpor (Lilla Piratförlaget) kertoo Mirasta, joka näkee erilaisia vartaloita uimahallin pukuhuoneessa. Kirja esittelee vartaloita kehopositiivisesta näkökulmasta. Suomessakin kehopositiivisuus on esillä nimenomaan kuvakirjoissa. Raisa Cacciatoren ja Susanne Ingman Fribergin kirjoittama ja Osmo Pennan kuvittama Pipunan ikioma napa (Lasten Keskus) näyttää myös alastomia kehoja ja opastaa kehopositiivisuuteen sekä turvataitoihin.

Monissa ruotsalaisissa kirjoissa on esillä päähenkilöitä, joilla on jokin kehityshäiriö, liikkumisrajoite tai esimerkiksi autismikirjon häiriö. Rose Lagercrantzin ja Anneli Furmarkin romaanissa Detta är mitt liv (Bonnier Carlsen) 14-vuotias päähenkilö Sophia on autistinen ja kokee itsensä vahvasti ulkopuoliseksi. Hän haluaisi osallistua kesäleirille, mutta ei ole varma onnistuuko se. Kirja käsittelee muiden ihmisten asenteita ja erilaisen nuoren mahdollisuuksia osallistua. Kaikissa kirjoissa kehityshäiriö ei ole kertomuksen keskiössä.

Viime vuosina ruotsalaisissa nuortenkirjoissa on kuvattu tyttöjä, jotka tutkivat omaa seksuaalisuuttaan. Sama tendenssi jatkuu 2019, tyttöjä kuvataan seksuaalisesti aktiivisina sekä homoseksuaalisissa suhteissa että heterosuhteissa. Toisaalta tyttöjen seksuaalinen hyväksikäyttö on lähtökohta usean nuortenromaanin juonessa. Näissä kirjoissa merkittävää on kuitenkin se, että asia voidaan tehdä näkyväksi ja sillä on vaikutusta yksilön lisäksi koko yhteiskuntaan. Johanna Schreiberin ja Ida Ömalm Ronvallin kirjassa Inte som du (B. Wahlströms) yhteys #metoo-ilmiöön on erityisen selkeä. Kirjan yhteiskunnassa seksuaaliset rakenteet on käännetty päälaelleen, ja seksuaalinen häirintä kohdistuu tyttöjen sijasta poikiin.

Suomessa seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole vahvasti esillä vuoden 2019 nuortenromaaneissa, mutta esimerkiksi Hanna Kökön nuortenromaanissa Rocky, Rauha ja rakkaus (Myllylahti) paljastuu lopussa, että toista päähenkilöä vaivaa edelleen vahvasti aiemmin koettu hyväksikäyttö. Käännöspuolella dekkarimainen Sadie (Karisto) kertoo nuoren tytön matkasta hyväksikäyttäjän ja murhaajan jäljillä.

Ruotsalaisia kauhukirjoja.

Yhteisöllisyyttä ja kauhua

Vuonna 2018 Ruotsissa vahvasti esille noussut yhteisöllisyys ja me-henki on edelleen esillä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Vuonna 2019 painotus oli kuitenkin enemmän ihmisten välisessä riippuvuudessa. Yksi esimerkki on Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saanut norjalaisen Kristin Roskiften kirja, joka ilmestyi Ruotsissa nimellä Alla räknas (Natur & Kultur). Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 2020 nimellä Kaikki lasketaan (S&S). Siinä ihmiset esiintyvät yksilöinä, jotka ovat osa suurempaa kokonaisuutta. Yhteisöllisyys on Suomessa esillä muutamissa teoksissa, mutta sen merkitys ei ole erityisesti painottunut. Mimmu Tihisen lastenromaani Pieni numero (Karisto) kuvaa esimerkiksi yhteisöllistä lähiötaloa, jossa päähenkilö Petunian äiti työskentelee.

Viime vuosina kauhukirjallisuus on ollut Ruotsissa erityisen suosittua monenikäisten lasten ja nuorten keskuudessa. Vuonna 2019 sitä julkaistiin vielä aiempaa enemmän. Kauhua on kuvakirjoissakin, esimerkiksi Jenny Bergmanin ja Alexader Janssonin kirjassa Hej alla monster! (Bonnier Carlsen), jossa pieni poika leikkii, että hänen äitinsä on paha. Äiti, jolla on terävät, keltaiset hampaat kuljettaa pojan läpi kammottavan metsän ja luovuttaa lapsensa noidalle. Eniten kauhukirjallisuutta julkaistiin alakouluikäisille suunnatuissa kirjoissa, joissa esiintyy usein vampyyreitä, hirviöitä, noitia tai muita yliluonnollisia olentoja. Suomessa kauhukirjallisuutta ei julkaistu merkittävää määrää, mutta kauhukirjoja löytyy niin lukemaan opetteleville suunnatuista kirjoista, lastenromaaneista kuin nuortenkirjoistakin.

Englannin kielestä käännetään eniten

Ruotsissa alkuperältään ruotsalaista kirjallisuutta on julkaistu käännöksiä enemmän jo vuodesta 2010 lähtien. Kotimaisten osuus on edelleen kasvussa, vuoden 2019 osalta käännöksiä oli kirjoista 39 %. Suomessa kotimaisen kirjallisuuden osuus on kolmatta vuotta peräkkäin käännöksiä suurempi, mutta edelleen hyvin niukasti.

Ruotsissa käännetyistä kirjoista 62 prosenttia on käännetty englannin kielestä, Suomessa 70 %. Ruotsissa seuraavaksi eniten käännöksiä ilmestyi tanskan (49), ranskan (44), saksan (41) ja norjan (16) kieliestä. Muutamia kirjoja käännettiin hollannista, italiasta ja espanjasta. Suomesta käännettiin ruotsiksi yksi kirja. Muualta kuin länsimaista käännettiin Ruotsissakin vain yksittäisiä kirjoja mm. japanista, koreasta ja Brasiliasta, portugalin kielestä.

Suomessa toiseksi eniten käännöksiä ilmestyi ruotsin kielestä, 69 kappaletta. Saksasta käännettiin 35 kirjaa, ranskasta 16 ja norjasta ja japanista käännettiin kymmenen kirjaa ja italiasta seitsemän. Muita kieliä, joista käännettiin yksittäisiä kirjoja, ovat puola, viro, espanja, hollanti, islanti, kreikka, portugali ja venäjä.

Ruotsissa julkaistiin myös huomattava määrä lasten- ja nuortenkirjallisuutta muilla kielillä kuin ruotsiksi, kaikkiaan 186 kirjaa. Yleisin muu kieli on arabia (49 kirjaa) ja muita ovat esimerkiksi suomi (21), meänkieli (19), englanti (16), persia (15) ja somalia (15). Kirjakorissa on mukana 27 suomenruotsalaista ruotsiksi kirjoitettua kirjaa. Saamenkielisiä kirjoja on 13 kappaletta ja karjalankielisiä kaksi. Yhdessä kirjassa on teksti suomeksi ja somaliksi. Meänkielisiä kirjoja on mukana kahdeksan.

Ruotsalaisia kuvakirjoja vuodelta 2019.

Asiasanat tuovat teemat esille

Bokprovning-katsauksessa tarkastellaan kirjatarjontaa myös asiasanojen avulla. Ruotsissa lastenkirjainstituutti vastaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiasanoituksesta. Käyttöön otettuja uusia asiasanoja tarkastelemalla voidaan katsoa, millaisia uusia ilmiöitä kirjallisuuteen on tullut. Ilmastonmuutoksen käsittelyn myötä siihen liittyvät asiasanat ovat lisääntyneet, esimerkiksi sana muovi (plast) on otettu tässä yhteydessä käyttöön 2019. Queer-asiasana otettiin viime vuonna käyttöön sellaisten kirjojen yhteydessä, jotka selkeästi kyseenalaistavat seksuaalisuuteen, suhteisiin ja sukupuoleen liittyviä normeja. Useimmin lasten- ja nuortenkirjallisuudessa käytetyt asiasanat ovat ystävyys, arki ja ihmissuhteet. Lastenkirjainstituutissa hyödynnetään Onnet-tietokantaan talletettavia asiasanoja samaan tapaan Kirjakori-katsausta koottaessa. Suomessa esimerkiksi ilmastonmuutosta kuvataan usealla asiasanalla teoksen sisällöstä riippuen, kuten ilmastonmuutokset, ympäristövastuu ja ekokritiikki.

Ruotsin lasten- ja nuortenkirjatarjonta muistuttaa monilta osin Suomen tilannetta. Kotimaista julkaistaan enemmän kuin käännettyä, ja lasten ja nuorten tietokirjatarjonta on viime vuosina vahvistunut. Ruotsissa kirjoja julkaistaan edelleen huomattavasti Suomea enemmän ja senkin vuoksi joitakin teemoja käsitellään monipuolisemmin. On kiinnostavaa nähdä, kasvaako kauhukirjallisuuden julkaisumäärä Suomessakin tulevina vuosina, ainakin laji tuntuu kiinnostavan monen ikäisiä lukijoita.

Koronatilanteen vuoksi Bokprovning-tilaisuudet on Ruotsissakin peruttu. Sen sijaan asiantuntijaluennot ja materiaalia kirjanäyttelystä on tulossa katsottavaksi videolla toukokuun aikana.

Tutustu Bokprovning-materiaaleihin (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Lastenkirjainstituutin Kirjakori-materiaali: katsaus, tilastot, kustantaja- ja kirjalistat sekä näyttelyä esittelevä video.

Julkaisemme sosiaalisessa mediassa Kirjakori-faktoja toukokuun loppuun asti.

Kaisa Laaksonen