Tampereella 24.8.2020
Lastenkirjainstituutin ylläpitämän Kolmen tähden tietoa -tietokannan tietojen päivittäminen sopi koronakevään etätehtäväkseni hyvin. Tavallisessa arjessa tämän kaltaiset työt jäävät usein odottamaan sopivaa hetkeä, jota ei sitten ehkä tulekaan. Viimeksi tietoja päivitti Lyly Järvenpää vuonna 2018. Hän kirjoitti havainnoistaan hauskasti Onnimanniin 1/2019.
Kolmen tähden tietoa -tietokanta sisältää tietoja kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tekijöistä, palkinnosta ja kirjojen käännöksistä muille kielille. Tällä hetkellä tietokantaan on talletettu 1712 alkuteoksen tiedot ja niiden 4086 käännöstiedot yhteensä 82 kielelle. Vuosien 2018–2020 käännöstietoja on mukana jo reilut 400. Näyttää siltä, että 2010-luvun edetessä käännöksiä on julkaistu vuosittain lähemmäs 200.
Käännöksiä tarkasteltaessa kannattaa muistaa myös Filin käännöstietokanta.
Mitä sitten käännetään?
Aino Havukaisen & Sami Toivosen, Mauri Kunnaksen ja Timo Parvelan teosten menestys on ilmiömäistä. Myös Sinikka ja Tiina Nopolan, Salla Simukan ja Maria Turtschaninoffin kirjojen suosio on jatkunut. Uusia tekijänimiä tuttujen rinnalle ilmaantuu koko ajan, esimerkiksi Riikka Jäntti, Katri Kirkkopelto, Linda Liukas, Ninka Reittu, Tuutikki Tolonen.
Kääntäjät profiloituvat eri tavoin: jotkut painottavat pitkiä sarjoja, toiset voivat valita pienempien kustantajien yksittäisiä tekstejä. Esimerkiksi Lauri Juursoo on kääntänyt viroksi Aurinko Kustannuksen, Tähtitieteellinen yhdistys Ursan ja Haamun kirjoja.
Lyly Järvenpään katsauksessa tarkasteltiin sitä, miten laajasti suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden käännökset tavoittavat maailman joka kolkan. Oma tarkastelupisteeni on lähempänä: miten kotimainen lasten- ja nuortenkirjatuotanto näkyy naapurimaissa.
Rakkaat naapurimme Venäjä ja Viro
Palkittu kääntäjä Anna Sidorova on yli kymmenen vuotta kestäneen kääntäjänuransa aikana venäjäntänyt niin Aino Havukaisen & Sami Toivosen Tatu ja Patu -sarjaa ja Veera-kirjoja, Mauri Kunnaksen kuvakirjoja, Sinikka ja Tiina Nopolan teoksia ja Timo Parvelan Ella-sarjaa mutta myös Magdalena Hain, Hannele Huovin ja Leena Krohnin tuotantoa. Sidorovan lisäksi venäjäksi kääntävät yllättävän monet kääntäjät. Ainakin seuraavat nimet selasin tietokannasta: Irina Avidon, A. V. Fedorova, Mariâ Lûdkovskaâ, E. V. Prijma, Valerij Tihomirov ja Evgeniâ Tinovickaâ.
Useimmat venäjäksi käännetyt kirjat kustantaa Pietarissa ja Moskovassa toimiva Reč’-kustantamo; alkuteosten kirjailijanimiä ovat muiden muassa Katri Kirkkopelto, Hannele Lampela ja Ninka Reittu. Moskovalainen KompasGid on kustantanut Magdalena Hain teoksen Painajaispuoti ja kamala kutituspulveri (WSOY 2018) ja Laura Ertimon tietokirjan Vesi – kirja maailman tärkeimmästä aineesta (Myllylahti 2017). Muita suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta kustantavia venäläisiä kustantamoita ovat ainakin moskovalaiset Albus corvus, Rosmèn ja Samokat ja pietarilainen Azbuka-Attikus.
Kaiken kaikkiaan käännöstoiminta venäjäksi on hyvin aktiivista.
Myös viroksi suomalaisia lastenkirjoja ilmestyy paljon. Klassikoituneista teoksista Tove Janssonin muumikirjat, Mauri Kunnaksen kuvakirjat, Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat ja Timo Parvelan Ella- ja Kepler62-sarjat samoin kuin Salla Simukan Lumikki-trilogia ja Maria Turtschaninoffin Maresi-kirjat löytyvät kaikki myös virolaisina käännöksinä.
Nopeasta toiminnasta kertoo esimerkiksi tämän kevään uutuus Tuutikki Tolosen & Kati Vuorennon Agnes ja unien avain (WSOY 2020), joka ilmestyi viipymättä viroksi Hille Lagerspetzin kääntämänä nimellä Agnes ja unenägude võti (Eesti Raamat). Sama nähtiin vuonna 2019, kun Ulla Sainion teos Karhu ja kettu – matkalla pohjoiseen (Aurinko Kustannus) ilmestyi viroksi Lauri Juursoon käännöksenä nimellä Karu ja Rebane teel põhjamaale (Kirjastus Elust Enesest).
Kreetta Onkelin Poika joka menetti muistinsa (Otava 2013) ilmestyi viroksi nimellä Poiss, kes kaotas mälu vuonna 2019 (Tiritamm) Ave Leekin käännöksenä. Muita uusia kääntäjänimiä ovat ainakin Kadri Jaanits, Rain Kooli, Andres Lepp, Dea Oidekivi, Kadri Okas, Piret Veigel ja Raili Väin. Kustantajia ovat muiden muassa Ajakirjade, Hea Lugu, Helios, Pegasus, Post Factum, Rahva Raamat, Sinisukk ja Varrak, jotka kaikki sijaitsevat Tallinnassa. Suomalaiset Enostone ja Savukeidas ovat kustantaneet Viroon asettuneen suomalaisen Ville Hytösen lastenkirjoja viroksi. Runsaudesta ei siis ole eteläisessäkään naapurissa pulaa.
Oman lukunsa virolaisiin käännöksiin tuo võron eli võrun alkuperäiskieli, jolle myös käännetään!
Ihanat länsinaapurimme Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti – sekä Färsaaret ja Grönlanti
Kestopahoittelun aihe on, että suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta käännetään varsin niukasti läntisiin naapurimaihimme. Pelastuksemme on jossain määrin suomenruotsi, joka on tarjonnut väyliä kansainväliseen menestykseen niin Tove Janssonin ja Zacharias Topeliuksen teoksille kuin tuoreemmille tekijöillekin, esimerkkinä tästä Maria Turtschaninoff.
Käännöksiä ruotsiksi ilmestyy toki koko ajan, tässä muutama nosto viime vuosilta:
Laura Erimon & Mari Ahokoivun lasten tietokirja Ihme ilmat! – miksi ilmasto muuttuu (Into 2019) saatiin ruotsiksi tänä vuonna nimellä Virrigt väder – varför förändras klimatet? Käännöksen laati Bo Samuelsson ja kustantajana toimi Rabén & Sjögren. Niin ikään Reetta Niemelän & Salla Savolaisen tietokirja Tikkumäen kepparikirja (Otava 2018) ilmestyi tänä vuonna ruotsiksi nimellä Boken om käpphästar (Bonnier Carlsen), kääntäjänä suomenruotsalainen Maija Hurme.
Essi Kummun Puhelias Elias (Tammi 2012) julkaistiin ruotsiksi nimellä Pratsamme Elias vuonna 2019. Kirjan käänsi suomenruotsalainen Janina Orlov ja sen julkaisivat ruotsalainen Läsrörelsen ja Tammi yhdessä. Orlov on kääntänyt vuosien saatossa monia lastenkirjoja, muiden muassa Etana Editionsin kustantamia kuvakirjoja.
Ninka Reitun kuvakirja Sinä olet superrakas (Otava 2017) ilmestyi ruotsiksi nimellä Du är super-älskad, kääntäjänä Marjut Hökfelt ja kustantajana göteborgilainen Speja (2018).
Suoraan monikansallisille markkinoille suuntautuneen Tuula Peren kirjoittamat ja eri kuvittajien kuvittamat kuvakirjat julkaistaan suomen lisäksi monella muullakin kielellä, myös ruotsiksi. Tällainen on vaikkapa italialaisen Andrea Alemannon kuvittama kuvakirja Muurien välissä (WickWick 2018), joka ilmestyi ruotsiksi nimellä Mellan murarna (WickWick) samana vuonna, kääntäjänä Elisabeth Torstensson.
Tanskaksi julkaistaan paraikaa erityisesti Mauri Kunnaksen Koiramäki-klassikkosarjaa ja Aino Havukaisen & Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjoja (Otava), mutta vuonna 2018 tanskaksi ilmestyi myös mm. Riikka Jäntin Pikku hiiren joulu (Tammi 2017), nimellä Lille Mus holder jul (ABC Forlag). Käännöksen on tehnyt Siri Nordborg Møller, jolta on tietokannassa mukana kokonaista 54 nimekettä vuodesta 2008 alkaen. Huippukääntäjä siis!
Norjaksi on viime vuosina julkaistu monenlaista raikasta, kuten Magdalena Hain, Hannele Lampelan, Linda Liukkaan, Tuutikki Tolosen ja Maria Turtschaninoffin teoksia sekä tietenkin Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin Kepler62-sarjaa. Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin Kepler62-sarjaa (WSOY) on käännetty myös sekä islanniksi ja fääriksi.
Grönlanniksi suomalaisia kirjoja ei ole käännetty 1990-luvun jälkeen, mutta lähinaapurisuhteesta ei tässä tapauksessa toki ole edes kysymys.
Muita maita, kääntäjiä ja käännöksiä
Monet eurooppalaiset kääntäjät ovat vierailleet vuosien mittaan Lastenkirjainstituutissa ja tuoneet tuulahduksen oman maansa lasten- ja nuortenkirjallisuuden tilanteesta. Tšekkiläinen kääntäjä Alžbeta Štollová vieraili Tampereella vuonna 2018 ja lähestyi meitä sähköpostitse juuri kesälomalta palattuamme. Hän kertoi uusista käännöksistään – kuten Tuutikki Tolosen & Pasi Pitkäsen Strašidelná chůva (Portál 2018, alkuteos Mörkövahti, Tammi 2015) ja Strašidelná cesta (Portál 2020, alkuteos Mörköreitti, Tammi 2016) – ja Prahassa järjestettävästä seminaarista, jonka aiheena on Pohjoismainen lastenkirjallisuus. Seminaarissa sivuttavaa siirtolaisuus-teemaa ei Suomessa olekaan viime vuosikymmeninä paljon käsitelty.
Unkariksi kääntävän Laura Bában uusimpiin töihin kuuluvat Aino Havukaisen & Sami Toivosen Tatu ja Patu -sarjan käännökset. Myös liettuaksi saadaan lukea suomalaisia klassikoita ja bestsellereitä mutta myös monia yksittäisteoksia, kiitos Viltare Urbaiten.
Harvinaisempia käännöskieliä vuosina 2018–2020 olivat ainakin Azerbaidžanissa puhuttava azeri (käännöksinä ilmestyi Janssonia ja Topeliusta) ja vietnam, joksi käännettiin Timo Parvelan Ella-sarjaa. Myös arabiaksi saatiin uusia kirjoja, Tove Janssonin muumiteosten lisäksi Pasi Pitkäsen Hirviöturnajaiset (kääntäjänä Fatma Kamel).
Uusia kirjoja käännetään aktiivisesti ja paljon mutta edelleen käännetään myös vanhoja klassikoita kuten Marjatta Kurenniemen ja Zacharias Topeliuksen satuja. Esimerkiksi Oili Tannisen Nappi ja Neppari, joka ilmestyi suomeksi ensi kerran vuonna 1964 (Otava), julkaistiin englanniksi viime vuonna Emily Jeremiahin käännöksenä.
Lastenkirjainstituutin kirjasto tallentaa lasten- ja nuortenkirjojen käännöksiä kokoelmiinsa, jos vaan niitä saadaan. Pääasialliset lahjoittajat ovat kustantajat, kääntäjät itse sekä Fili. Käännöksiä voi hakea Onnet-tietokannasta asiasanalla ’käännökset’.
… ja vielä se muu asia
Käännösten maailma on oma mahtava maailmansa jonne uppoaa, vaikka tarkoitus olisi esitellä asiaa lyhyesti. Näin taisi käydä tässäkin kirjoituksessa. Seuraavaksi ryhdyn pohtimaan kuvituksia. Siirryin nimittäin elokuun alussa Lastenkirjainstituutin koordinoimaan Lastenkirjan kuvitustaide -hankkeen tutkijaksi, jossa kartoitan lastenkirjojen kuvituksia vuodesta 1847 alkaen. Tällöin julkaistiin Emilie Topeliuksen kuvittama Zacharias Topeliuksen satukokoelma Sagor (A. W. Gröndahl).
Mukavat muutokset tuovat työelämään lisäarvoa.
Kaiken lisäksi löysimme Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitajan tehtävää hoitamaan Anna Tiitisen, joka lupaa jatkaa Kirjastonhoitaja mietiskelee -kirjoittelua omasta vinkkelistään. Millaisia mietteitä tulemme kuulemaan, sepä selviää seuraavan vuoden ja neljän kuukauden aikana!
Päivi Nordling
kirjastonhoitaja, tutkijan tehtävässä 2020-2021
Linkit lisätietoon alla:
Lyly Järvenpään artikkeli Onnimanni-lehdessä.
Kolmen tähden tietoa -tietokanta.
Onnet-tietokannan lasten- ja nuortenkirjahaku.
Kuvissa olevat kirjat:
Kuva 1:
Kreetta Onkelin vironkielisen käännöksen Poiss, kes kaotas mälu (Tiritamm 2019) alkuteos Poika joka menetti muistinsa ilmestyi jo vuonna 2013 (Otava). Viroksi sen käänsi Ave Leek.
Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin Kepler62-sarjaa (WSOY) on käännetty myös fääriksi. Sarjan kolmannen kirjan nimi on Kepler62 : ferðin, kääntäjänä Tor Tveite (Bókadeild Føroya Lærarafelags 2018).
Kuva 2:
Ville Hytösen Pienen merirosvokirjan kustantaja Enostone on kustantanut kirjan vuonna 2018 myös viroksi, nimellä Väike mereröövliraamat. Käännöksen on tehnyt Kadri Jaanits.
Riikka Jäntin Pikku hiiren joulu (Tammi 2017) ilmestyi tanskaksi nimellä Lille Mus holder jul (ABC Forlag 2018). Käännöksen on tehnyt Siri Nordborg Møller.
Tuula Peren kirjoittama ja italialaisen Andrea Alemannon kuvittama kuvakirja Muurien välissä ilmestyi samana vuonna samalta kustantajalta myös ruotsiksi nimellä Mellan murarna (WickWick 2018), kääntäjänä Elisabeth Torstensson.
Ninka Reitun kuvakirja Sinä olet superrakas (Otava 2017) ilmestyi ruotsiksi nimellä Du är super-älskad, kääntäjänä Marjut Hökfelt ja kustantajana göteborgilainen Speja (2018).
Kuva 3:
Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti ilmestyi arabiaksi vuonna 2019, kääntäjänä Sukaynah Ibrahim (Dar Al-Muna). Alkuteos Kometjakten on vuodelta 1946 (Schildts), suomenkielinen käännös Muumipeikko ja pyrstötähti vuodelta 1955 (WSOY).
[Tekstiä muokattu 25.8.2020 seuraavan lauseen osalta: ”Vuosien 2018–2020 käännöstietoja on mukana jo reilut 400. Näyttää siltä, että 2010-luvun edetessä käännöksiä on julkaistu vuosittain lähemmäs 200.”]
