Suomen ja Ruotsin lastenkirjatilastoista löytyy eroja ja yhtäläisyyksiä
Ruotsin lastenkirjainstituutti (Svenska Barnboksinstitutet) seuraa vuosittain Bokprovning-tilastoissa ruotsalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden määrän ja sisällön kehitystä. Bokprovning-tilastoja on tehty jo vuodesta 1993 lähtien. Samaan tapaan kuin Lastenkirjainstituutin Kirjakori, tilastot perustuvat kirjoihin, jotka on saatu instituutin kirjaston kokoelmaan lahjoituksena kustantajilta. Bokprovning-tilastoissa seurataan ainoastaan painettujen kirjojen määriä, mutta raportissa on mukana erillinen katsaus ääni- ja e-kirjajulkaisun kehitykseen.
Bokprovning-tilastoissa on mukana yhteensä 2183 kirjaa, mikä on 20 kirjaa edellisvuotta vähemmän. Kirjakorissa on 1313 kirjaa, mikä on 91 kirjaa enemmän kuin vuonna 2021. Ruotsin lastenkirjatarjonnan huippuvuosi oli vuonna 2017, jolloin kirjoja oli 2532, ja määrää pidettiin kysyntään nähden liian suurena. Sen jälkeen julkaisumäärä onkin pienentynyt. Ruotsissa julkaistiin siis 870 lasten- ja nuortenkirjaa enemmän kuin Suomessa, mutta väkilukuun suhteutettuna Suomessa on hieman Ruotsia suurempi lastenkirjatarjonta.
Merkittävin ero Suomen ja Ruotsin välillä on käännettyjen teosten ja kotimaisten suhteessa. Suomessa kotimaisen kirjallisuuden osuus oli viime vuonna 54 prosenttia tarjonnasta, kun se Ruotsissa oli peräti 68 prosenttia. Käännösten osuus Ruotsissa, 32 prosenttia, oli koko Bokprovning-historian pienin. Ruotsiksi käännettiin kirjoja kuitenkin useammilta kieliltä kuin suomeksi. Englannin osuus Ruotsin käännöksistä on 63 prosenttia (Suomessa 71 prosenttia) ja kirjoja käännettiin 28 kielestä. Suomeksi käännettiin 17 eri kielestä. Englannin jälkeen ruotsiksi käännettiin eniten ranskan (45) ja tanskan (41) kielistä. Suomessa englannin jälkeen eniten käännettiin ruotsista (62) ja saksasta (43). Huomattavaa on, että suomesta ruotsiksi käännettiin vuonna 2022 vain kolme kirjaa.
Määrältään suurin kategoria kummassakin maassa on kuvakirjat. Ruotsissa niitä on 632, Suomessa 451. Kuvakirjoistakin Ruotsissa peräti 67 prosenttia on kotimaisia, kun taas Suomessa käännettyjä kuvakirjoja on kotimaisia enemmän. Lastenkirjojen jako on Ruotsin tilastoissa hieman erilainen kuin Suomessa, sillä kirjat jaetaan ikäryhmien mukaan kahteen: ”kapitelböcker” käsittää lähinnä lukemaan opetteleville suunnatut helppolukuiset kirjat ja ”mellanåldersböcker” puolestaan hieman laajemmat lastenromaanit noin 9–12-vuotiaille lukijoille. Yhteensä nämä kaksi kategoriaa sisältävät 649 kirjaa, mikä on enemmän kuin kuvakirjoja. Suomessa lastenkirjoja oli yhteensä 349.
Huomattavaa on, että Ruotsissa nuortenkirjoja (sis. nuortenromaanit ja nuorten aikuisten ya-kirjallisuuden) on kaikkiaan 171. Suomessa nuortenkirjojen määrä lähti muutaman laskusuuntaisen vuoden jälkeen kasvuun, ja niitä oli yhteensä 198 eli enemmän kuin Ruotsissa. Suomessa kotimaisia nuortenkirjoja on 118 (60 %) ja käännettyjä 80 (40 %), kun Ruotsissa vastaavat luvut ovat 144 (84 %) kotimaista ja 27 (16 %) käännettyä. Syyksi käännetyn nuortenkirjallisuuden vähäiselle määrälle arvioidaan sekä vähäinen myynti että se, että nuoret lukevat yhä enemmän englanniksi.
Ruotsissa suurin lasten- ja nuortenkirjakustantaja on Bonnier Carlsen, jonka kirjoja on yhteensä 239. Seuraavaksi suurimmat ovat Tukan (158 kirjaa) ja Rabén & Sjögren (148 kirjaa). Suomen kolme suurinta kustantajaa Kirjakorissa ovat Tammi (153 kirjaa), Otava (150 kirjaa) ja Mäkelä (132 kirjaa). Kymmenen suurinta kustantajaa julkaisi Suomessa 64 prosenttia kaikista kirjoista, Ruotsissa vastaavasti 50 prosenttia. Ruotsin lastenkirjamarkkinoilla osuuttaan ovat kasvattaneet erityisesti hybridikustantamot. Niiden liiketoimintamallissa taloudellinen riski kirjan julkaisusta on kustantajan sijaan tekijällä. Tekijä maksaa osan kirjan julkaisukustannuksista, mutta saa korkeamman tekijänpalkkion. Isoja hybridikustantajia ovat esimerkiksi Visto förlag ja Tallbergs förlag.
Bokprovning-katsauksessa tarkastellaan kirjamäärien lisäksi kirjallisuuden teemoja. Kiinnostavaa on, että monet esille nousseet teemat ovat samoja kuin Kirjakori-katsauksessakin, kuten pohjoismaisen mytologian uudelleenkerronta, leikittely muodolla ja kerronnalla sekä supersankarit ja supervoimat.
Bokprovning-materiaaliin voi tutustua täällä:
https://www.barnboksinstitutet.se/bokprovning/bokprovning-2023/
Kirjakori-materiaalit löytyvät täältä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/asiantuntijapalvelut/tietoa-ja-tilastoja/kirjakori/kirjakori2022
