Svenska Barnboksinstitutet ja Bokprovning
Matkustimme toukokuun alussa Tukholmaan tutustumaan Ruotsin lastenkirjainstituutin (Svenska Barnboksinstitutet) toimintaan. Tarkoituksena oli kuulla ruotsalaisen isosiskomme kuulumisia, tutustua vuoden 2022 ruotsalaista lasten- ja nuortenkirjatarjontaa esittelevään Bokprovning-näyttelyyn sekä kuulla esimerkiksi kirjastotyön käytännöistä.
Svenska barnboksinstitutet sijaitsee keskeisellä paikalla, Tukholman kaupunginkirjaston ja Odenplanin välissä. Rakennuksessa on käytössä 3,5 kerrosta tilaa, jossa on kaikille avoin kirjasto, pieni luentosali, henkilökunnan tilat sekä monia arkisto- ja varastotiloja. Ensimmäisen kerroksen aulatilassa esillä oli kiinnostava näyttely lastenkirjallisuuden originaalikuvituksia ja niihin liittyviä luonnoksia. Ruotsin lastenkirjainstituutin taustalla on säätiö, jonka taustalla on neljä tahoa, Ruotsin kuvittajayhdistys, kirjailijaliitto, kustannusyhdistys ja Tukholman yliopisto. Hallituksen puheenjohtajan nimittää Ruotsin hallitus.
Kirjaston kokoelmiin kootaan sekä tutkimuskirjallisuutta että kaikki Ruotsissa ilmestyvä lasten- ja nuortenkirjallisuus, joka samaan tapaan kuin meilläkin saadaan lahjoituksena kustantajilta. Tutkimuskirjallisuuden kokoelma on lainattavissa paikan päällä ja kaukolainana. Lasten- ja nuortenkirjat sen sijaan pidetään varastossa, ja ne voi pyytää kirjastoon tutustuttavaksi. Ainoastaan kuluvan vuoden kirjat ovat esillä kirjaston yleisötiloissa. Kirjastossa työskentelee kaksi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen kirjastonhoitaja. Kirjaston tehtävänä on myös lasten- ja nuortenkirjoihin kuvailussa käytettävien asiasanojen hallinta valtakunnallisesti.
Kirjaston palveluiden ja Bokprovning-näyttelyn lisäksi perustoimintaan sisältyy viestintä. Siihen sisältyy kotisivujen, sosiaalisen median ja uutiskirjeen lisäksi tapahtuma- ja koulutustoiminta, esimerkiksi Bokprovning-esittelytilaisuudet eri puolilla Ruotsia, kriitikkokoulutus ja asiantuntijatapahtumat. Ruotsin lastenkirjainstituutin kohderyhmänä ovat aikuiset asiantuntijat, eli mm. tutkijat, opiskelijat, media, opettajat ja muut kasvattajat. Uusin tapahtumatoiminnan muoto ovat lastenkirjalliset kävelykierrokset, jotka ovat syntyneet professori Maria Nikolajevan ideasta. Kierrosten suunnittelusta on järjestetty myös koulutus.
Instituutilla on käynnissä useita tutkimushankkeita, jotka pohjautuvat instituutin omiin arkistoaineistoihin. Astrid Lindgren -koden -hankkeessa perehdytään Astrid Lindgrenin käsikirjoituksissaan käyttämään pikakirjoitukseen, jota avaamalla päästään selville esimerkiksi kirjojen ensimmäisistä versioista. Barnbiblioteket Saga on vuosikymmenten ajan Ruotsissa ilmestynyt ruotsalaisten kansankoulunopettajien käynnistämä julkaisusarja, jonka teoksia jaettiin lapsille koulujen kautta. Sagan arkistot ovat instituutin kokoelmissa, ja tutkimushankkeen tavoitteena on saada digitoitua ne kokonaisuudessaan tutkijoiden käyttöön. Kolmannessa hankkeessa selvitetään ja kirjoitetaan ruotsinkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa.
Keskustelimme vierailun aikana niin tilastointitekniikasta, kirjaston tietokannasta kuin lasten- ja nuortenkirjatarjonnan muutoksistakin. SBI:n kirjastossa on käytössä KOHA, kun taas LKI:n kirjastojärjestelmäksi vaihtui vuonna 2021 Axiell Aurora. Kumpaankin järjestelmään kopioidaan tiedot maan kansalliskirjastosta, mutta kuvailutyössä on merkittäviä eroja. Ruotsissa instituutti täydentää lasten- ja nuortenkirjojen tietoja tarvittaessa ja yleensä vain vähän, mutta Suomessa instituutti lisää poimittuihin tietueisiin välillä runsaastikin lajeihin ja teemoihin liittyviä asiasanoja, itse laaditun tiivistelmän sekä muita olennaisia tietoja teoksesta ja sen tekijöistä.
Tietokantaan talletettuja tietoja hyödynnetään paitsi tietopalvelussa myös vuotuisessa kirjamäärän ja teemojen tilastoinnissa. Kumpikaan instituutti ei tosin saa järjestelmästään ulos kaikkea tarvittavaa dataa, joten sitä on kerättävä erikseen joko erilliseen tietokantaan tai exceleihin. Tilastointi on pääosin yhteneväistä: vuosittain tarkastellaan esimerkiksi kotimaisen ja käännetyn lasten- ja nuortenkirjallisuuden määriä, kirjojen jakautumista eri lajeihin ja ikäryhmille sekä alkukieliä ja niiden osuuksia. Tarkempi vertailu vuoden 2022 Kirjakorin ja Bokprovningin yhtäläisyyksistä ja eroista löytyy verkkosivuiltamme: https://lastenkirjainstituutti.fi/blogi/lasten-ja-nuortenkirjakaannosten-maara-ruotsissa-ennatyksellisen-pieni
Muitakin kiinnostavia poikkeamia instituuttien väliltä löytyi. Ruotsin lastenkirjainstituutin kirjastosalia ympäröivissä tutkimuskirjahyllyissä ei luokkanumeroita näy, ja esimerkiksi tiettyä kirjailijaa tai kirjasarjaa käsittelevät teokset löytyvät samasta Biografier-osastosta tutkimuskohteen mukaan aakkostettuina. Meillä Suomessa tutkimuskirjallisuuden luokitus on hienojakoisempaa, ja aakkostus perustuu kirjasta riippuen joko sen tekijään tai nimekkeeseen. Samaa tekijää koskevia tutkimuksia voi tosin meiltäkin löytää keskitetysti kielialueisiin perustuvista luokista, Tove Janssonin tapauksessa luokasta 86.22 (suomenruotsalaisen kirjallisuuden historia ja tutkimus) ja L.M. Montgomeryn kohdalla 86.53 (Amerikan englanninkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus).
Muut vierailukohteet: Astrid Lindgren Company ja Suomen instituutin kirjasto
Ruotsin lastenkirjainstituutin ohella ehdimme vierailla myös kahdessa muussa kohteessa, Astrid Lindgren Companyssa ja Suomen instituutin kirjastossa. Astrid Lindgren Companyn ovat perustaneet Lindgrenin lapset ja lapsenlapset, ja yhtiössä työskentelee lähes 20 ihmistä. Astrid Lindgren Company huolehtii kaikkien Astrid Lindgrenin teosten ja tuotteiden tekijänoikeuksista ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten kustantajien, televisiokanavien, elokuvayhtiöiden, suunnittelijoiden ja tuottajien kanssa. Suomessa Astrid Lindgrenin kirjoja kustantaa WSOY, jonka graafikko Riikka Turkulainen on ollut huhti-toukokuun ajan työvaihdossa Astrid Lindgren Companyssa.
Vierailumme aikana Riikka sekä Lindgrenin kirjojen käännösoikeuksien parissa työskentelevä Lina Talgre kertoivat yhtiön toiminnasta ja ajankohtaisista kuulumisista. Yhtiö haluaa tarjota Astridin tarinoita yhä uusille sukupolville, ja sitä he arvelevat Astridinkin halunneen. Siksi viime vuosina on alkanut ilmestyä sekä uudelleenkuvitettuja kirjoja esimerkiksi Saariston lapsista ja Ronjasta että pahvisivuisia kuvakirjoja, joiden kautta lapset voivat saada ensikosketuksensa Lindgrenin luomiin hahmoihin. Oivia esimerkkejä ovat Vaahteranmäen Eemelistä kertovat lelukirjat, joita Suomessakin on tuotettu. Parhaillaan vietettävä Vaahteranmäen Eemelin 60-vuotisjuhlavuosi on myös saanut erityisen täytettävän metkukirjansa!
Kolmas vierailukohteemme eli Suomen instituutin kirjasto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön resurssikirjastona. Kirjasto on osa Suomen Tukholman kulttuuri-instituuttia. Kirjastossa on Ruotsin suurin kokoelma suomalaista kirjallisuutta, jota toimitetaan kaukolainoina ympäri maata. Lisäksi kirjasto koordinoi kirjavalintatyöryhmää, joka laatii suomenkielisen kirjallisuuden suosituslistoja Ruotsin kirjastojen kirjahankinnan tueksi. Kirjastossa vierailee ruotsinsuomalaisia perheitä, joista osassa suomen kieli on jäänyt pois arkikäytöstä jo toisessa sukupolvessa, mutta monet haluavatkin esimerkiksi lastenlastensa oppivan suomen. Kirjaston kolmivuotinen tehtävä suomenkielisen kirjallisuuden resurssikirjastona on päättymässä vuoden 2023 lopussa, mutta tarvetta työlle on ja päätöstä tehtävän jatkosta toivotaan kovasti.
Svenska Barnboksinstitutet: https://www.barnboksinstitutet.se/
Astrid Lindgren Company: https://www.astridlindgren.com/the-company
Suomen instituutin kirjasto: https://finlandsinstitutet.se/biblioteket/
Vierailu keväisessä Tukholmassa kirsikankukkien aikaan antoi hyvän kuvan Ruotsin lastenkirjainstituutin toiminnasta ja paljon uusia ideoita yhteistyöhön. Kiitos lämpimästä vastaanotosta Svenska Barnboksinstitutet, Astrid Lindgren Company ja Suomen instituutin kirjasto!
Kaisa Laaksonen ja Anna Tiitinen
