Pohjoismainen lastenkirjakonferenssi (Nordisk barnebokkonferanse) Stavangerissa 6.-8.2.2023
Ukrainalainen pariskunta Romana Romanyshyn ja Andriy Lesiv tekivät lapsille suunnatun kuvakirjan sodasta reaktiona Krimin valtaukseen vuonna 2014. Kriget som endrede Rondo käännettiin norjaksi vuonna 2022. Kirjassa kerrotaan kauniista Rondon kaupungista, jossa kasvihuone täyttyy musiikilla. Sodan myötä kirjan värit muuttuvat tummiksi ja synkiksi. Hauraat päähenkilöt loukkaantuvat sodassa, mutta lopussa värit ja toivo palaavat. Pariskunta kertoo, että heidän kirjansa on ollut tärkeä monille sodan keskellä eläville lapsille, sillä tarina tuo lapsille toivoa ja auttaa heitä ymmärtämään tilannetta. Perheille on ollut tärkeää saada käteen nimenomaan painettu kirja, jonka voi sulkea ja avata taas uudelleen, palata tarinaan. Painettua kirjaa voi lukea pommisuojassa, vaikka ei olisi sähköä. Kirjoilla on erityinen merkitys kriisien keskellä eläville lapsille.
Pohjoismaisen lastenkirjakonferenssin (Nordisk Barnebokkonferanse NBBK) teemana oli tänä vuonna kriisi. Konferenssi järjestetään kahden vuoden välein Norjan Stavangerissa, Sølvbergetin kirjastossa. Yleisönä on pääasiassa norjalaisia lastenkirjastotyöntekijöitä, kustantajia ja eri järjestöjen edustajia. Esiintyjiä oli myös muista pohjoismaista, ja konferenssin puheenvuorot pidettiin joko skandinaavisilla kielillä tai englanniksi. Itse olen toista kertaa mukana konferenssin ohjelmatoimikunnassa Suomen edustajana. Vuonna 2021 konferenssi toteutettiin kokonaan digitaalisesti, joten osallistuin nyt ensimmäistä kertaa paikan päällä.
Ajatus kirjan merkityksestä kriisien keskellä eläville lapsille nousi esille useissa puheenvuoroissa. Mariangela di Fiore kertoi tehneensä kirjan syöpää sairastavasta lapsesta, koska hänen oma lapsensa vietti pitkän ajan syöpäsairaiden lasten osastolla. Hän halusi kirjan kertovan sairastamisen iloista ja vaikeista ajoista sairaalassa mahdollisimman todenmukaisesti. Kirjan Å ri på enhjørninger (2021) on kuvittanut Lisa Aisato. Di Fiore painotti, kuinka sairaalle lapselle pitää kertoa rehellisesti sairaudesta, mutta toivoa ei saa kuitenkaan menettää. Sama ajatus on tärkeä kirjassa. Omista kokemuksista lähtee myös Elin Perssonin nuortenromaani De afghanska sönerna, joka kertoo yksin Ruotsiin tulleista nuorista pakolaispojista. Persson on työskennellyt yksin maahan tulleiden pakolaisten kanssa, ja kirja on saanut alkunsa hänen muistiinpanoistaan.
Pohjoismaissa on viime vuosina ilmestynyt vaikuttavia sarjakuvia tai sarjakuvaromaaneja nuorille. Tekijät pitävät sarjakuvan kerrontamuotoa toimivana myös vaikeiden aiheiden kuvaamiselle. Nora Dåsnesin Ubesvart anrop voitti Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon viime vuonna. Kirja käsittelee nuoren elämää Utøyan tapahtumien jälkeisenä syksynä ja kertoo koskettavasti, kuinka kansallinen kriisi vaikuttaa nuoren elämään vahvasti, vaikka hän ei itse tunne ketään saarella ollutta. Tehokeinoina on esimerkiksi punainen väri, jota käytetään tietyissä kohdissa tarinaa. Jenny Jordalin Hva kkjedde egentlig med dej? kertoo syömishäiriötä sairastavasta tytöstä. Syömishäiriö ja tytön kokemus omasta koostaan näkyy kuvituksessa, jossa hänen taustallaan näkyy isokokoinen olento. Zenobia on traaginen ja ravisuttava sarjakuva Syyriasta pakenevasta nuoresta Aminasta. Sarjakuvan on kirjoittanut Morten Dürr ja kuvittanut Lars Horneman. Teoksessa kuvat ja teksti kertovat tarinaa saumattomasti. Olisi todella hienoa saada näitä vaikuttavia sarjakuvia käännettyä myös suomeksi!
Kriiseistä kertovien lasten- ja nuortenkirjojen lisäksi konferenssin ohjelmassa olivat esillä lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja lukemisen kriisit. Ongelmat tuntuvat olevan Pohjoismaissa hyvin samanlaisia. Lapsille luetaan yhä vähemmän ääneen, nuortenkirjojen julkaisumäärät pienenevät ja käännöksiä tehdään lähinnä englanninkielisistä kirjoista. Poikien vähäinen lukeminen huolestuttaa. Osa nuorista lukee pääosin englanninkielisiä kirjoja ja Tiktokin merkitys kirjasuositusten antajana kasvaa. Ratkaisut ongelmiin ovat myös samansuuntaisia. On hyödyllistä tutustua eri maissa tehtyihin projekteihin ja kampanjoihin, sillä niistä löytyy aina uusia ideoita toteutettavaksi myös Suomessa.
Norjassa Leserssørvis eli lukijapalvelu auttaa kirjastossa työskenteleviä löytämään sopivia kirjoja suositeltavaksi. Palvelun taustalla on ajatus kiinnostuksen herättävistä tekijöitä, ”appellfaktorer”, joiden avulla sopivaa kirjaa lähdetään etsimään. Niiden avulla selvitetään, mikä aiemmin luetusta kirjasta oikeastaan teki kiinnostavan, ja tässä mennään aihetta syvemmälle. Kiinnostusta herättäviä tekijöitä ovat esimerkiksi kuvitus, henkilöt ja kieli, mutta myös kirjan tempo, sävy ja tausta-asetelma. Joku lukija voi esimerkiksi pitää erityisesti sellaisista teoksista, joissa on minäkertoja, ja tämä kerrontatapa voi toimia kiinnostuksen herättävänä tekijänä kyseiselle lukijalle. Aiheesta on tehty norjankielinen opas löytyy verkosta: https://www.lesersorvis.no/lesersorvis-til-barn/
Menetelmää on kehitetty edelleen projektissa, jossa lukeminen ja pelit on yhdistetty. Lasten suosikkipelin osalta on pohdittu, mikä niistä tekee houkuttelevan. Tämän pohjalta on lähdetty suosittelemaan kirjoja esimerkiksi Among Usin, Forniten tai Minecraftin pelaajille.
Konferenssissa sai hyvän kuvan siitä, millaisia kirjoja Pohjoismaissa julkaistaan lapsille ja nuorille, ja millaiset aiheet ovat ajankohtaisia lukemaan innostamisen ja lastenkirjallisuuden alueella. Norjalainen Föreningen Les! toteuttaa monenlaisia lukemaan innostamisen projekteja, joista näkyvin esimerkki Stavangerissa oli lukukioskiksi muutettu puhelinkoppi. Yksi järjestön toteuttama lukemaan innostamisen tapa, joka olisi hienoa lanseerata myös Suomeen, on valtakunnallinen kirjallisuuspalkinto, jonka saajista päättävät lapset. Esillä ohjelmassa oli myös Nordiska bokslukaren, joka tarjoaa materiaaleja Pohjoismaiden neuvoston lastenkirjapalkintoehdokkaina olleista kuvakirjoista kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Kannattaa tutustua materiaaleihin!
Pohjoismaisia kirjoja käännetään suomeksi suhteellisen vähän, vaikka laadukasta tarjontaa olisi. Sama pätee myös suomalaisten kirjojen kääntämisen. Onneksi esiintyjissä oli tällä kertaa mukana myös suomalaisia. Laura Ertimo ja Mari Ahokoivu osallistuivat keskusteluun, jossa pohdittiin miten lapsille tulisi kertoa ilmastonmuutoksesta. Ihme ilmat on käännetty ainakin norjaksi ja ruotsiksi. Myös ilmastonmuutoksen osalta tekijät pitävät tärkeänä, että lapsille ollaan rehellisiä ja annetaan oikeaa tietoa. Vakavan asian käsittelyn lomaan kaivattiin tarinallisuutta tai huumoria, jonka kautta aihe ei ole vain synkkä ja vakava.
Konferenssin viimeisessä keskustelussa puhuttiin nuortenkirjoista ja tulevaisuudesta. Vaikka nuorten lukeminen on kaikissa Pohjoismaissa vähentynyt, nuorten aikuisten kirjoja pidettiin merkittävinä juuri siksi, että ne tuovat esille ikävaiheeseen liittyviä vaikeitakin asioita. Siiri Enorannan Maailmantyttäret oli tässä yhteydessä harvinainen esittäessään utopistisen maailman dystopian sijaan. Siiri Enorannan Pohjoismaiden neuvoston palkintoehdokkaana ollut Kesämyrsky on ilmestynyt ainakin ruotsiksi nimellä Stormsommar. Enoranta sai yleisöltä innostuneet aplodit todettuaan, että aikuisten tulisi lopettaa valittaminen rahan puutteesta ja ryhtyä sen sijaan toimeen sekä näyttää mallia lukemalla itse.
Tusen takk, NBBK ja Stavanger!
Kaisa Laaksonen
