Lasten- ja nuortenkirjallisuus antaa jo luontevasti äänen ja tilan kaikenlaisille lapsille, jotka ovat tulleet Suomeen esimerkiksi ulkomaisen adoption, maahanmuuton tai pakolaisuuden kautta. Jokaisella meistä on uniikit ja ainutkertaiset kulttuuriset sukujuuret. Ne voivat olla ulkopuolisille aivan näkymättömiä, ja nimenomaan siksi niiden sanallistaminen myös lasten- ja nuortenkirjoissa on niin tärkeää: jokaisen tarina on yhtä arvokas.
Kuvittaja Maria Sann kertoo henkilökohtaisessa esseessään siitä, miltä tuntuu olla samaan aikaan venäläinen, suomalainen ja suomenruotsalainen, ja vierailustaan Moskovaan syksyllä 2022. Sann tuo kauniisti esiin lastenkirjojen mahdollisuuden kertoa pieniä yksilön tarinoita: ”Minulle lastenkirjallisuuden tärkein voima on sen kyvyssä vaalia humaanisuutta, jokaisen tarinan ainutlaatuisuutta ja erityisyyttä”.
Vuonna 2021 perustettu Kustannus Z antaa äänen ja julkaisufoorumin lasten ja nuorten itse kirjoittamille teksteille. Kustantamon perustaja Lea Pennanen kertoo mm. siitä, kuinka lasten ja nuorten aktiivinen osallistaminen voi parhaimmillaan edistää heidän kiinnostustaan myös kirjoihin ja lukemiseen. ”Omalta osaltani yritän edesauttaa muutosta tuomalla nuoret esiin kirjallisuuden lukijoiden lisäksi myös varteenotettavina tekijöinä”, toteaa Pennanen Päivi Heikkilä-Halttusen haastattelussa.
Tuula Korolainen on haastatellut Leena Lehtolaista, joka on pitkän tauon jälkeen kirjoittanut nuortenkirjan Vihreän lohikäärmeen risteys (Tammi), jossa esiintyy Lehtolaisen Maria Kallio -dekkarisarjasta tuttuja sivuhenkilöitä.
Jaana Ristimäki on tutustunut uusimpiin satukirjoihin, joita on ilmestynyt aiempaa selvästi enemmän. Useampi teos käy kiinnostavaa vuoropuhelua klassisten satujen kanssa.
Lastenkirjainstituutin ensimmäinen toiminnanjohtaja Riitta Kuivasmäki kuoli 88-vuotiaana 25. lokakuuta 2022. Muistokirjoituksessa Lastenkirjainstituutin henkilökunta ja pitkäaikaiset ystävät ja yhteistyökumppanit muistelevat Riittaa lämpimästi.
