”Icke för att blifva målare, men tecknare, illustratör”
Maria Laukka, julkaistu Kuvittaja 4/2005
Kaksikymmentä vuotta sitten tein ihmeellisen löydön Holger Schildtin kustantamon kellarin kaapista. Siellä oli nimimerkki Feyn signeeraamat neljä Kalevala-aiheista guassivärimaalausta, joiden alle oli käsin tekstattu ruotsinkieliset Kalevalan säkeet. Niissä on vuosiluku 1906. Kaksi kuvaa oli maailman synnystä, yksi Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannasta ja yksi suuren tammen kaatamisesta. Kalevalan hahmojen koristeelliset puvut ja värit viittaavat venäläisiin kansanpukuihin. Maailman syntyaiheen kuvat ovat vahvasti jugend-henkisiä. Komea kuvitus on tuntemattomasta syystä jäänyt julkaisematta.
Matti Visannin 30-luvun Kalevalakuvituksista tiedetään, että Gallen-Kallela esti aktiivisesti niiden julkaisemisen. Olisiko Gallen-Kallela puuttunut asiaan tässäkin tapauksessa? Vai onko kustantaja harrastanut itsesensuuria.
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkuvuosina Suomessa ilmestyneitä kuvitettuja kirjoja ja lehtiä ei voi selailla törmäämättä Alex. Federleyn nimeen tai nimilyhennelmään Fey.
Tuotteliaan kuvittajan elämää ja tuotantoa on tutkinut Tarja Leino. Tässä kirjoituksessa olevat tiedot ovat suurimmaksi osaksi peräisin hänen laudaturseminaariesitelmästään Helsingin yliopiston taidehistorian laitokselta. Tarja Leinolla on ollut käytettävänään mm. Federleyn äidilleen lähettämät kirjeet. Tarja Leino on esittänyt Federleyn tuotannosta arvion, johon on helppo yhtyä: suuressa tuotannossaan Federley ei pystynyt tekemään tasaista laatua. Jotkut hänen kuvituksistaan ovat loistokkaita, toiset vallan vaatimattomia. Tyyli on vaihteleva.
Alexander Thiodolf Federley syntyi äidinisänsä, turkulaisen tupakkatehtailija Thomén rakennuttamalla huvilalla Ruissalossa 12.7.1864. Tupakkatehdas oli periytynyt hänen vanhemmilleen, mutta meni pian konkurssiin. Seitsenlapsinen perhe kärsi jatkuvasti rahavaikeuksista. Perheen neljäntenä lapsena syntynyt Alexander elätti siksi itsensä jo varsin nuoresta. Käytyään Turun teknillisen reaalikoulun hän pääsi kahdeksantoista vuoden ikäisenä Turun rautamanufaktuuriyhtiöön piirtäjäksi. Hänen tehtävänään oli tehdä mallipiirustuksia esineiden ja laitteiden valmistamiseen. Työn ohella hän opiskeli Turun piirustuskoulussa, pian jo antiikkiluokalla.
21-vuotias Federley siirtyi Helsinkiin V. Hovingin apurahan turvin Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun, antiikkiluokalle ja veistokouluun. Kesän 1886 hän vietti Ahvenanmaalla Önningebyn taiteilijasiirtolassa, jossa ystävystyi itseään viisi vuotta vanhemman ruotsalaisen kuvittajan Acken, kanssa. Ystävyydestä oli ilmeisesti tukea Federleyn uravalinnassa. Acke (oik. Andersson) tuli myöhemmin suomalaiselle yleisölle tutuksi yhtenä Topeliuksen Lukemisia lapsille –taiteilijapainoksen kuvittajista. Acke oli naimisissa Topeliuksen Eva-tyttären kanssa.
Kun Federley ei enää voinut saada apurahoja opiskeluaan varten, hän alkoi tehdä freelancerina työtä G. Sundmans Litografiska Atelier –nimiselle firmalle. Kiinteää työsuhdetta hän karttoi toiveenaan päästä vielä jatkamaan opintoja. Federleyn työnä oli valokuvien kopioiminen puulle ja diplomien, kirjankansien ja hintaluetteloiden kuvien kivelle piirtäminen. Hän jäljensi myös kansatieteellistä esineistöä alan tutkijan A. O. Heikelin tarpeisiin ja piirsi joulukortteja Edlundin kustantamolle. Suuri kuvitustyö Rafaël Hertzbergin kirjoittamaan ja K. E. Holmin kustantamaan teokseen Helsingfors för tre hundra år sedan vei kolme vuotta, 1888–1890.
Kolme seuraavaa vuotta Federleyn oli mahdollista oleskella Ranskassa, Pariisissa ja Bretagnessa. Vaikka Federleyn toverit Ranskanmaalla, Väinö Blomstedt ja siellä oleskelevat norjalaiset taiteilijat, olivat nimenomaan taidemaalareita, hän tuli tietoiseksi halustaan ryhtyä nimenomaan kuvittajaksi. Taidenäyttelyihin Helsingissä hän osallistui kuitenkin akvarelleillaan.
Federley piirsi jatkuvasti Suomessa ilmestyvään Fyren-lehteen mm. herkullisia karikatyyrejä ja kuvitti lasten kuvakirjoja. Mm. J. H. Tuhkasen Lasten kuvakirjaa hän kuvitti Ranskasta käsin.
Vuonna 1897 Federley avioitui taideopiskelija Sanny Hagelstamin kanssa. Italiaan tehdyn häämatkan jälkeen nuoripari muutti Hagelstamien rakennuttamaan huvilaan Sipoon Västerkullan maille. Liitosta syntyi kaksi tytärtä. Perheen elättämiseen vaatimat säännölliset tulot Federley löysi opettajantyöstä. Hän meni piirustuksenopettajaksi poikien ammattikouluun, jossa piankin eteni rehtoriksi. Federley opetti käsivarapiirustusta, myöhemmin vain projektio-oppia ja ammattipiirustusta. Hän oli aktiivinen järjestöihminen, vieraantui vähitellen taiteilijapiireistä ja ryhtyi myöhempinä vuosinaan Haagaan muutettuaan aktiiviseksi ruotsalaisen kansanpuolueen kunnallispoliitikoksi silloisessa Haagan kauppalassa.
Kuvittajantyö ammattina oli harvinaisuus. Federley olikin erittäin työllistetty mitä erilaisimmilla tehtävillä päivän uutiskuvista ja mainosjulisteista lähtien. Lastenkirjoja Federley kirjoitti ja kuvitti vielä viimeisinä vuosinaan. Ornitologista asiantuntemustaan hän osoitti kirjoittamassaan ja kuvittamassaan kirjassa Sagor om djur och fåglar. Sen julkaisi Söderström&C:o vuonna 1922.
Lähteet:
Alex. Federleyn elämänvaiheet. Tarja Leinon esitelmä prof. Lars Petterssonin johtamassa taidehistorian laudaturseminaarissa 1960.
Satujen saari·. Suomalaista lastenkirjataidetta 1847–1960. Toim. Maria Laukka. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin julkaisuja 8. 1985
Lisätietoa: Alex Federley kuvittajabibliografiassa
