Tampereella 25.9.2019
Sain maanantaina messengerviestin: Eka erä kokeilussa! Viestin mukana oli kuva, jossa Toivo selailee kirjastosta haettua kirjapinoa. Toivo oli aloittamassa päiväkotia ja olimme äidin kanssa keskustelleet, millaisten kuvakirjojen avulla uuteen elämänvaiheeseen pääsisi tutustumaan pehmeästi. Varsinkin äitiä muutos jännitti, joten mitkään kauhujutut eivät tulleet kysymykseen.
Siirtymävaiheeseen löytyikin hyviä vaihtoehtoja, kuten Maria Kuutin Onni ja Aada päiväkodissa (Karisto 2019), Katri Kirkkopellon Oona ja Eetu – päivä hoidossa (Lasten keskus 2010) ja Sanna Pelliccionin Onni-poika menee päiväkotiin (Minerva 2010).
Toivolla on paljon kirjoja, niin kuin kaikilla niillä pikkulapsilla, joiden vanhemmat ovat itse kasvaneet kirjojen keskellä tai joiden on helppo hyödyntää kirjastoja. Tämän lisäksi asumme Suomessa: jo 1980-luvun vaihteesta alkaen vastasyntyneet ovat saaneet ensikirjan joko neuvolasta jaettuna tai sittemmin äitiyspakkauksen mukana.
Kuinka monessa 80-luvun lapsiperheessä onkaan ihasteltu Kaarina Helakisan laatimaa ja Maijan Karman kuvittamaa Pallero-kirjaa (ruotsiksi Knubbis, teksti Christina Andersson) tai loruteltu Sirpa Taskisen kaksikielisen katselukirjan Meidän vauvan kirja – Babyns bok kanssa tähän tapaan: ”Pallo pomppii pom pom pom. Sydämiä siinä on.”
Onkohan kukaan muuten opettanut vauvalleen toista kotimaista tämän kielikylpymahdollisuuden kanssa?
Tänä vuonna äitiyspakkauskirjana on Elina Pullin Sylityksin vauvan kanssa – Babyn i min famn (Sanoma Pro 2019). Kirjan on kuvittanut Mikko Hiltunen ja ruotsinkielisen tekstin laatinut Malin Kivelä. Äitiyspakkauskirja vaihtuu vuosittain, mutta samaa kirjaa saatetaan hyödyntää useampana vuonna.
Päivitimme juuri äitiyspakkauksen ensikirjoja sisältävän kirjanäyttelyn Lue lapselle – yhteinen lukuhetki on onnenhetki, joka on esillä Monitoimikeskus Lumossa Vantaalla loka-marraskuussa. Löysimme myös antikvariaateista varhaisempia kirjoja kaksoiskappaleiksi, niin että pienin säädöin voimme kierrättää näyttelyä vakituisesti ensi vuodesta alkaen.
Tänä vuonna samoin kuin muutamana seuraavanakin vuonna syntyneet lapset saavat äitiyspakkauskirjan lisäksi kokonaisen kirjakassin neuvolakäynnin yhteydessä. Pienten lasten runokirjan ja iltasadunmittaisia kertomuksia sisältävän satukirjan sisältävän Lukulahja lapselle -kirjakassin on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto ja hankkeen toteuttaa Lukukeskus. Kirjoja ei ole saatavissa kirjastoista tai kirjakaupoista.
Ihan jokainen perhe ei valitse äitiyspakkausta eikä ihan jokainen lapsi pääse ehkä hyödyntämään neuvolapalveluitakaan täysimittaisesti, mutta lähes jokaisen vuosina 2019–2021 syntyneen lapsen kotoa löytyy siis ainakin kolme omaa kirjaa heti elämän ensimetreiltä.
Kirjoja voi hankkia kotiin tosi monella tapaa: niitä voi lainata kirjastosta tai ystäviltä ja ostaa erilaisista kivijalkakirjakaupoista, tavaratalojen kirjaosastoilta, antikvariaateista ja verkkokirjakaupoista. Kirjoja voi pyytää joululahjaksi.
Aiemmin oli melko tavallista, että pikkulapsiperheet kuuluivat kirjakerhoon. Liittymispakettia markkinoitiin esimerkiksi kummeille ja isovanhemmille. Nykyisin kirjakerhoja ei nähdäkseni ole yhtä paljon kuin aiemmin tai ainakaan tietoisuus niistä ei ole laajaa.
Tänne instituuttiin olemme saaneet viime vuosina ainakin Vaukirjan ja Stabenfeldtin kerhojen kirjapaketteja. Vaukirjat tarjoaa lukemista perheen pienimmille, Stabenfeldt tyttökirjoja, hevoskirjoja ja nuortenromaaneja ala- ja yläkoululaisille. Luultavasti kansainvälisillä kerhoilla on edelleen runsaasti jäseniä myös Suomessa, mikä on hienoa. Kuukausittainen kirjan tupsahtaminen kotiin postiluukusta kuulostaa tänä päivänä suorastaan ylelliseltä.
Netistä löysin lisäksi tiedon, että Suomalainen kirjakauppa pitää yllä Mauri Kunnas kirjakerhoa, joka tarjoaa vain Kunnaksen tuotantoa.
Hampurilaisten ystäviä hemmotellaan lisäksi aivan erikoisella tavalla. Jokaisena syksynä McDonald’sin hampurilaisravintola tarjoaa Happy Meal -lastenaterian ostajalle kaupanpäälliseksi kirjan tai lelun. Tänä syksynä kampanja-aika on 18.10.-21.11.
Kampanjan idea syntyi Ruotsissa vuonna 1998, kun Läsrörelsen-liike, Ruotsin McDonald’s sekä Munkedalin paperitehdas yhdistivät voimansa lasten lukukipinän vahvistamiseksi. Vuonna 2010 idea laajeni muihinkin Pohjoismaihin.
Lukukampanjan avulla lapsiperheet ovat saaneet kirjahyllyynsä laadukasta pohjoismaista luettavaa, esimerkiksi ”Ruotsin Kirsi Kunnaksen” eli Lennart Hellsingin lastenrunokokoelman Tässä tanssii herra Kurkku (suom. Juhani Lindholm, Rabén & Sjögren 2011). Myös kotimaiset kirjailijat saavat näkyvyyttä muissa Pohjoismaissa.
Hesburger kokeili samaa muutaman vuoden ajan Suomessa ja Baltian maissa mutta hanke lienee kuivunut kokoon. Onko muilla yrityksillä ollut viime vuosina aktiivisia lukemaan edistämiskampanjoita? Voisiko olla?
Näyttää siltä, että Toivo lukee kaikkialla. Missä ja mitä sinä luet? Vastaa Lastenkirjainstituutin kyselyyn Kiva lukea! Kysely on auki 31.10.2019 saakka.
Luetaan yhdessä, se kuulostaa kauniilta varsinkin ääneen sanottuna!
Terveisin Päivi
Päivi Nordling
kirjastonhoitaja