7.-8.11. Metson uuteen luentosaliin kokoontui runsas joukko kirjailijoita, kustantajia, tutkijoita, kirjastonhoitajia, kirjallisuuskasvattajia ja yrittäjiä yhteisen kysymyksen äärelle: mitä tapahtuu lukemiselle digiaikakautena? Päällimmäiseksi huolenaiheeksi nousi lukuharrastuksen kyky kilpailla muiden ajanvietteiden kanssa. Nuoret käyttävät yhä enemmän aikaa sosiaalisen median palveluissa ja kuluttavat nopeatempoista multimediasisältöä. Pitkäjänteinen keskittymiskyky teksteihin on kärsinyt samalla kun monilukutaito valtaa alaa.
Useissa puheenvuoroissa kuitenkin painotettiin tarinankerronnan ja lukemisen tapoja olevan yhtä monia kuin alustojakin. Tutkija Lucas Ramada Prieto esitteli lasten lukijaprofiileja pelillisyyttä ja hypertekstejä suosivista teknofiileistä intiimejä lukuhetkiä arvostaviin bibliofiileihin. Etenkin ensin mainitut ovat niitä, joita teknologinen kirja houkuttelee lukemisen maailmaan. Digitaaliseen muotoon ilman syytä käännetty kirja ei lapsia kuitenkaan sytytä, ja siksi on tärkeää hyödyntää teknologian mahdollisuudet jo sähköisen kirjan suunnitteluvaiheessa. Kirjailija Merete Pryds Helle esitteli vuorovaikutteisia teoksiaan, joista Wuwu & Co. on nähtävillä Tampereen pääkirjasto Metsossa Kid E-Lit -näyttelyssä marraskuun loppuun saakka.
Someyrittäjä Ronja Salmen mukaan sosiaalisen median potentiaali niin kirjojen markkinoinnissa kuin tarinankerronnan välineenä on pitkälti hyödyntämättä. Kirjallisuus olisi vietävä sosiaaliseen mediaan, jotta se tavoittaisi siellä nuoret, jotka hakevat kontaktia ja yhteisöllisyyttä tuotteiden ympäriltä. Kustannusalan kannalta ongelma on kuluttajien kynnys maksaa aineettomista tuotteista ja palveluista. Toisaalta digialustoilla olisi mahdollista seurata materiaalin menekkiä ja veloittaa entistä tarkemmin esimerkiksi luetun tekstimäärän mukaan, huomautti nykykulttuurin professori Raine Koskimaa.
Koulumaailmassa digitalisoituminen etenee eriarvoisesti koulujen välillä. Yliopistolehtori Pirjo Kulju peräänkuulutti päättäjiltä toimenpiteitä opettajien ja muun henkilökunnan kouluttamiseksi ja koulujen teknologian saattamiseksi samalle tasolle. Sekä koulumaailmaa että kirjastoja vaivaa myös yritysvetoisen laite- ja softatuotannon hajanaisuus. Kirjaston digitaalisten palvelujen asiantuntija Marja Hjelt toivoi useita formaatteja tukevien teknologioiden ja käyttöjärjestelmien nostamista usein jo vanhentuneiden markkinajättien tilalle. Samalla tekijänoikeuslainsäädäntö tulisi päivittää nykytilannetta vastaavaksi.
Hyvät tarinat kuitenkin elävät alustasta riippumatta. Seminaarissa esiteltiin joukko välineitä kiinnostavan digitaalisen sisällön rakentamiseksi, Angry Birdsin monimediakerronnasta sähköiseen Lukusiivet -lukudiplomiin. HeadAin Harri Ketamo esitteli kirjoja sisällöittäin niputtavaa järjestelmää ja käyttöhistoriaan perustuvaa kirjavinkkausta. Keskusteluissa ideoita syntyi lisätyn todellisuuden teknologian ympärille rakennettavista tarinamaailmoista, joissa myös fanikulttuurilla on selkeä merkitys.
Seminaarin juonsi ansiokkaasti Aleksis Salusjärvi. Keskustelua seminaarin aihepiiristä käydään Twitterissä aihetunnisteella #nordicestories.
Videotallenteita seminaarin puheenvuoroista sekä esiintyjien diaesitykset julkaistaan tapahtuman kotisivulla viikolla 46. Nordic E-Stories -seminaarin kotisivu.
Lisätiedot:
Aino-Maria Kangas, tapahtumakoordinaattori
lki(a)lastenkirjainstituutti.fi / p. 050 4632 813
