Herrasmies ja poikien mielenliikkeiden tarkka kuvaaja
Lasten- ja nuortenkirjailija Lasse Raustela (vuoteen 1956 Rasmussen) kuoli 10. 7.2022 Helsingissä 90-vuotiaana. Ennen jättäytymistään 1966 vapaaksi kirjailijaksi ja toimittajaksi hän työskenteli mm. Metalliteollisuuden Liiton toimitusjohtajana.
Raustelan pääteos on vuosina 1979–1989 ilmestynyt kuusiosainen Taivaansavut-sarja, vahva epookki talvisodasta, välirauhasta ja jatkosodasta. Siinä seurataan turkulaisen Talvelan seitsenhenkisen perheen elämää. Sarjan avausosassa Taivaansavut perheen esikoispoika Esko liittyy 16-vuotiaana sodan alla suojeluskuntapoikiin ja palvelee ilmatorjunnassa. Nuoremmat veljet Harri ja Martti tekevät osansa kotirintamalla. Sodan jatkuessa hekin pääsevät vuorollaan puolustamaan isänmaata. Aiemman kansalaissodan arvet näkyvät vielä monien sivuhenkilöiden elämänkohtaloissa. Talvi- ja jatkosodan monia lieveilmiöitä – mustan pörssin kauppaa ja muuta keinottelua ja moraalin höltymistä – sivutaan luontevasti. Kotirintaman arkiset selviytymisstrategiat hämmästyttävät kekseliäisyydellään. Karjalan evakoiden kohtalo tulee esille Harrin tyttöystävän Ilmin kautta.
Esikoislastenkirja Hämähäkkisaaren vanki (1960) oli muodoltaan perinteinen saturomaani rohkeasta muurahaisesta, joka seilaa tulitikkurasiassa seikkailemaan. Nuortenkirjoissaan Seitsemännen laiturin tyttö (1968) ja Kuningashitti (1974) Raustela paneutui ajankohtaisiin aiheisiin ja kuvasi monien kollegoidensa tavoin nuorten poikien kasvukipuja. Tuotannosta löytyy myös yksi tyttökirja: Kameran silmissä siniset unet (1976) kuvaa realistisesti valokuvamallin työtä. Taivaansavut-sarjan lisäksi Piura (1974) ja Älä itke, Vasili-setä (1981) kertovat sodasta kotirintaman lasten näkökulmasta. 1990-luvulla Raustela kirjoitti vielä kolme osaa Tupla-Kervinen -sarjaa. Siinä kolme lasta seikkailee Suomenlinnan maisemissa ratkoen pieniä mysteerejä.
Lasten- ja nuortenkirjojen rinnalla syntyi myös lasten ja nuorten radiokuunnelmia, kevyitä radiohupailuja ja pakinoita. Useampi nuortenkirja sai alkunsa kuunnelmasta. Raustela muistetaan lisäksi kahdesta 1980-luvulla MTV:llä esitetystä tv-sarjasta, Omenankukissa lunta ja Tavataan Karppisilla.
Monissa luottamustoimissaankin Lasse Raustela oli toimen mies. Kirjailijakeskuksen (nyk. Lukukeskus) hallituksen puheenjohtajana hän teki 1980-luvun puolivälissä muun muassa aloitteen pohjoisen Suomen yläkouluihin suunnatuista kirjailijavierailuista. Raustelan kaudella virisi myös idea valtakunnallisen lukusunnuntain laajentamisesta lukuviikoksi. Lisäksi hän otti painokkaasti kantaa koulukirjastojen parantamisen puolesta. Nuorisokirjailijat ry:n johtokunnassa hän oli vuosina 1969–1971 ja sihteerinä 1973–1979.
Merkittävän panoksen Lasse Raustela antoi Nuorisokirjallisuuden instituutin (nyk. Lastenkirjainstituutti) kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana pahimpina lamavuosina 1990–1994. Hänellä oli erityinen taito lukea numeroita ja budjetteja ja paneutua niihin syvällisesti. Hän kantoi erityistä huolta henkilökunnan lomautuksista. Hallituksen ja Lassen yhteistyönä syntyi kummikirjakampanja ja tukirahasto, joilla on turvattu instituutin tulevaisuutta myöhemminkin.
Lokakuussa 2021 Raustela lahjoitti kirjallisen arkistonsa instituuttiin. Huolellisesti koostetuista leikekansiosta voi seurata hänen journalistista uraansa avustamissaan lehdissä (mm. Koululainen, Seura, Apu, Kotiposti, Aamulehti, Lipas, Jaana) uutisten, jatkokertomusten ja novellien kirjoittajana. Arkistossa on myös mm. henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, kustannussopimuksia, lehtikritiikkejä sekä Taivaansavut-sarjan taustamateriaalia.
Raustela sai kahdesti Topelius-palkinnon, 1990 Taivaansavut-sarjasta ja 1976 Noitakelloista. Myös valtionpalkinto tuli kahdesti vuosina 1975 ja 1987 (Piura, Kuningashitti ja Keskiyön vossikka).
Päivi Heikkilä-Halttunen
