Sisällys
Yhteistyöllä eteenpäin, Kaisa Laaksonen
YA-kirjallisuuden nousu ja tuho, Sini Helminen; Elina Rouhiainen
Rodullinen moninaisuus suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa, Ennaliina Leiwo
Kaisa Laaksosen väitös kuvakirjan lapsikuvasta, Päivi Heikkilä-Halttunen
Kirjallisuus ja sanataide identiteetin tukijoina, Päivi Haanpää
Pienet piirit lastenkirjatutkimuksen voimavarana, Päivi Heikkilä-Halttunen
Maijaliisa Dieckmann 1934–2026, Ismo Loivamaa
Tuula Korolainen, 1948–2026, Päivi Heikkilä-Halttunen
Seula
Haavi
Puntari
Summary. Maria Lassén-Seger
Pääkirjoitus: Ei kissakaan kiitoksella elä, mutta kyllä se kiitoksesta ilahtuu
Montako ihmistä tarvitaan yhden lastenkirjan tekemiseen? Kuinka monien käsien kautta kirja kulkee, ennen kuin se päätyy lukevan lapsen käsiin? Kirjailijan ja kuvittajan työn lisäksi kirjan tekemiseen osallistuu kustantamossa monia ammattilaisia, kuten kustannustoimittaja, taittaja ja kannen suunnittelija. Kirjan valmistuksessa ja sen matkalla painosta logistiikkaan, kirjakauppaan tai kirjastoon työskentelee monia ammattilaisia.
Harrastusten yhteydessä puhutaan aikuisista mahdollistajista, jotka auttavat, kuljettavat ja kannustavat. Lasten lukemisen tueksi, lukutaidon ja lukuinnon kasvattamiseen tarvitaan monia aikuisia mahdollistajia. Lapsen ja kirjan kohtaamista edistävät esimerkiksi kirjastoammattilaiset, opettajat ja kasvattajat, sanataideohjaajat, tapahtumajärjestäjät ja kulttuuritoimijat.
Vaikka lasten- ja nuortenkirjojen parissa työskentelee suuri joukko ammattilaisia ja lisäksi monet edistävät kirjojen asemaa ja lukemista vapaa-ajallaan järjestöissä tai vaikka kirjasomessa, tuntuvat lastenkirjat jäävän monella tavalla marginaaliin yhteiskunnassamme. Sama koskee lastenkulttuuria laajemminkin. Lastenkirjainstituutissa voimme seurata aitiopaikalta sitä valtavaa verkostoa, joka edistää lasten lukutaitoa ja lasten- ja nuortenkirjan asemaa. Haluammekin kasvattaa alan toimijoiden ymmärrystä ja tietoisuutta siitä, että emme ole asian kanssa yksin.
Maailman myllerryksessä, vaikeassa taloustilanteessa ja heikentyvän lukutaidon saadessa paljon mediahuomiota voi joskus tuntua siltä, että ponnistelut ovat turhia. Parhaiten työn merkityksen ymmärtävät samalla alalla toimivat kollegat. Arjen tohinan keskellä kiitokset jäävät helposti sanomatta, vaikka kiittäminen ei maksa mitään ja sillä on valtava merkitys.
Lastenkirjainstituutin toiminnan tämän vuoden teemana on yhteistyö. Se tarkoittaa yhteistyön vahvistamista toiminnassa mutta myös sitä, että teemme alan toimijoiden työtä näkyväksi. Heti vuoden alussa käynnistimme sosiaalisen median kanavillamme kehujen ketju -kampanjan, jossa kiitosviesti kulkee toimijalta toiselle. Näin tuomme esille sitä laajaa joukkoa, joka edistää lastenkirjallisuuden asiaa Suomessa.
Muistetaan kiittää ja kehua toisiamme!
Kaisa Laaksonen
Tiivistelmä
Vuoden 2026 ensimmäinen Onnimannin numero keskittyy nuortenkirjallisuuden ajankohtaisiin ja kiinnostaviin ilmiöihin.
Elina Rouhiainen ja Sini Helminen valottavat artikkelissaan YA- ja NA-kirjallisuuden luokittelun haasteita. Kirjainlyhenteillä tarkoitetaan nuorille aikuisille ja hiljattain aikuistuneille suunnattuja teoksia. Kumpikin heistä on kirjoittanut YA-kirjoja nuorille ja Helminen työskentelee myös nuortenkirjallisuuteen erikoistuneena kirjastonhoitajana. Kiinnostavasti Rouhiainen ja Helminen tuovat esille etenkin YA-kirjallisuuteen liittyvän uuden ongelman, jossa kustantajat luokittavat nuorista päähenkilöistä kertovia teoksia aikuistenkirjoiksi pyrkimyksenä lisätä niiden myyntiä ja kirjojen julkisuutta. Tammen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantaja Saara Tiuraniemi myöntää, että uusista menettelytavoista pitäisi sopia selkeämmin yhdessä kirja-alan toimijoiden kanssa.
Ennaliina Leiwo tarkastelee artikkelissaan suomalaista nuortenkirjallisuutta rodullisen moninaisuuden näkökulmasta. Tekeillä olevaan väitöskirjatutkimukseensa Leiwo on haastatellut 22 suomalaista nuortenkirjailijaa. Kaikki haastateltavat totesivat, että moninaisuus on nykyisin yksi heidän nuortenkirjojensa keskeisimpiä arvoja. Silti Suomessa on vielä julkaistu hyvin vähän ei-valkoisten suomalaisten kirjoittamia nuortenkirjoja. Onnimannin artikkeliin Leiwo on haastatellut Aracelis Correaa ja Téri Zambranoa, jotka perustivat POC-lukupiirin vuonna 2020. Kolmas haasteltava on Suomessa asuva palestiiinalais-korealainen Maryam Abuzaid-Ryu, jonka esikoisromaani ilmestyy syksyllä 2026. Se kertoo palestiinalaisen ja sudanilaisen tytön ystävyydestä.
Sanataidekasvattaja Päivi Haanpää on järjestänyt lukiolaisille työpajan, jossa on luettu Dess Terentjevan säeromaani Freestyle. Ryhmätyöskentelyn kautta keskusteltiin muun muassa siitä, kuinka erilaiset oletukset ja ennakkoluulot muuttavat käsitystä yhdessä luetusta teoksesta. Työpajan toiminnalliset tehtävät tukivat myös oppilaiden tulkintaa.
Työpaja on ollut osa eurooppalaista GBook3-hanketta, jossa Lastenkirjainstituutti edustaa Pohjoismaita. Hanke kartoittaa sukupuolisensitiivistä ja -positiivista nuortenkirjallisuutta.
Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen väitteli joulukuussa 2025 kotimaisten, 2000-luvun alussa ilmestyneiden kuvakirjojen lapsifiguureista. Tutkimuksessa hän analysoi lapsipäähenkilöiden ominaisuuksia paitsi määrällisesti myös intersektionaalisella otteella, eli tarkastellen lasten sukupuolen esittämistä, etnisyyttä, ikää ja toimintaympäristöä yhteensä 246 kuvakirjassa. Tutkimuksen toinen painopiste on eri aikojen historiallisissa lapsikäsityksissä. Laaksonen löysi aineistosta kolme erilaista lapsifiguuria: 1) aikuisen ohjaama, 2) aikuisen huomiota tavoitteleva ja 3) itsenäinen lapsi.
Elina Druker havainnollistaa Päivi Heikkilä-Halttusen haastattelussa ruotsalaisen lasten- ja nuortenkirjatutkimuksen nykynäkymiä sekä Suomen ja Ruotsin tutkijoiden yhteistyötä. Druker on toiminut vuodesta 2018 Tukholman yliopiston lastenkirjallisuuden professorina. Hänen uusin tutkimushankkeensa liittyy lastenkirjailija-kuvittaja Camilla Mikcwitzin (1937–1989) tuotantoon.
Tammikuussa 2026 saatiin kaksi suru-uutista: Onnimannin pitkäaikainen päätoimittaja, kirjailija Tuula Korolainen kuoli 77-vuotiaana ja historiallisista lasten- ja nuortenkirjoistaan tunnettu Maijaliisa Dieckmann kuoli 91-vuotiaana.