Kirja: Gunilla Bergström: Mikko Mallikas ja sisukas muurahainen. Tammi 2006. Kirjan tiivistelmä
Rauhankasvatusta tukeva monialainen oppimiskokonaisuus, joka yhdistää lastenkirjallisuutta, katsomusaineiden teemoja ja kokonaisen käsityöprojektin. Kirja toimii lähtökohtana oppilasryhmän nukketeatteriprojektille. Sovellettavissa mille vain vuosiluokalle. Suositellaan tehtäväksi myös eri vuosiluokkien yhteistyönä.
Hakusanoja: rauhankasvatus, demokratiakasvatus, ilmiö, uskonto, elämänkatsomustieto, käsityö, nukketeatteri, sota, konfliktit, pakolaisuus, maahanmuutto, maailmankatsomus
Tehtävänanto:
- Luetaan luokassa kirja Mikko Mallikas ja sisukas muurahainen. Opettaja voi lukea kirjan ääneen koko luokalle, jotta oppilaat saavat rauhassa kuunnella ja eläytyä kertomukseen esimerkiksi kirjan kuvia katsellen.
- Lukemisen jälkeen keskustellaan oppilaiden kanssa kirjasta, esimerkiksi seuraavien kysymysten johdattelemina:
Miksi Hamdin isä ei halunnut puhua sodasta?
Mitä mieltä Hamdin isä oli sotapelistä, jota Mikko Mallikas ja Hamdi pelasivat?
Minkälaisen tarinan Hamdin isä kertoi sodasta? Mitä siellä tapahtui?
Miksi muurahainen oli sisukas?
Keskustelua voi ohjata myös laajemmin lasten käsityksiin sodista ja konflikteista:
Oletko nähnyt jossakin kuvia tai videoita sodasta?
Miksi maailmassa on välillä sotia?
Oletko sinä joskus eri mieltä kaverisi kanssa?
Mikä olisi parempi keino sopia erimielisyyksiä?
Aihe on vaikea ja voi herättää voimakkaitakin tunteita lapsissa. On tärkeää antaa aikaa keskustelulle, jotta oppilaat voivat myös kertoa tunteistaan. Pienempien lasten kanssa voi jättää globaalimman tason keskustelun pois ja keskittyä lapsen omassa ympäristössä esiintyviin konflikteihin. Keskustelu on tärkeää päättää positiiviseen sävyyn pohtimalla järkeviä tapoja ennaltaehkäistä tai sopia jo syntyneitä konflikteja.
- Tehdään kokonaisena käsityönä luokan oma konflikteja käsittelevä nukketeatteri. Tavoitteena on työskennellä koko ryhmänä yhdessä siten, että jokainen oppilas otetaan huomioon. Opettaja voi auttaa ryhmää luomaan projektille säännöt siitä, miten yhdessä toimimisesta huolehditaan koko prosessin ajan.
Koska kyseessä on kokonainen käsityöprosessi, sovitaan myös, miten eri työvaiheet dokumentoidaan talteen.
- Ideointi: Ideoidaan, tehdäänkö nukketeatteri Mikko Mallikkaan tarinasta, vai muokataanko tarinaa jollakin tavalla.
- Suunnittelu: Sovitaan mahdollisesta työnjaosta, valitaan työtavat ja materiaalit ja tehdään mahdolliset kaavat. Opettaja voi auttaa tarjoamalla eri vaihtoehtoja ja ohjaamalla työskentelyyn, jossa jokainen oppilas pääsee osallistumaan suunnitteluun ja saa äänensä kuuluviin.
- Tekeminen: Tähän vaiheeseen voi käyttää useamman oppitunnin. Valmistetaan nuket ja muu tarvittava rekvisiitta nukketeatteria varten ja mahdollisesti käsikirjoitetaan kertomus sopivaan luettavaan muotoon. Työskentelyssä pidetään mielessä tavoite jokaisen oppilaan osallistumisesta ja huomioon ottamisesta. Esitetään nukketeatteri esimerkiksi rinnakkaisluokille tai vanhemmille vanhempainillassa.
- Arviointi: Arvioidaan erityisesti yhteisen työskentelyn toteutumista ja koko ryhmän osallistumista. Saivatko kaikki äänensä kuuluviin? Tuliko erimielisyyksiä? Osattiinko niitä ratkaista järkevällä tavalla? Arvioidaan myös nukketeatterin ja eri työvaiheiden onnistumista. Jokainen oppilas voi pohtia, missä itse onnistui erityisen hyvin.
Vinkki: Ylemmillä vuosiluokilla oppilaat voivat käsikirjoittaa keskustelun pohjalta oman konflikteja käsittelevän kertomuksen ja suunnitella siihen kuuluvat hahmot yhdessä. Tällöin projektista tulee vieläkin henkilökohtaisempi ja työvaiheita riittää pidemmälle ajanjaksolle. Projekti voidaan toteuttaa esimerkiksi kummiluokkien yhteistyönä siten, että vanhemmat oppilaat käsikirjoittavat tarinan nuoremmille oppilaille sopivaan muotoon ja auttavat hahmojen tekemisessä.
Laatijat: Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian opiskelijat, ryhmä Lähde 2017
Ikäryhmät: 1.–2. luokka / 3.–4. luokka / 5.–6. luokka
Asiasanat: Ilmastonmuutos / Monikulttuurisuus / Muuttuvat perhemallit / Tunteet
