Kirjaston käyttäjäkysely paljasti:

Asiantunteva ja tärkeä, mutta monelle yhä näkymätön

Päivi Nordling

Lastenkirjainstituutin kirjaston käyttäjäkysely toteutettiin kahden viikon aikana huhti-toukokuussa 2019. Tavoitteena oli selvittää, miten hyvin kirjaston palvelut tunnetaan, miten niitä käytetään ja millaiset aineistot kiinnostavat eniten. Tuloksia verrattiin myös aiempiin, vuosina 2012 ja 2013 tehtyihin kyselyihin. Kyselyn toteutti opiskelija Sini Lievonen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta osana opinnäytetyötään.

Vastauksia toivottiin aktiivisten käyttäjien lisäksi myös heiltä, jotka eivät käytä tai tunne entuudestaan palveluita, koska haluttiin kuulla Lastenkirjainstituutin palveluiden tunnettuudesta laajemminkin.

Kyselyyn saatiin vastauksia hieman yli 160 henkilöltä. Vastaajajoukko edusti eri ammattialoja ja eri paikkakuntia, joskin suurin osa asui Etelä- tai Länsi-Suomessa (85 % vastaajista) ja toimi kirjastoalalla (44 %). Opiskelijoita vastaajista oli 7 %.

Vastauksista ilmeni, että vaikka moni koki tuntevansa instituutin palvelut kohtalaisesti tai jopa hyvin, tietoisuus palveluiden moninaisuudesta yllätti silti monet.

Hyvin tai vähintäänkin kohtalaisesti tunnettiin Onnimanni-lehti, kirjaston lasten- ja nuortenkirjakokoelma, kotisivu sekä kirja- ja kuvitusnäyttelyt. Sen sijaan esimerkiksi opettajille suunnattu materiaalipankki, Kirjakori-tilastot ja Onnet-tietokanta olivat monelle suhteellisen tuntemattomia. Lukemo-portaali avautui vasta kesäkuussa kyselyn jo päätyttyä, joten siihen liittyvä kysymys toimi lähinnä ennakkomarkkinointina.

Kirjaston henkilökunta tutustuu kirjaston kirjakokoelmaan.
Kyselyyn vastanneista neljännes asioi kirjastossa paikan päällä ja lähes puolet kotisivujen kautta. Kirjastosalin hyllyjen äärellä kirjastonhoitaja Heidi Juopperi (vas.) ja kirjastosihteeri Reetta Suomalainen.

Esteitä ja kiitoksia

Kyselyn avulla haluttiin erityisesti selvittää instituutin kirjaston käyttöä tai niitä esteitä, joita vastaajat ovat kokeneet kirjastonkäytössään. Suurin este oli luonnollisestikin se, ettei kirjastoa tunnettu lainkaan: vain vajaa puolet vastaajista oli tietoinen kirjastosta ja sen palveluista (44 %). Seuraavaksi eniten saatiin vastauksia, ettei kirjaston palveluille ole ollut tarvetta (28 %). Muutamat vastaajat nostivat esteiksi etäisyyden, aukioloajat tai oman ajan puutteen.

Olipa kirjaston toiminta entuudestaan tuttua tai ei, henkilöt olivat varsin monipuolisesti kiinnostuneita kirjaston tarjoamista aineistoista. Uudet lasten- ja nuortenkirjat kiinnostivat yli sataa vastaajaa, ja mielenkiinto vanhempaa aineistoa kohtaan oli lähes samaa luokkaa. Kirjallisuudentutkimus mainittiin kolmantena, sitten lukemistutkimus ja kuvituksen tutkimus. Myös aapiskokoelma ja lehtikokoelma saivat mainintoja.

Onnet-tietokannan osalta vastaajat kiittivät erityisesti tiivistelmiä (40 mainintaa), asiasanoja (40), kansikuvia (19) ja osakohteita (16 mainintaa). Tosin kansikuvat ovat mukana vain uusimmissa lasten- ja nuortenkirjoissa.

Instituuttia tuntevat kiittivät toimintaa ja tapahtumia, mutta pahoittelivat, ettei palvelua ole viikonloppuisin.

Asiantunteva ja tärkeä

Yhtenä osana kyselyä vastaajat saivat valita adjektiivipilvestä sanoja, jotka parhaiten vastaavat heidän mielikuvaansa tai kokemustaan kirjastosta ja saamastaan palvelusta. Vahvimmiksi adjektiiveiksi nousivat sanat: asiantunteva (98 mainintaa), tärkeä (65), valtakunnallisesti merkittävä (63) ja tarpeellinen (62). Mukavaa oli, että monet luonnehtivat kirjastoa myös innostavaksi, ystävälliseksi ja kodikkaaksi.

Myös negatiivista kokemusta kuvaavia sanoja oli valittu, kuten näkymätön (39 mainintaa), vaikeasti tavoitettava (16) ja vanhanaikainen (10). Kukaan ei kuitenkaan valinnut sanoja tarpeeton, pelottava tai epäluotettava.

Edellisen, vuonna 2012 toteutetun, käyttäjäkyselyn adjektiivipilven kärjessä olivat sanat tärkeä, asiantunteva ja erikoistunut. Näyttäisi siltä, että tässä mielessä Lastenkirjainstituutin kirjaston asema on säilynyt vakaana.

Aiempiin kyselyihin verrattuna suurin muutos näyttäisi olevan siinä, että asiointi on siirtynyt enenevässä määrin verkkoon. Vuoden 2013 kyselyssä 13 % vastaajista kertoi käyttävänsä kirjaston palveluja sähköisesti ja reilu puolet sekä verkon kautta että paikan päällä. Kolmasosa vastaajista kertoi asioivansa paikan päällä.

Uusimmassa kyselyssä sähköisten palveluiden käyttö jakaantui seuraavasti: 48 % vastaajista kertoi käyttävänsä kirjaston palveluita kotisivujen kautta, 23 % teki tiedonhakuja Onnet-tietokannasta, 19 % asioi sähköpostitse, 13 % seurasi sosiaalista mediaa ja 5 % lähestyi henkilökuntaa puhelimitse. Enää 23 % kirjastopalveluita käyttävistä vastaajista ilmoitti asioivansa kirjastossa paikan päällä.

Vuonna 2013 laaditun Lastenkirjainstituutin kirjastostrategian visiossa nähtiin, että ”kirjasto on toimiva ja ainutlaatuinen lastenkirjallisuuden erikoiskirjasto – tunnettu, ajantasainen ja käytetty.” Työtä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään koko ajan. Kiitos kaikille vastaajille!

Lastenkirjainstituutin toimintaa seurattiin:

– verkkosivujen kautta (59 %)
Onnimannin avulla (52 %)
– Facebookin kautta (48 %)
– uutiskirjeen avulla (46 %)
– vierailemalla paikan päällä (25 %)

Instituutista verkkosivuilta haettiin:

– tarkistettiin aukioloaikoja ja palautusosoitetta kirjanäyttelylle
– etsittiin tietoa palkinnoista, uutuuksista ja Kirjakori-tilastoista
– hyödynnettiin Onnet-tietokantaa ja materiaalipankkia
– haettiin tietoa tapahtumista, koulutuksista ja seminaareista
– etsittiin tietoa instituutin historiasta ja näyttelyistä
– tarkistettiin joko Lukemo on avautunut
­- katsottiin millaista viestintää Instagram-tilillä on
– tutustuttiin Pirkanmaan lukudiplomiin

Onnet-tietokannasta etsittiin esim.

– viisivuotiaalle sopivia lastenkirjoja
– tietoa turvataitokirjoista
– tietoa Pekka Töpöhäntä -kirjoista
– tietoa Lewis Carrollin teoksen Disney-versiosta
– lähdeteoksia tekeillä olevaan artikkeliin
– opinnäytetyöhön liittyvää aineistoa
– tuoretta kuvitukseen liittyvää tutkimustietoa

Ehdotuksia siitä, miten palveluiden näkyvyyttä voisi parantaa:

­- lisäämällä yhteistyötä yleisten kirjastojen, yliopistojen ja median kanssa
– lisäämällä kohdennettua mainontaa oppilaitosten ja yliopistojen suuntaan
– mainostamalla toimintaa yleisten kirjastojen ilmoitustauluilla
– tiedottamalla sosiaalisessa mediassa myös palveluista, ei vain tapahtumista
– panostamalla sosiaalisen median visuaalisuuteen
– lisäämällä näkyvyyttä erilaisissa tapahtumissa ja kirjamessuilla