Verkkonäyttelyt

Kummikirjasto

Kummikirjasto-erikoiskokoelman kirjoja. Kuvassa näkyy mm. Mestaritontun seikkrialut ja Suomen lasten aapinen.

Lastenkirjainstituutti toteutti vuosina 1993–2007 kirjakummikampanjan. Kampanjan tarkoituksena oli kerätä varoja instituutin toiminnan tukemiseksi, koska instituutin taloustilanne oli 1990-luvun alussa vaikea. Kampanjassa kuka tahansa saattoi valita kummikirjansa ja ryhtyä kirjan kummiksi maksua vastaan. Oman tärkeän kirjansa kummiksi ryhtyi vuosien aikana 172 tahoa. Kampanjan aikana kummeiksi lupautui julkisuudesta tunnettuja henkilöitä, instituutin kannatusyhdistyksen jäseniä, kirjastoja, kouluja ja muita instituutin ystäviä.

Kummikirjasto-verkkonäyttely kertoo lapsuuden ja nuoruuden rakkaimmista kirjoista. Samalla se antaa kattavan kuvan eri vuosikymmenten lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ja kertoo myös siitä, millaiset kirjat ovat erityisen merkittäviä lukijoille ja miksi ne ovat jääneet mieleen. Verkkonäyttelyyn valitut teokset on jaoteltu kummien kertomien valintaperusteiden mukaisesti kymmeneen eri teemaan. Esiin nousseita valintaperusteita ovat muun muassa jaetun lukukokemuksen tärkeys, lukutaito, teoksen omistaminen, ammatillinen kiinnostus ja teos inpiraation lähteenä. Teemat on jaoteltu kahteen aihealueeseen: Lapsuuden kirjat ja Aikuislukijan kirjat.

Tule etsimään oma lempikirjasi Kummikirjastosta!

Verkkonäyttely toimii parhaiten Google Chrome, Safari, ja Firefox -selaimilla. Mobiililaitteissa suositellaan käyttämään Google Chromen sovelluksia tai Safaria. Näyttelyä tehdessä on kiinnitetty huomiota saavutettavuuteen.

 

Ei tunnu miltään! – tunteita lastenkirjoissa

Ei tunnu miltään! -verkkonäyttelyn tarkoituksena on opastaa niin vanhempia, isovanhempia kuin kasvatusalan ammattilaisiakin kirjallisuuden hyödyntämiseen lasten tunnekasvatuksen tukena. Mukaan näyttelyyn on valittu kirjoja pienimpien lasten ensikirjoista alkaen alakouluikäisten kirjoihin asti. Kirjat on ryhmitelty viiteen kokonaisuuteen niissä esiintyvien tunteiden mukaan.

Lasten vuosikirjat

Lapsille ja nuorille suunnattuja vuosikirjoja julkaistiin vuosittain lähinnä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, joitakin sarjoja jopa 1970-luvulle asti. Vuosikirjojen sisältö vaihteli asiapitoisesta tekstistä satuihin ja runoihin. Tarinoiden lomassa tieto maailman tapahtumista siirtyi vuosikirjoihin, samoin yhteiskunnallinen pohdinta esimerkiksi sodista ja köyhyydestä. Myös teknologista kehitystä seurattiin. Vuosikirjoja julkaisivat erityisesti Karisto ja Otava, mutta myös WSOY, Kansanvalistusseura ja muut yksittäiset kustantamot, seurat ja yhdistykset. Pitkäikäisiä vuosikirjoja olivat esimerkiksi Lasten joulukirja (Karisto), Poikien oma kirja (Otava), Satumaailma (Karisto), Satuprinsessa (Karisto), Satuprinssi (Karisto) ja Tyttöjen oma kirja (Otava).

 

Haluan kasvaa aikuiseksi

Haluan kasvaa aikuiseksi: toinen maailmansota lasten- ja nuortenkirjallisuudessa -verkkonäyttelyyn on koottu sotaan liittyvää kotimaista ja käännettyä lasten- ja nuortenkirjallisuutta Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmista. Näyttelyssä on mukana yli 200 teosta. Lasten ja nuorten sota on näyttänyt eri vuosikymmeninä erilaiselta. Sotavuosien kotimaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa korostui sotapropaganda: isänmaallisuus, yhteishenki ja sankaruus. Myöhempien vuosikymmenien sota-aiheisessa kirjallisuudessa saivat sotaa ihannoivat asenteet antaa tilaa realistisille ja pasifistisille näkökulmille. Näyttelyssä aineistoa on ryhmitelty esiin nousseiden teemojen kautta.