INSTITUUTIN KIRJASTO TUTUKSI
Valtakunnallinen erikoiskirjasto on lastenkirjan ystävien aarreaitta
Hanna Järvenpää
Opiskelijat, tutkijat, opettajat, mediaväki ja kaikki lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kiinnostuneet hyötyvät monin eri tavoin Lastenkirjainstituutin kirjaston monipuolisesta kokoelmasta.
Lastenkirjainstituutin erikoiskirjastoon tallennetaan kotimaisilla kielillä julkaistua lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä alan tutkimusta. Kirjaston kokoelmassa on 5500 alan tutkimusta, hakuteosta ja opinnäytetyötä. Tutkimuskirjallisuuden kokoelman ydintä ovat kotimainen ja kansainvälinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä kuvituksen tutkimus.
Meiltä ja maailmalta
Lastenkirjallisuuden tutkimus on usein monitieteistä tutkimusta, joka on vahvasti yhteydessä kasvatus-, opetus- ja kulttuurialoihin. Kevään 2018 uutuusluetteloon on koottu lasten ja nuorten tunnetaitojen tukemiseen, kirjallisuuskasvatukseen ja kirjailijan työhön keskittyvää tutkimusta. Kokoelmassa on myös hakuteoksia ja antologioita, jotka esittelevät esimerkiksi eri maiden kuvittajia.
Tutkimuskirjallisuus on luetteloitu Onnet-tietokantaan samaan tapaan kuin lasten- ja nuortenkirjakokoelmakin. Tietokantaa voi käyttää Lastenkirjainstituutin verkkosivujen kautta tai kirjaston tiloissa. Kirjastosta saa tarvittaessa opastusta tietokannan käyttöön ja tiedonhakuun.
Lehdissä uusimmat trendit
Tutkimuskirjallisuuden lisäksi Lastenkirjainstituutin kirjastossa on hyvä valikoima alan ammattilehtiä. Lehtiä voi lukea kirjaston tiloissa ja muutama lehti on luettavissa myös verkkolehtenä.
Vuonna 2017 kirjastoon saapui 33 ammattilehden numerot eri puolilta maailmaa. Yhteensä kokoelmassa on yli 200 lehtinimekettä vuosikertoina tai irtonumeroina. Luettelo kirjastoon saapuvista lehdistä löytyy Lastenkirjainstituutin verkkosivuilta.
Lehtikokoelmaan kuuluu kotimaisia ja kansainvälisiä lehtiä kirjallisuuskritiikistä lasten- ja nuortenkirjallisuuden tuoreimpaan tutkimukseen. Tutkimuksen kärkeä edustavat vertaisarvioidut tieteelliset lehdet, kuten IBBY:n julkaisema Bookbird ja IRSCL:n julkaisu International Research in Children’s Literature. Valikoimiin kuuluu myös lastenkulttuuria yleisemmin käsitteleviä ammattilehtiä, esimerkiksi ruotsalainen Opsis Barnkultur.
Aiheet ajan hermolla
Lasten- ja nuortenkirjailijat tarttuvat nopeasti ajan ilmiöihin ja myös tutkijat poimivat uudet aiheet tutkimuskohteiksi viipymättä. Suosituimmat trendit näkyvät ensin tutkimusantologioiden ja ammattilehtien artikkeleissa.
Valokuva: Hanna Järvenpää
Uusimman kirjallisuudentutkimuksen ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi posthumanismi, eläintutkimus, digitalisaatio ja ympäristökysymykset. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksen kiinnostuksen aiheet näkyvät hyvin esimerkiksi Clémentine Beauvaisin ja Maria Nikolajevan toimittamassa antologiassa The Edinburgh Companion to Children’s Literature (2017).
Intersektionaalinen feminismi sekä erilaisten valta- ja sortorakenteiden tarkastelu, rotukysymyksistä sukupuolen moninaisuuteen, ovat synnyttäneet myös tuoretta feminististä lastenkirjallisuuden tutkimusta. Esimerkiksi Tricia Clasenin ja Holly Hasselin toimittama artikkelikokoelma Gender(ed) Identities: Critical Rereadings of Gender in Children’s and Young Adult Literature (2017) keskittyy sukupuoleen ja seksuaalisuuteen sekä lastenkirjallisuuden klassikoiden että nykykirjallisuuden konteksteissa.
Lapsuuden- ja nuorisotutkimus on jo vakiintunut osaksi lasten- ja nuortenkirjatutkimusta. Megan L. Musgraven Digital Citizenship in Twenty-First-Century Young Adult Literature: Imaginary Activism (2016) tarkastelee nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden ja digitaalisen teknologian suhdetta nuorten aikuisten kirjallisuudessa.
Uutuushyllystä löytyy myös pohjoismaista lapsuutta ja lastenkirjallisuutta ja -kulttuuria käsittelevä artikkelikokoelma Nordic Childhoods 1700–1960: From Folk Beliefs to Pippi Longstocking (2018, toim. Reidar Aasgaard, Marcia J. Bunge & Merethe Roos).
Lastenkirjallisuuden tutkimus osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja viime aikoina erityisesti lukuharrastuksen ja lukutaidon tukeminen ovat olleet julkisuudessa paljon esillä. Tästäkin aihepiiristä löytyy Lastenkirjainstituutin kirjastosta paljon uutuuksia. Esimerkiksi Evelyn Arizpen ja Vivienne Smithin toimittama artikkelikokoelma Children as Readers in Children’s Literature: The Power of Texts and the Importance of Reading lähestyy lukemista ja lukijuutta eri näkökulmista.
Kauko- ja lähipalvelua
Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitajana on työskennellyt vuodesta 1991 lähtien Päivi Nordling. Hänen aikanaan kokoelma on karttunut alle 25 000 niteestä nykyiseksi lähes 70 000 niteen kirjastoksi. Kirjaston valttikortti moneen yliopistokirjastoon nähden on monipuolinen ja jatkuvasti karttuva kokoelma uusinta tutkimuskirjallisuutta. Kirjastonhoitaja auttaa opiskelijoita Onnet-tietokannan ja muiden tietolähteiden käytössä tarpeen mukaan. Myös muut lastenkirjoista tietoa etsivät ovat tervetulleita kyselemään ja katselemaan.
Lastenkirjainstituutin kirjaston lasten- ja nuortenkirjakokoelmat löytyvät kirjastosalin hyllyistä, kuluvan vuoden kirjoja lukuun ottamatta. Asiakkaalla on siis mahdollisuus saada nopeasti kokonaiskäsitys esimerkiksi yhden kirjailijan koko tuotannosta.
Kirjat saadaan kustantajien lahjoituksina vuoden mittaan ja uutuudet esitellään keväisen Kirjakori-näyttelyn yhteydessä.
Erikoiskirjaston tutkimuskirjallisuus on lehtiä lukuun ottamatta kaukolainattavissa ympäri Suomen. Hankintaehdotuksia uudesta tutkimuskirjallisuudesta voi tehdä kirjastonhoitajalle. Lisäksi kirjastossa järjestetään tutustumiskäyntejä opiskelijoille ja asiantuntijoille.
Tutkijat ja opiskelijat hyötyvät myös Lastenkirjainstituutin kuvitusarkistosta. Noin 3000 kuvitusoriginaalin kokoelma on luetteloitu digitaalisesti Suomen taidekokoelmat -palveluun. Vanhemman lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksen apuna on myös 1940-luvulta aina 2010-luvun vaihteeseen kartutettu sanoma- ja aikakauslehtien leikekokoelma.
LASTENKIRJAINSTITUUTIN KIRJASTO
* Kirjastossa työskentelee tällä hetkellä kaksi kokoaikaista kirjastonhoitajaa.
* Vuonna 2017 kirjastoon hankittiin 2169 uutta lasten- tai nuortenkirjaa ja 111 tutkimusta. Lisäksi kirjastoon saapui 33 ammattilehden numerot.
* Onnet-tietokannasta löytyy kuvailutietojen lisäksi tiivistelmiä kirjoista ja tutkimuksista.
