Varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Oona Kaljunen tarkasteli vuoden 2023 kuvakirjasatoa ja poimi eri teemoista päiväkodin arkeen hyvin soveltuvia kirjoja.
Moninaisia hahmoja ja perheitä osana arkisia tarinoita
Moninaiset perheet ja hahmot näyttäytyvät yhä useammassa kuvakirjassa luonnollisena osana arkea käsitteleviä tarinoita. Vuokko Hurmeen ja Noora Katon Hirveä Hoppu (Into) kertoo monikulttuurisen perheen kiireisestä arkiaamusta, jota tahdittaa postiluukusta sisään rynnännyt Hoppu. Kirja kannustaa hauskalla tavalla pohtimaan lapsen kanssa ajan ja kiireen käsitteitä.
Monikulttuurisen perheen arkea kuvataan myös Kerttu Rahikan ja Henna Ryynäsen kuvakirjassa Vaapero ja Taapero pukevat (Mäkelä). Leikkisän tarinan keskiössä ovat pukemistilanteet, ja kirja voikin toimia motivaationa lapselle tämän harjoitellessa pukemista niin kotona kuin päiväkodissa. Kirja sisältää aikuisille suunnatun tietopaketin sujuvien pukemishetkien tueksi.
Jenni Skyttä-Forssellin ja Giannetta Portan Viltti ja Vanu varovaisten talossa (Kvaliti) kertoo sisaruksista, jotka kyläilevät enonsa ja tämän miesystävän luona. Kirja kuvaa arkista, lapselle samaistuttavaa kyläreissua piiloleikkeineen ja lettukesteineen normalisoiden ohessa moninaisia perheitä. Yksityiskohtaisessa ja värikkäässä kuvituksessa riittää myös tutkittavaa jokaiselle.
Anna Elina Isoaron ja Mira Malliuksen kuvakirjassa Kaksi tätiä nimeltä Veera (WSOY) sisarukset Esteri ja Viljami yökyläilevät Veera-tätiensä luona. Kirja käsittelee luontevasti moninaisuutta, sillä se kertoo lapsen näkökulmasta tavallisesta arjesta, mutta tekee sen yhteydessä näkyväksi erilaisia elämäntyylejä ja eritoten lapsettomuutta.
Muita samankaltaisia kirjoja:
Saara Kekäläinen ja Reetta Niemensivu: Valpuri ja hirmuinen hammashässäkkä. Tammi.
Stina Klintberg ja David Henson: Miran suuri päivä. Mäkelä.
Veera Salmi ja Elina Warsta: Päiväkoti Heippakamu: Naomi ja kamala kilinämekko. Otava.
Susanna Silvander-Rosti ja Nadja Sarell: Sulon ja Elsin mummo karkuteillä. Otava.
Jani Toivola ja Saara Obele: Poika ja rohkeusloikka. Otava.
Erilaisuuden kokemuksia
Monessa kuvakirjassa käsitellään kokemuksia erilaisuudesta. Useammassa kirjassa näihin kokemuksiin liittyy esimerkiksi ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteita. Petronella Grahnin Pomenia-taikamaailmaan sijoittuva Ruttu Rusinalle ei ryttyillä (Kumma) kertoo Ruttu-keijusta, joka ei ole siskojensa mielestä riittävän ”keijumainen”. Rutun seikkailut voivat toimia inspiraationa ja rohkaisuna lapselle olemaan juuri sellainen kuin on sekä auttaa ymmärtämään, millä tavoin erilaiset persoonat ovat rikkaus. Tarinan tunnelmaa tukee mielikuvituksellinen ja värejä säästelemätön kuvitus.
Caryl Lewisin ja Carmen Saldañan Poika joka uneksi lohikäärmeitä (Mäkelä, suom. Raija Rintamäki) kertoo uskalluksesta olla erilainen kuin muut, sillä kirjan päähenkilö Aarni uneksii lohikäärmeistä, jotka pitävät hänelle seuraa päivin ja öisin. Kirjassa käsitellään erilaisuudesta aiheutuvaa yksinäisyyttä ja ystävystymisen vaikeutta, mutta tuodaan esille myös toivoa siitä, että kaltaistaan seuraa on aina mahdollista löytää.
Lola Odusogan ja Saara Obelen kuvakirjassa Lolan suuri salaisuus (WSOY) päähenkilö Lolalla on valtava kiharainen tukka, joka ei millään tottele häntä. Kaiken lisäksi tukka osaa puhua, mutta sitä ei kuitenkaan tiedä kukaan muu. Kirjassa Lola pohtii, uskaltaisiko hän vihdoin jakaa erikoisen salaisuutensa jonkun kanssa. Kirja voi auttaa lempeällä tavalla käsittelemään omien pelkojen voittamista.
Erilaisuus on keskeinen teema myös monissa ystävyyttä käsittelevissä kuvakirjoissa. Ilja Karsikkaan Myrsky & Valo (S&S) kertoo kahdesta hyvin erilaisesta ystävyksestä, joista toinen rakastaa seikkailuja ja toinen turvallisen kodin lämpöä. Tarina tarjoaa lapselle oivallisen esimerkin siitä, miten vastakohdat voivat ystävyyssuhteissakin täydentää toisiaan. Hannamari Ruohosen Kaisan ja Oskarin ystäväkirja (S&S) taas kuvaa sisarusten Kaisan ja Oskarin erilaisia ystävyyskäsityksiä ja herättää pohtimaan, tarvitseeko ystävän aina olla samanlainen kuin itse on. Kirja sopii hyvin esimerkiksi varhaiskasvatukseen luettavaksi kannustaen lapsia näkemään erilaiset ystävät rikkautena.
Muita samankaltaisia kirjoja:
Geneviève Côté: Sankarirooleissa sinä ja minä. Kvaliti.
Sean Julian: Yön ja päivän rajamailla. Mäkelä.
Nicola Kinnear: Saanko tulla leikkimään? Mäkelä.
Marius Marcinkevičius ja Aušra Kiudulaitė: Ystävyyttä norsun kärsällä. Lasten Keskus.
Andreja Peklar: Reetu, jättilintu. Onnenläntti.
Ashley Spires: Lare. Kvaliti.
Huumoria ja hullunkurisuutta
Huumori ja hullunkurisuus värittävät monen kuvakirjan tarinoita. Tuomas Kärkkäisen kuvakirjassa Festarimysteeri (S&S) hypätään musiikin maailmaan ja tutustaan kesän tärkeimmän festivaalin, Dägäfestin, artistitarjontaan sekä selvitetään samalla kadonneen laulajan mysteeriä. Hullunkurisuutta kirjaan tuovat toinen toistaan erikoisemmat festariesiintyjät ja heidän esittämänsä kappaleet, joiden sanoituksia on myös sisällytetty kirjaan. Vaikka kaikki nimet ja sanoitukset eivät välttämättä avaudu lapselle, jo pelkästään kirjan kuvitus takaa hulvattoman tunnelman välittymisen pienemmillekin lukijoille.
Beatrice Alemagnan Harold Snipperpotin kaikkien aikojen katastrofi (Tammi, suom. Saara Pääkkönen) kertoo Haroldin 7-vuotissyntymäpäiväjuhlista, joista ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu, kun juhlavieraiksi saapuukin lasten sijaan ihkaoikeita eläimiä. Vaikka eläinten touhuista seuraakin todellinen kaaos, nämä juhlat jäävät varmuudella lukijankin mieleen.
Thomas Brunstrømin ja Thorbjørn Christoffersenin kuvakirja Kun Sallin isä oli lapsi (Kvaliti, suom. Sirpa Alkunen) on arkinen tarina Sallista ja tämän perheestä, johon kuuluu äidin ja pikkuveljen lisäksi omalaatuisen persoonan omaava isä. Kirjassa Sallin isä kertoo lapsuuteensa liittyviä hullunkurisia tarinoita, joiden totuudenmukaisuutta Salli epäilee. Hulvatonta tarinaa täydentää hauska kuvitus.
Heather Tekavecin ja David Huyckin kuvakirjassa Apinakapina (Kvaliti, suom. Marvi Jalo) hullunkurisuudelle ei näy loppua, kun eläintarhan apinahäkki siirretään lasten leikkipaikan viereen. Pikkuapinat alkavat käyttäytyä lapset nähdessään kiltisi, mikä ei äitiapinan mielestä ole lainkaan hyvä asia, sillä se kaipaa sotkua ja melua. Kun eläintarhaan saapuu eräänä päivänä kurittomia lapsia, päättääkin eläintarhan pitäjä laittaa heidät apinoiden tilalle häkkiin. Vaikka huumori onkin kirjan keskipisteenä, tarina tarjoaa myös mahdollisuuden pohtia lasten kanssa käyttäytymistä ja hyvien tapojen merkitystä.
Muita samankaltaisia kirjoja:
Ville Hytönen ja Minna Mäkipää: Hämeenlinnan kokoinen kana. Kovasana.
Mark Janssen: Outoa. Kumma.
Tom Nicoll ja Ross Collins: Kaikista nopein on gepardi. Mäkelä.
David Sundin ja Caroline Linhult: Kirja joka ei todellakaan halunnut tulla luetuksi. Tammi.
Muriel Zürcher ja Stéphane Nicolet: Nuku hyvin, Kullanmuru. Hertta.
Negatiivisten tunteiden pyörteissä
Tunnetaitoihin liittyvissä kuvakirjoissa nousivat esille erityisesti negatiiviset tunteet ja niiden käsittely. Monessa kirjassa tehdään lempeällä tavalla näkyväksi esimerkiksi huonotuulisuuden, vihan, epäoikeudenmukaisuuden ja häpeän tunteita. Kirjojen tarinat voivat tarjota tukea tunnekasvatukseen niin kotona kuin päiväkodissa sekä auttaa lasta edellä mainittujen tunteiden tunnistamisen, sanoittamisen ja ilmaisun harjoittelussa.
Katri Kirkkopellon Molli-kuvakirjasarjan uudessa osassa Molli ja väärä jalka (Lasten Keskus) Mollin päivä menee heti alkujaan pilalle, kun hän nousee sängystä väärällä jalalla. Kirjan avulla voidaan mielekkäästi käsitellä lapsen kanssa kiukun tunnetta ja sen kesyttämistä, sillä tarina on tunnelmaltaan hyväntuulinen ja huumorilla varustettu.
Fredrik Sonckin ja Jenny Lucanderin Fiia ja kyy (Etana Editions, suom. Johannes Ekholm, Freja och huggormen, Förlaget) on alun perin ruotsiksi julkaistu kotimainen kuvakirja Fiiasta, joka viettää perheensä kanssa kesää Ahvenanmaalla. Hän kohtaa eräänä päivänä kyykäärmeen, jonka isä päätyy puolivahingossa tappamaan lapsia suojellakseen. Kirjassa kuvataan Fiian kokemaa epäoikeudenmukaisuutta ja vihaa, ja tuodaan esille myös keskustelun ja anteeksi pyytämisen merkitys näiden tunteiden käsittelyssä.
Tom Percivalin kuvakirjassa Vilhon pikku valheet (Kumma, suom. Raija Rintamäki) taas käsitellään valehtelusta seuraavia syyllisyyden ja katumuksen tunteita. Näitä tunteita havainnollistetaan kirjassa pikku otuksilla, joita ilmestyy päähenkilön Vilhon kiusaksi aina, kun hän kertoo uuden valheen. Kirja voi toimia lapselle hyvänä esimerkkinä siitä, miksi rehellisyys on usein valehtelua parempi vaihtoehto.
Ruska, käytä sanoja! (Mäkelä, suom. Raija Rintamäki) on Perry Emersonin kirjoittama ja Sean Julianin kuvittama kirja pienestä Ruska-kultapandasta, joka ei osaa ilmaista negatiivisia tunteita muuten kuin itkemällä. Kirjassa käsitellään sanojen merkitystä tunteiden ilmaisussa, kun Ruskan isoveli ottaa tehtäväkseen opettaa Ruskalle tunteiden sanoittamista itse askarreltujen tunnekorttien avulla.
Muita samankaltaisia kirjoja:
Ryan T. Higgins: En se minä ollut! (Olitpas.) Kumma
Timothy Knapman ja Joe Berger: Joskus en vain tahdo. Mäkelä.
Suzanne Lang ja Max Lang: Kiukkuinen apina juhlissa. Hertta.
Kaye Umansky ja Ben Mantle: Sulo Sorsan huono päivä. Mäkelä.
Julia Vuori: Sieni tunteiden aallokossa. Otava.
Sanna Sofia Vuori ja Nadja Sarell: Main kamalan tyhmä päivä. Tammi.
Tietokirjojen ja tarinoiden yhdistelmiä
Lapsille suunnattuja kuvakirjojen ja tietokirjojen yhdistelmiä ilmestyi useampia. Tarinalliset tietokirjat ovat mielekäs ja motivoiva tapa tutustua lapsen kanssa uusiin asioihin. Natalia Salmelan ja Jasmin Hamidin kirjoittamassa ja Anna Salmisalon kuvittamassa Työ: miksi siellä käydään ja mitä siellä tehdään (WSOY) päiväkodin aamupalahetkellä käynnistynyt keskustelu lasten ja opettajien kesken vie lukijan erilaisten ammattien ja työnteon maailmaan. Ammatteja esitellään kirjassa lasta motivoivalla ja osittain humoristisellakin tavalla. Kirjan värikkäässä kuvituksessa riittää myös jokaiselle katseltavaa.
Laura Henry-Allainin ja Onyinye Iwun lapsille suunnatussa tietokirjassa Mun väri, sun väri (Otava, suom. Tarja Kontro) kerrotaan ihmisten moninaisuudesta, rasismista ja itsetunnosta. Värikäs ja kuvakirjalle tyypillinen kuvitus sekä lapsen kannalta ymmärrettävä ja mielekäs tapa käsitellä aihetta tekevät kirjasta sopivan varhaiskasvatukseen luettavaksi. Kirjan loppuun on koottu toimintaehdotuksia aikuisille esimerkiksi lelujen hankkimiseen ja lapsen itsetunnon tukemiseen liittyen.
Kerttu Rahikan ja Nadja Sarellin kuvakirja Elsa ja Lauri puutarhureina (Mäkelä) tutustuttaa lapsen hyväntuulisen tarinan saattelemana kotiviljelyn ja puutarhurin töiden maailmaan. Kirja kertoo sisaruksista, jotka pääsevät kokeilemaan kasvisten kasvattamista omalla pihallaan ja seuraamaan kasvuprosessia aina siementen kylvämisestä sadonkorjuuseen asti. Tarinan jatkoksi kirjan lopusta löytyy erillinen tieto-osuus liittyen kotiviljelyyn, pölyttäjiin sekä kasvisten syönnin hyötyihin.
Muita samankaltaisia kirjoja:
Anja Hatva: Muuhalainen löytää uuden kodin. Basam Books.
Maria Hovilainen: Muistatko sen tarinan kun tulit meille. Minea Kustannus ja Media Oy.
Julia Pöyhönen, Heidi Livingston ja Linnea Bellamine: Fanni ja pikkuinen Miu. Kumma.
Clare Helen Welsh ja Nicola O’Byrne: Voi räkä mikä lima! Mäkelä.
Teksti ja kuvat: Oona Kaljunen