Svenska Barnboksinstitutet tekee vuosittain laajan Bokprovning-katsauksen edellisen vuoden lasten- ja nuortenkirjatarjontaan Ruotsissa. Kirjakorin ja Bokprovningin tilastoja vertaillessa huomaa, että lasten- ja nuortenkirjatarjonta on naapurimaissa hyvin samanlaista ja trendit samansuuntaisia. Myös julkaisumäärä on väkilukuun suhteutettuna yhtä suuri.
Lastenkirjainstituutin Kirjakori-katsauksessa on mukana 1222 vuonna 2021 ilmestynyttä lasten- ja nuortenkirjaa. Vuoden 2021 Bokprovning sisältää 2204 lasten- ja nuortenkirjaa. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa ja Ruotsissa ilmestyy yhtä paljon lasten- ja nuortenkirjoja. Ruotsissa lasten- ja nuortenkirjallisuuden vuosittainen julkaisumäärä on ennätysvuoden 2017 (2532 kirjaa) jälkeen laskenut, mutta kääntyi 2021 jälleen nousuun. Erityisesti helppolukuisten kirjojen ja esikoisteosten määrä on Ruotsissa noussut edellisvuoteen verrattuna. Merkittävä muutos edelliseen vuoteen oli kotimaisen kirjallisuuden osuuden kasvu. Ruotsissa peräti 66 prosenttia kirjoista oli kotimaisia, kun Kirjakorin vastaava luku on 53 %.
Käännöskirjoista iso osa on kummassakin maassa käännetty englannin kielestä, Ruotsissa 68 % ja Suomessa peräti 71 % käännöskirjoista alkukieli on englanti. Muita yleisiä alkukieliä Ruotsissa ovat tanska (39), ranska (38), saksa (24) ja norja (23). Kirjoja käännettiin ruotsiksi edellä mainittujen lisäksi 13 eri alkukielestä, näistä alle 10 kirjaa. Suomesta käännettiin ruotsiksi viisi kirjaa.
Suomessa yleisimmät alkukielet ovat englannin lisäksi ruotsi (58), saksa (47), tanska (20), japani (12) ja norja (10). Muita alkukieliä, joista on käännetty alle kymmenen teosta, on yhteensä seitsemän. Ruotsissa käännöskielten määrä on hieman Suomea suurempi, mutta sielläkin esimerkiksi Euroopan ulkopuolisilta kielialueilta on käännetty vain yksittäisiä kirjoja esimerkiksi koreasta ja kiinasta.
Kirjakorissa havaittiin, että etenkin kotimaisten nuortenkirjojen määrä on laskenut. Kotimaisia nuortenkirjoja julkaistiin 75 ja käännettyjä 91. Ruotsissa nuortenkirjoja julkaistiin kaikkiaan 198, eli nuortenkirjojen osuus kirjojen kokonaismäärästä on Suomea pienempi. Tähän saattaa osin vaikuttaa Bokprovningin hieman erilainen jako kategorioihin – lastenkirjojen osalta kirjat jaotellaan kahteen ryhmään, ”kapitelböcker” eli helppolukuiset ja ”mellanåldersböcker”, joka sisältää pääosin lastenromaaneja. Jotkin varhaisnuorten kirjat, jotka meillä luokitellaan nuortenkirjoiksi kirjastoluokan mukaan, saattavat Bokprovningissa olla tässä kategoriassa.
Suomessa kymmenen suurinta kustantajaa julkaisi 61 % Kirjakorissa mukana olevista kirjoista. Ruotsissa vastaava kymmenen suurimman kustantajan prosenttiosuus on 49. Suomessa suurin kustantaja on Otava, 154 kirjaa, ja muut yli sata kirjaa julkaisseet Tammi (127 kirjaa) ja Mäkelä (125 kirjaa). Ruotsin suurin lasten- ja nuortenkirjakustantaja on Bonnier Carlsen, 276 kirjaa. Muut yli sata kirjaa julkaisseet kustantajat ovat Rabén & Sjögren (155), Tukan (138) ja Idus (105).
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden teemojen osalta Ruotsissa nousivat esille mm. vanhempien rooli lastenkirjoissa, aktivismi ja ympäristökysymykset sekä kehopositiivisuus. Isien ja äitien roolit nousevat esille etenkin kuvakirjoissa samaan tapaan kuin Suomessakin. Nuortenkirjoissa esille nousevat identiteettiin ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset, aivan kuten meilläkin.
