Kotimaisen lasten- ja nuortenkirjan maailmanvalloituksen tahti kiihtyy
Lyly Järvenpää
Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus valloittaa maailman eri kolkkia yhä nopeammin. Käännökset päivitetään Lastenkirjainstituutin Kolmen tähden tietoa -tietokantaan.
Tiedätkö, mitä yhteistä on sellaisilla kielillä kuin malagassi, italia, amhara ja võro?
Nämä neljä kieltä ovat mukana niiden 75 kielen joukossa, joille on käännetty suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Käännöskielet löytyvät Lastenkirjainstituutin Kolmen tähden tietoa- tietokannasta, jossa on yhteensä 1500 alkuteosta ja niiden 3500 erilaista käännöstä.
Suomalaiselle lastenkirjailijalle on onnenpotku, jos hänen teoksensa käännetään englanniksi. Englanninkieliset kirjat levittäytyvät laajalti; onhan englanti 57 maan virallinen kieli. Kotimaisten kirjailijoiden teoksia on siis mahdollista lukea Ison-Britannian, Kanadan ja Yhdysvaltojen lisäksi esimerkiksi Kamerunissa, Pakistanissa ja Singaporessa.
Englanti on usein käännösten välikielenä. Hyvä esimerkki tästä on Sari Venton & Mika Launiksen lastenkirja Peikonhäntä (WSOY 2007), joka kertoo kaikkien oikeudesta fyysiseen koskemattomuuteen. Se on käännetty ensin arabiaksi ja englanniksi. Vuoteen 2015 mennessä ja englanninkielisen laitoksen myötä teos on ilmestynyt Etelä-Afrikassa sesothoksi, vendaksi ja zuluksi käännettynä ja näin ollen kirjaa voi nyt lukea myös Lesothossa, Zimbabwessa, Malawissa, Mosambikissa sekä Swazimaassa.
Nuortenkirjallisuuden puolelta hyvä esimerkki on Salla Simukan Lumikki-trilogia (Tammi 2013–2014). Kirjasarjan osista on lyhyessä ajassa tehty käännöksiä jo noin 35 kielelle, muun muassa hepreaksi, indonesiaksi, japaniksi, kreikaksi, koreaksi ja turkiksi.
Koko trilogia käännettiin vuonna 2017 bulgariaksi. Samana vuonna trilogian avausosa, Punainen kuin veri, ylsi ensimmäiseen yhdysvaltalaiseen painokseen englanninkielisenä käännöksenä. Trilogian toinen osa, Valkea kuin lumi, käännettiin samana vuonna myös makedoniaksi, portugaliksi ja thaiksi.
Käännösennätysten yhteydessä on syytä mainita Timo Parvela, jonka kirjoja on käännetty monille indoeurooppalaisille kielille. Parvelan käännösten joukossa on myös aasialaisia kieliä: kiina, korea, japani ja thai. Thain kielelle käännettiin vuonna 2003 Isäni on supermies (Tammi 1996). Parvelan ja Virpi Talvitien yhteinen lastenkirja Keinulauta (WSOY 2006) käännettiin koreaksi, japaniksi ja kahdella eri kerralla myös kiinaksi. Toinen kiinankielisistä käännöksistä tehtiin englanninkielisestä laitoksesta ja toisessa alkuperäiskuvituksen korvasivat Weiêr Táweidin kuvitukset.
Kuvakirjat kiinnostavat Aasiassa
Suomalaisen lastenkirjallisuuden Aasian valloitus on selvästi uuden vuosituhannen ilmiö.
Sinikka & Tiina Nopolan ja Linda Bondestamin kuvakirja Simo ja Sonia, eli Kadonnut Kerala (WSOY 2009) julkaistiin vuosina 2012 ja 2014 Intian Kalkutassa sijaitsevassa kustantamossa viidellä Intian kansallisella kielellä – bengaliksi, englanniksi, hindiksi, malajalamiksi ja teluguksi. Kirja onkin ainoa Kolmen tähden tietoa -tietokannasta löytyvä teluguksi käännetty teos.
Telugun kieltä vielä huomattavasti suurempi lukijakunta löytyy Intian viralliselle kielelle, hindille. Hindksi on käännetty lähinnä 2000-luvulla ilmestyneitä lastenkirjoja. Niistä valtaosa on pitkää uraa tehneiden kirjailijoiden ja kuvittajien, kuten Aino Havukaisen & Sami Toivosen, Kaarina Helakisan, Tuula Korolaisen, Markus Majaluoman, Sinikka Nopolan ja Salla Savolaisen teoksia. Konkarien rinnalla kannattaa mainita myös Juha Virran & Marika Maijalan ensimmäinen yhteinen kuvakirja Sylvi Kepposen pitkä päivä (Otava 2008), joka ilmestyi hindiksi vuonna 2012.
Mauri ja Tarja Kunnaksen kuvakirjoja on käännetty japaniksi yhteensä 22, kiinaksi yhdeksän ja koreaksi neljä teosta.
Lastenkirjainstituutin tietokantaan kerättyjen kiinan- ja vietnaminkielisten käännösten ylivoimainen enemmistö on julkaistu 2000-luvulla. On kiinnostavaa, että Anni Swanin Tottisalmen perillisestä (WSOY 1914) julkaistiin heti teoksen ilmestymisvuonna japaninkielinen käännös. Uusimpia 2010-luvun käännöksiä ovat Aino Havukaisen & Sami Toivosen Tatu ja Patu -kuvakirjat sekä Tove Janssonin Muumeihin perustuvat uustuotannot.
Teemu Leppälän & Petri Kantoniemen omakustanteena ilmestyneitä Jäänmurtaja Sisu -kirjoja on käännetty englannin lisäksi kiinaksi ja vietnamiksi. Tiina Nopolan & Mervi Lindmanin Siiri-kirjoja ja Tove Janssonin Muumi-kirjoja on niin ikään käännetty kiinaksi ja vietnamiksi.
Tove Janssonin kuvitus on usein toistunut myös hänen teostensa käännöksissä muille kielille. Harvinainen poikkeus on täysin uuden kuvituksen saanut venäjänkielinen käännös Muminpappans bravader -teoksesta vuodelta 1993. Janssonin elämäntyön vaikuttavuutta havainnollistaa sekin, että hänen teoksiaan on käännetty myös suomen lähisukukielille viroksi ja karjalaksi sekä pohjoissaameksi. Janssonin käännöskielistä löytyy myös yksi keinotekoinenkin kieli: esperanto.
Oma kiinnostavan ryhmänsä käännösten joukossa ovat käännöstietokannasta löytyvät yli 60 Muumi-kirjaa, jotka ovat syntyneet Tove Janssonin elämäntyön inspiroimina. Suurin osa näistä on painettu Helsingissä, mutta joukossa on myös Lontoossa, Tukholmassa ja Tokiossa painettuja teoksia, esimerkiksi tietokirjoja alkeislaskutaidosta, aakkosista ja vuodenajoista sekä viihdyttäviä kertomuksia, kurkistusluukkukirjoja ja satukokoelmia.
Topelius tuttu Japanissakin
Yksi Suomen tunnetuimmista ja tuotteliaimmista lastenkirjailijoista, Zacharias Topelius, muistetaan meillä parhaiten saduistaan Koivu ja tähti, Adalmiinan helmi ja Tähtisilmä.
Topeliuksen satu Gossen, som hörde det tysta tala (suom. Poika, joka kuuli äänettömyyden puhuvan) on sitä vastoin monelle suomalaiselle jäänyt tuntemattomaksi, mutta satu on silti ilmestynyt englanniksi, japaniksi, tanskaksi ja viroksi. Japanilaisetkin tuntevat sadun suomalaisia paremmin, sillä se ilmestyi vuonna 1966 japanilaisessa satukokoelmassa Kiichigo no osama.
Topeliuksen käännetyimpiä satuja on Stjernöga eli Tähtisilmä. Sadun pohjoismaista levitystä lisäsi Lennart Frickin mukaillen lyhentämä versio Stjärnöga: en saga, joka ilmestyi Ruotsissa Veronica Leon kuvittamana vuonna 1991. Lyhennetty versio sadusta ilmestyi ensimmäisenä tanskaksi. Tähtisilmä eli Násstetjalmme on ilmestynyt vuonna 1992 myös luulajansaameksi, eli kielelle, jota puhuu vain muutama tuhat ihmistä. Samana vuonna sadusta ilmestyi myös pohjoissaamenkielinen käännös Nástečalbmi.
Knut Soittelijan, Knut Soittoniekan ja Nuutti Soittoniekan nimellä Suomessa tunnettu satu on käännetty viroksi ja ilmestynyt Regina Lukk-Toomperen kuvittamana nimellä Knut Pillimees vuonna 2003. Topeliuksen Koivu ja tähti -satu kahdesta kotiaan etsivästä lapsesta tunnetaan italiassakin, missä se ilmestyi käännöksenä vuonna 2004.
150 vuotta sitten alun perin ilmestynyt Topeliuksen satu Tomtegubben i Åbo slott eli Turun linnan tonttu-ukko on käännetty englanniksi, italiaksi, norjaksi, puolaksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi ja viroksi. Venäjäksi satu ilmestyi vuonna 1990 satukokoelmassa Podarok trollja yhdessä kahden muun sadun kanssa, ja se sai vielä uuden käännöksen vuonna 2003. Sadun ranskan- ja italiankieliset käännökset ovat vuodelta 1999.
Kolmen tähden tietoa -tietokanta kertoo myös palkinnoista
Lastenkirjainstituutin Kolmen tähden tietoa -tietokantaan kootaan käännösten lisäksi myös alan palkintojen ja lastenkirja-alan tekijöiden merkkivuosiin liittyviä tietoja. Lastenkirjainstituutti tarkastaa tietojaan säännöllisesti FILI:n ylläpitämästä käännöstietokannasta, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, muiden maiden vastaavista instituutioista ja kustantajilta.
Tietokantaa päivittävien työntekijöiden asiantuntemus, monipuolinen kielitaito, kiinnostus lastenkirjallisuuden historiaan sekä vilpitön halu säilyttää ja jakaa alaan liittyvää tietoa ovat ehdoton edellytys tietokannan ylläpitämiselle. Kun nuo palaset ovat yhdessä, tekninen toteuttaminen on yhdenmukaista ja eri paikkoihin ripotellut tiedon sirpaleet saadaan aihepiiristä kiinnostuneiden ulottuville. Näin syntyy kokonaisuus, joka kutsuu tutkimusmatkalle lastenkirjallisuuden historiaan ja nykyisyyteen.
Kirjoittaja on päivittänyt Kolmen tähden tietoa -tietokantaa vuosina 2017 ja 2018.
Tietokannan osoite: https://lastenkirjainstituutti.fi/muut-palvelut/tietoa-ja-tilastoja/kolmen-tahden-tietoa-tietokanta
