Noitatytöt ihmisten maailmassa

Royaumen noitavaltakuntaa hallitsee kaksi mahtavaa noitakuningatarta, valkea Aube ja musta Minuit. Kummallakin on tytär: valkean noidan tytär Ciel ja mustan noidan tytär Lune ovat enemmän kuin parhaat ystävät, he ovat sielunsisaria. Tytöt joutuvat kuitenkin noitien valtataistelujen välikappaleiksi ja heidän on paettava toiseen maailmaan − ihmisten maahan. He päätyvät Lyceumiksi kutsuttuun kouluun, jossa opiskelijoina on paljon muitakin kuin ihmisiä. Ulkopuolisten silmille he kaikki näyttävät tavallisilta ihmisiltä. 

Kirjan keskeisinä teemoina ovat ystävyys, rakkaus ja luottamus. Noitien historiasta tiedetään, että todellinen rakkaus pystyy ylittämään monenlaisia rajoja, mutta vääristynyt rakkaus ja mustasukkaisuus muodostuvat tuhoisiksi. Onnellisilla noidilla on ympärillään rakkausverkostoja, joissa risteilevät ystävyys, sisaruus ja romanttinen rakkaus. Usean henkilön rakkaussuhteet ovat tavallisia, ja naispuoliset noidat voivat saada lapsia keskenään. Lune ja Ciel ovat äärimmäisen läheiset ja he haluavat suojella toinen toistaan, mutta kumpikin pystyy myös antamaan toiselle tilaa muihin ihmissuhteisiin. Ratkaisevissa tilanteissa kumpikin pystyy luottamaan siihen, että saa tukea läheisiltään.

Yksi tärkeä teema on myös itseluottamus. Lune on saanut laulunsa noitavaltakunnassa. Se tarkoittaa, että hän on virallisesti aikuinen, mutta laulu myös määrittää hänet noitana varsin mitättömäksi vähänoidaksi. Lyceumissa Lune huomaa, että on muitakin kykyjä kuin ne, joita noidat tunnistavat ja arvostavat. Vähitellen Lune alkaa uskoa, että mahtinoidan kykyjen puuttumisesta huolimatta hänessäkin voi olla jotain muuta arvokasta.

Ihmisten maailmaan päätyvät noidat joutuvat ihmettelemään monia asioita. Toisaalta myös heidän uudet ystävänsä saavat monenlaista ihmeteltävää noitien tavoista.

Kolmas sisar on Royaumen aikakirjat -sarjan avausosa, joten jatkoa on odotettavissa. Kirjan kaunis kansi on mangataiteilija Nina von Rüdigerin. 

Merja Leppälahti