Saariston synkeä salaisuus

 

Viveca Sten tunnetaan erityisesti suosituista Tukholman saaristoa kuvaavista Sandhamn-dekkareista. Merellisiin saaristomaisemiin sijoittuu myös nuorten trillerisarjan avaus Syvyyksissä, jonka Sten on kirjoittanut yhdessä tyttärensä Camillan kanssa. Tapahtumat alkavat vyöryä, kun saaristolaiskoulun oppilas Axel katoaa ollessaan liikuntatunnilla suunnistamassa. Samoihin aikoihin tarinan minäkertoja, koulukiusattu kaksitoistavuotias Tuva, törmää metsässä Axelin kaveriin Rasmukseen, joka käyttäytyy sekavasti. Oudot tanssivat valot vetävät poikaa kummallisella tavalla puoleensa, mutta yllättäen Tuva pystyy murtamaan valojen voiman. Selittämätön kokemus saa Tuvan ja Rasmuksen tukeutumaan toisiinsa, ja yhdessä he alkavat selvittää, mitä Axelille oikein on tapahtunut. Tarina alkaa perustrillerinä, mutta sangen pian käy selväksi, että saaristolaisia uhkaavia voimia eivät hallitse ihmiset, vaan aivan muunlaiset olennot. Stenit punovat juonta taitavasti. Lyhyet luvut ja sopivasti annostellut paljastukset koukuttavat lukemaan. Keskeyttää ei voi, on pakko jatkaa seuraavaan lukuun ja vielä seuraavaan. Yliluonnolliset, osin kansanperinteestä lainatut elementit on ujutettu mukaan kiinnostavasti ilman, että ote tavallisen arjen kuvaukseen herpaantuu. Jännitysjuonen juoksuttamisen ohella tarinassa käsitellään aina yhtä kiehtovia ja kiemuraisia ihmissuhteita ja niistä nousevia moninaisia tunteita. Riipaisevasti kuvataan muun muassa sosiaalista eristämistä sekä kiusatun vähitellen omaksumaa sivuun asettujan roolia ja asemaa. Myös lasten ja vanhempien suhde ja kysymykset identiteetin muotoutumisesta nousevat tarinassa esiin. Syksyinen saaristoluonto ja -maisemat ovat tarinassa voimakkaasti läsnä. Lukija tuntee vaivatta kasvoillaan merituulen ja haistaa metsäpoluilla maatuvat kosteat lehdet. Luonto on tarinan ytimessä temaattisestikin, sillä juonen käänteisiin kietoutuu hiukan yllättäen myös Itämeren saastuminen. Syvyyksissä on jo saanut Ruotsissa jatko-osan, ja hyvä niin.

Marjo Jääskä