Jännittävä seikkailu kunnioittaa perinteitä

Ramona eli Ramppu on monella tavalla liikaa: hän on kovaääninen ja ajautuu usein ongelmiin. Jos jotain sattuu, syyttävät katseet kohdistuvat aina häneen. Ramonan kaksoisveli Valentin on toisenlainen. Kaikki pitävät hänestä, ja hänellä on paljon ystäviä. Sisarukset ovat läheiset, ja suru onkin mittaamaton, kun Valentin jää auton alle pelastaessaan sisarensa. Perheen äiti on menehtynyt kaksosten syntyessä, ja nyt kuolee poika. Olisi kohtuutonta, jos tytärkin kuolisi – ja sitten se tapahtuu: Ramona joutuu onnettomuuteen, jonka jälkeen hän herää Antraluusiassa.

Antraluusia on ihanin paikka, mitä kuvitella saattaa, ja Ramonan ilo on ehtymätön, kun hän tapaa jälleen Valentinin. Sisarukset perustavat löytötavaratoimiston, ja Ramona löytää vahvuutensa: tuulen. Valentinilla on puun voimat ja kärsivällisyys, sillä hänellä on ainutlaatuinen kyky kohdata muut ihmiset ja kuunnella heidän huoliaan. Tuo kyky joutuu koetukselle, kun naapurikaupungissa asuva hirmuinen Painajainen ottaa Valentinin vangiksi ja alkaa purkaa Valentinille tuntojaan. Ramonan on opittava valjastamaan voimansa ja pelastettava veljensä, ennen kuin on liian myöhäistä ja pimeys valtaa sekä Valentinin että koko maailman.

Kirjassa on lyhyet luvut, jotka on otsikoitu siten, että ne kunnioittavat sadunkerronnan perinteitä ja auttavat lukijoita hahmottamaan tarinaa. Nelli Långstedtin herkät kuvat havainnollistavat hetkiä, jolloin mielikuvitus saattaa tarvita vähän apua, esimerkiksi silloin, kun Ramona vierailee presidentti Lyhtykrotin luona tai kun Ramona näkee ensimmäistä kertaa ihmisten unia luovan Unimaatti-robotin.

Veljeni Valentin on kirjoitettu Astrid Lindgrenin hengessä, mikä näkyy teoksessa monella tasolla, kuten nimessä, juonessa, henkilöhahmoissa, mutta myös sadunomaisessa kielessä ja tyylissä. Kuitenkin siinä, missä Veljeni, Leijonamieli -kirjan tunnelma saattaa olla ahdistava, surullinen ja pelottavakin, on Antraluusia kaunis ja valoisa paikka yhdistäessään läheiset ihmiset, jotka luulivat menettäneensä toisensa ikiajoiksi. Pimeässä naapurikylässä asuva kammottava Painajainenkin vaikuttaa lopulta vain tieltään eksyneeltä ressukalta, joka onneksi vihdoin ymmärtää, että kaikki tarvitsevat ympärilleen muita ihmisiä.

Valon ja pimeyden taistelu päättyy oivallukseen, että molempia tarvitaan. Samalla tavalla ihmisissäkin on monenlaisia, tärkeitä ominaisuuksia, jotka täydentävät toisiaan: kukaan ei voi olla pelkästään hyvä tai paha. Veljeni Valentin -kirjan temaattinen taso onkin aarrearkku, josta löytyy monenlaisia timantteja, kuten kysymyksiä empatian ja rajojen vetämisen välisestä ristiriidasta sekä omien vahvuuksien arvostamisesta. Tärkeitä ovat myös kannanotot syrjittyjen ja kiusattujen puolesta. Kotimaisia seikkailutarinoita, joissa päähenkilöinä ovat romanilapset, ei liene vielä kovin monia, joten siinäkin mielessä tämä kirja ansaitsee tilaa nykylastenkirjallisuuden valikoimassa.

Jaana Ristimäki