Katsaus Ruotsin lastenkirjainstituutin Bokprovning-tilastoihin
Ruotsin lastenkirjainstituutin Bokprovning-tilastojen mukaan Ruotsissa julkaistiin viime vuonna 2335 lasten- ja nuortenkirjaa. Määrä kasvoi noin seitsemän prosenttia ja oli 153 kirjaa enemmän kuin vuonna 2024. Määrän kasvuun arvioidaan vaikuttavan etenkin Ruotsissa tehdyt merkittävät taloudelliset panostukset lukemaan edistämiseen, sillä lukemaan edistämiseen käytettiin edellisen vuoden 176 miljoonan kruunun sijaan 480 miljoonaa kruunua. Kasvua näkyi etenkin helppolukuisen ja pedagogisesti painottuneen kirjallisuuden julkaisumäärissä.
Lastenkirjainstituutin Kirjakori-tilastojen mukaan lasten- ja nuortenkirjojen määrä kasvoi myös Suomessa noin seitsemän prosenttia. Vuonna 2025 Kirjakorissa on mukana 1403 kirjaa, kun vuonna 2024 kirjoja oli 1306 eli 97 kirjaa vähemmän. Väkilukuun nähden Suomessa julkaistaan edelleen hieman enemmän lasten- ja nuortenkirjoja kuin Ruotsissa.
Ruotsissa merkittävää kasvua on etenkin kuvakirjojen, tietokirjojen ja nuortenkirjojen määrässä, kun Suomessa on kasvanut eniten kuvakirjojen määrä ja lasten- ja nuortenkirjojen määrä jonkin verran. Käännettyjen kuvakirjojen määrä on kasvanut molemmissa maissa, mutta kun lasten- ja nuortenkirjoissa kasvua on Suomessa nimenomaan kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden määrässä, Ruotsissa vain kotimaisten nuortenkirjojen määrä on aiempaa suurempi.
Lastenrunokirjoja julkaistaan Suomessa Ruotsia enemmän, ja näin oli myös vuonna 2025. Ruotsissa runoteoksia julkaistiin 10 ja Suomessa 22.
Kustannusmaailma on keskittynyt vahvasti sekä Suomessa että Ruotsissa. Kymmenen suurinta lasten- ja nuortenkirjakustantajaa julkaisi Ruotsissa 50 % koko lastenkirjatarjonnasta. Suomessa kymmenen suurimman kustantajan osuus tarjonnasta on peräti 69 prosenttia. Ylivoimaisesti suurin lastenkirjakustantaja Ruotsissa on Bonnier Carlsen ja yli sata kirjaa julkaisivat myös Tukan, Rabén & Sjögren, Nypon förlag, Hegas ja Egmont Publishing. Suomessa eniten lasten- ja nuortenkirjoja julkaisi Tammi ja seuraavaksi eniten Mäkelä, Otava, WSOY ja Karisto.
Englannista käännetään eniten lasten- ja nuortenkirjoja
Käännetyn kirjallisuuden osuus koko tarjonnassa on Ruotsissa vain 32 prosenttia, mutta se on noussut hieman vuodesta 2024, jolloin osuus oli ennätyksellisen pieni eli 31 prosenttia. Kotimaisen kirjallisuuden osuus on siis peräti 68 prosenttia, kun se Suomessa on 54 prosenttia.
Ruotsissa 63 prosenttia (eli 412 kirjaa) käännöskirjoista on käännetty englannin kielestä. Suomessa englannin osuus alkukielistä on vielä suurempi, sillä englannista käännettiin peräti 75 prosenttia käännöskirjoista eli 478 kirjaa. Ruotsissa muita yleisimpiä kieliä, joista lasten- ja nuortenkirjallisuutta käännetään, ovat ranska (54), ruotsi (52), tanska (50), norja (39) ja saksa (25). Ruotsista käännetyt teokset ovat sellaisia, jotka on käännetty ruotsista jollekin toiselle kielelle ja julkaistu Ruotsissa. Suomesta ruotsiin käännettiin kuusi kirjaa.
Suomessa yleisimmät alkukielet ovat samoja, eli ruotsi (57), saksa (44), norja (18) ja tanska (12). Kaikkiaan käännöskirjojen alkukieliä on Ruotsissa kuitenkin enemmän, yhteensä 22, kun suomeksi käännettiin 14 alkukielestä. Ruotsissa alkukielten joukossa, tosin lähes kaikki vain yhdellä teoksella, on esimerkiksi hollanti, turkki, vietnam ja heprea, jotka ovat Suomessa harvinaisia.
Vuoden 2025 ilmiöinä tekoälyn käyttö ja hybridikustantaminen
Ruotsissa kirjailijoiden itse rahoittama kustantaminen on kasvussa. Ruotsissa toimii useita hybridikustantamoja, joiden toimintamalliin sisältyy se, että kirjailija rahoittaa itse osan teoksensa julkaisusta. Lisäksi lasten- ja nuortenkirjoja julkaistaan paljon omakustanteina, kuten Suomessakin.
Nimenomaan kirjailijan itse rahoittamissa teoksissa on käytetty entistä enemmän tekoälykuvitusta sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa tekoälyn käyttöä ei ole aina merkitty kirjaan, mutta sekä tekoälyllä tehdyiksi merkittyjen että siltä vaikuttavien kuvitusten määrä on noussut jonkin verran edellisvuodesta. Suomessakin tekoälykuvituksia on nimenomaan omakustannekirjoissa. Tekoälykuvitukselle ominaiseksi kuvitustyyliksi määriteltiin vuoden 2024 Bokprovning-raportissa isosilmäiset, takaa päin valaistut lapsihahmot, joilla on hehkuvia, maagisia esineitä. Kun tekoälyn käyttö kuvituksessa on usein merkitty kirjaan, ei yhdessäkään kirjassa ole mainittu, että tekstin luomisessa olisi hyödynnetty tekoälyä.
Ruotsissa keskustelua on herättänyt klassikkoteosten uudelleentulkintojen ja muokattujen versioiden julkaiseminen. Niitä on tehty runsaasti etenkin Tove Janssonin muumikirjojen, Astrid Lindgrenin teosten että Elsa Beskowin kuvakirjojen pohjalta. Klassikkomukautusten vastustajat esittävät, että uudet versiot häivyttävät alkuperäisteosten taiteellisen arvon. Puolustajien mukaan uusia tulkintoja tarvitaan, jotta klassikot säilyisivät uusien sukupolvien tietoisuudessa.
Uutena ilmiönä voidaan pitää myös alkuperäisen englanninkielisen nimen säilyttämistä ruotsinkielisen käännöksen nimenä maailmalla menestyneissä nuortenromaaneissa.
Ruotsissa kirjojen teemoina demokratian mureneminen, metsä ja vampyyrit
Bokprovning-raportissa nostetaan vuoden 2025 nuortenkirjojen teemana esille yksinvaltiaat ja demokratian mureneminen. Niitä kuvataan esimerkiksi dystopiaromaaneissa, joissa lähitulevaisuuden Ruotsissa vallitsee tiukka yhteiskuntaluokkien välinen hierarkia. Lapsilukijoille suunnatuissa teoksissa teemaa käsitellään allegorioiden kautta.
Metsä on ollut esillä sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa lastenkirjallisuudessa pitkään, mutta nousee vuoden 2025 ruotsalaisissa lastenkirjoissa esille elävänä olentona, joka on ankara ja ilkeäkin. Syynä metsän ilkeyteen ovat ihmisen tekemät rikkomukset metsää kohtaan. Toisaalta metsää kuvataan myös metsän ja ihmisen vahvan symbioosin kautta.
Myös vampyyreja on aiempia vuosia enemmän sekä kauno- että tietokirjallisuudessa. Tarjonnassa näkyy myös paluu 1990- ja 2000-luvulle esimerkiksi aikakauden populaarikulttuuriin liittyvien viitteiden kautta. Kuvakirjoissa retrohenkisiä elementtejä ovat varhaisempien vuosikymmenten designklassikot.
Seksuaalinen väkivalta on teemana vahvasti esillä muutamissa aikuistenkirjallisuutena julkaistuissa teoksissa, joiden kustantajat ovat kuitenkin vakiintuneita lasten- ja nuortenkirjakustantajia. Nämä kirjat eivät ole mukana Bokprovning-tilastoissa, mutta ne on kuitenkin otettu Ruotsin lastenkirjainstituutin kokoelmiin. Nuortenkirjoissa aihetta käsitellään alastonkuvien, haitallisten seurustelusuhteiden ja suostumuksen teemojen kautta.