Pohjoismainen lastenkirjakonferenssi toteutettiin Lillestrømissä Oslon lähistöllä 22.–23.9.2025. Konferenssi on aiemmin järjestetty viisi kertaa Stavangerissa, Sølvbergetin kirjastossa, joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2015.
Kun konferenssin järjestäminen päätettiin Stavangerissa lopettaa resurssien ja rahoituksen vähennyttyä, tarttuivat Norjan lastenkirjainstituutti (Norsk barnebokinstitutt), lukemista edistävä Stiftelsen Lese ja Lillestrømin kirjasto haasteeseen. Järjestöt päättivät yhdessä jatkaa kirjastossa työskenteleville, kustantajille, kirjailijoille, kuvittajille ja kirja-alan järjestöille suunnattua konferenssia. Mukaan suunnitteluun kutsuttiin pohjoismaisia yhteistyökumppaneita, muiden mukana Suomen ja Ruotsin lastenkirjainstituutit.
Ajankohtaisia puheenaiheita ja lukutaidon kriisi
Kumpanakin konferenssipäivänä ohjelma alkoi ”räntillä” eli mielipidepuheenvuorolla ajankohtaisista aiheista, jotka ovat meilläkin tuttuja. Norjalainen kuvittaja Flu Hartberg puhui tekoälyn vaikutuksesta kuvitukseen ja korosti erityisesti sitä, kuinka tekoäly on saanut käyttöönsä kaiken ihmisen luoman sivistyksen ja kulttuurihistorian. Tanskalainen Felix Kühn Ravn toivoi puheenvuorossaan, että sarjakuvaa alettaisiin arvostaa nykyistä enemmän.
Lukutaidon kriisistä Pohjoismaissa puhuttiin sekä tanskalaisen Henriette Romme Lundin tutkimukseen pohjautuvassa puheenvuorossa että ruotsalaisen Babbel-podcastin tekijöiden vetämässä livepodcastissa. Keskustelussa oli esillä lasten- ja nuortenkirjallisuuden tilanne Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomesta mukana oli koordinaattori Mikaela Wickström FILIstä.
Huolenaiheet olivat pitkälti yhteisiä, mutta ratkaisut hieman erilaisia. Keskustelussa painottui koulukirjastojen merkitys, äänikirjapalveluiden suosio ja lastenkirjallisuuden saama vähäinen mediahuomio. Myös Tanskan päätös poistaa kirjojen arvonlisävero huomioitiin positiivisena aloitteena.
Saavutettavuutta ja inklusiivisuutta käsittelevässä keskustelussa kuultiin Norjassa pian ilmestyvästä kirjasta, joka on toteutettu alusta lähtien yhtä aikaa viittomakielisenä ja norjaksi. Yhden keskustelun aiheena oli myös pohjoismaisen kirjallisuuden vähäinen näkyvyys naapurimaissa, kun edes Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokkaita ei käännetä kaikille kielille. Näkyvyyttä edistää Pohjoismainen kirja-ahmatti -hankkeessa tuotettu materiaali palkintoehdokkaina olevien kuvakirjojen pohjalta pedagogiseen käyttöön.
Booktokin merkitystä käsittelevään keskusteluun osallistui Suomesta kirjailija Saara Rostedt. Keskustelussa kävi ilmi, kuinka kaikissa Pohjoismaissa Booktokilla on iso merkitys nuorten lukemisessa, ja sen myötä nuoret kiinnostuvat nimenomaan englanninkielisestä kirjallisuudesta. Rostedt nosti kuitenkin esiin, kuinka Suomen Booktokissa korostuu myös suomen kielellä lukemisen merkitys. Muissa Pohjoismaissa nuortenkirjojen kääntäminen on vähentynyt samoin kuin Suomessa, ja yhdeksi syyksi on ehdotettu, että nuoret lukevat nykyään enemmän englanniksi.
Kiinnostavia palkittuja ja menestyneitä kirjantekijöitä
Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajat ja ehdokkaat olivat esillä yhteiskunnallisia aiheita käsitelleessä keskustelussa. Tänä vuonna ehdolla olevassa ruotsalaisen Mats Jonssonin kirjassa käsitellään saamelaisuutta. Vuonna 2023 palkinnon kirjasta Ubesvart anrop saaneen norjalaisen Nora Dåsnesin sarjakuvaromaaneissa esillä ovat mm. luonnonsuojelu ja seksuaalivähemmistöt. Islantilainen Rán Flygenring voitti palkinnon vuonna 2024 tulivuoriturismia käsittelevällä kuvakirjallaan. Hän on tehnyt sarjakuvamuotoisia kannanottoja eläintensuojeluun liittyvistä aiheista. Keskustelu keskittyi pitkälti esittelemään kunkin tekijän tuotantoa ja kyseisiä aiheita ja vasta viime minuuteilla päästiin kiinnostavaan osuuteen sensuurista sekä palautteesta, jota tekijät ovat saaneet.
Konferenssin ohjelmassa kuultiin myös menestyneistä pohjoismaisista lastenkirjoista. Esillä olivat tanskalaisen Thomas Brunstrømin ja kuvittaja Thorbjørn Christoffersenin Sallin isästä kertovat kuvakirjat, joita on myyty Tanskassa yli miljoona, ja norjalaisen Arne Kristian Lindmon Pelkovaara-sarja, jonka ensimmäinen osa Varislinnan salaisuus on ilmestynyt tänä vuonna suomeksi.
Konferenssissa julkaistiin myös uusi yhteispohjoismainen novellikokoelma Salainen paikka, joka on ilmestynyt suomeksi Tammen kustantamana. Kokoelmassa on mukana 11 kirjoittajaa eri Pohjoismaista, Suomesta Siri Kolu ja Maria Turtschaninoff.
Konferenssi päättyi vauhdikkaaseen livepiirustuskilpailuun, jossa olivat mukana kuvittajat Linda Bondestam Suomesta, Anna Fiske Ruotsista ja Cha Sanmæl Norjasta. He kuvittivat Rolf Mange G. Andersenin tilaisuutta varten kirjoittamaan tarinaa, jota Andersen luki katkelma kerrallaan. Yleisö sai seurata kuvituksen kehittymistä salin näytöltä.
Lisää pohjoismaisuutta mukaan tulevaisuudessa
Konferenssi oli toteutettu Oslon kupeessa sijaitsevan Lillestrømin kauniissa kulttuuritalossa. Osa ohjelmasta oli vieressä sijaitsevan kirjaston tiloissa. Paikalle oli helppo ja nopea saapua paikallisjunalla. Pääosa reilun kolmensadan hengen yleisöstä oli Norjasta. Ohjelmassa nähtiin jonkin verran esiintyjiä eri Pohjoismaista, mutta painotus oli Norjan ohella Ruotsissa ja Tanskassa, mikä on kielten ymmärtämisen kannalta luontevaa.
Iltaohjelmaa vietettiin lastenkutsuteemalla. Teemaan sopivan ruokatarjoilun lisäksi ohjelmassa oli palkintojen jakoa sekä kunniavieraiden, norjalaisen kirjailija Bjørn F. Rørvikin, tanskalaisen kirjailija Kim Fupz Aakesonin ja ruotsalaisen kuvittaja Pija Lindenbaumin haastattelut.
Kaksipäiväinen konferenssi antoi hyvän kuvan lasten- ja nuortenkirjallisuuden tilanteesta ja haasteista eri Pohjoismaissa, etenkin Norjassa. Suomikin oli mukana muutamassa ohjelmassa, mutta jäi esimerkiksi lukutaitotilastoja ja lukutaidon heikkenemisen pysäyttämiseksi tehtävää työtä esittelevässä puheenvuorossa sivuosaan.
Olisi hienoa nähdä tulevissa konferensseissa vielä vahvempi edustus eri Pohjoismaista ja saada lisää suomalaisia osallistujia mukaan. Skandinaavisten kielten seuraaminen ja ymmärtäminen tuottaa osallistujille oman haasteensa, mutta esimerkiksi Booktok-keskustelua käytiin englanniksi. Seuraavan kerran konferenssi järjestetään Lillestrømissä jo puolentoista vuoden kuluttua, helmikuussa 2027.
Matkan aikana ehdimme vierailla myös Deichman Bjørvika -kirjastossa Oslon keskustassa ja tutustua Norjan lastenkirjainstituutin toimintaan.
Matka toteutettiin Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston tuella.
Kaisa Laaksonen ja Anna Tiitinen