Tutustuin keväällä 2024 Lasse Raustelan arkistoon, kun olin työkokeilussa Lastenkirjainstituutissa. Yksi tehtävistäni oli kirjailija Lasse Raustelan arkiston järjestäminen ja arkistoluettelon kirjoittaminen.
Kirjailija Lasse Raustela (vuoteen 1956 Lars Rasmussen, 30.3.1932 Turku – 10.7.2022 Helsinki) tunnettiin kirjoittamistaan nuortenkirjoista, mutta hän kirjoitti myös historiikkeja, kuunnelmia, hupailuja ja televisiokäsikirjoituksia. Arkistoaineisto sisältää esimerkiksi Taivaansavut-kirjasarjaan ja Raustelan kokoamiin historiikkeihin liittyvää tausta-aineistoa. Arkistoon kuuluu lisäksi hänen työtään ja yksityiselämäänsä koskevaa kirjeenvaihtoa.
Kun aloin ensimmäisenä järjestämään Taivaansavut-kirjasarjan tausta-aineistoa, niin huomasin heti, että aineisto on aihealueittain hyvässä järjestyksessä. Aineistosta näki, että Raustela oli tehnyt huolellista ja tarkkaa työtä, kun hän oli tutkinut esimerkiksi sanomalehdistä talvi- ja jatkosodan aikaista elämää Turun kaupungissa.
Raustela oli historiikkeja kirjoittaessaan tarkka siitä, että tiedot esimerkiksi vuosiluvuista, ihmisten nimistä, suvuista ja rakennusten omistussuhteista ovat kirjassa oikein. Ihailtavaa tarkkuutta osoitti myös se, kuinka Raustela selvitti Dementjeffin kivikartanon asuntojen alkuperäisen numeroinnin logiikan. Dementjeffin kivikartano (1990)- ja Lyhtyjä pitkässä yössä (2007) -kirjoja varten Raustela tutki arkistoja ja haastatteli ihmisiä kasvokkain sekä kirjeitse ja myöhemmin sähköpostin käytön yleistyessä myös sähköpostitse. Raustelasta välittyi hyvin herrasmiesmäinen kuva, kun arkistoa läpikäydessäni luin kirjeitä ja tulostettuja sähköposteja.
Esimerkiksi Lyhtyjä pitkässä yössä -sukututkimuskirjaa varten Raustela tapasi jonkin verran ihmisiä kasvokkain ja tapaamisen jälkeen kiitti vielä kirjeitse tai sähköpostitse saamistaan tiedoista ja mukavasta rupattelutuokiosta. Muutamien ihmisten kanssa Raustela kävi kirjaan liittyen sähköpostikirjeenvaihtoa. Viesteissä hän aina tervehti ystävällisesti sähköpostin vastaanottajaa ja kiitteli siitä, että hänelle vastattiin ja hän sai kirjaansa varten tietoja.
Raustela ymmärsi myös sen, jos joku ei halunnut osallistua jonkin historiikin tekoon. Muutamat henkilöt, jotka osallistuivat historiikkien tekoon, saattoivat käydä katsomassa vaikka jotain paikkaa, missä on joskus aikanaan sijainnut jokin rakennus ja ottaa siitä kuvan ja lähettää sen kirjaa varten Raustelalle. Valokuvien kanssa Raustela oli täsmällinen julkaisuoikeuksien kanssa sekä siinä, että hän muisti palauttaa lainaan saamansa alkuperäiset valokuvat sovitusti omistajalleen.
Kun Lyhtyjä pitkässä yössä valmistui ja Raustela oli jakanut kirjan kappaleita tuttavapiirilleen ja kirjan teossa avustaneille, ihmiset lähettivät kiitoskirjeitä, postikortteja ja sähköposteja. Näissä viesteissään monet ihmiset kiittelivät häntä siitä isosta työstä, minkä hän oli kirjaa kirjoittaessaan tehnyt. Muutama myös kertoi siitä, kun oli saanut kirjan ja innoissaan alkanut lukea ja tutkia sukunsa historiaa.
Raustelan lahjoittamaa arkistoa oli mielenkiintoista käydä läpi ja Raustelasta välittyi kuva, että hän teki innostuneena ja huolellisesti kirjailijantyötä ja oli herrasmies ja ystävällinen kaikille. Arkisto on nyt järjestetty ja arkistoluettelo löytyy Lastenkirjainstituutin verkkosivuilta. Toivon, että tutkijat ja muut Raustelan nuortenkirjoista kiinnostuneet löytävät Raustelan tarkasti kokoamat tiedot ja voivat käyttää niitä tutkimuksissaan.
Tutustu Lasse Raustelan arkistoluetteloon.
