Vähemmistönuoren arkisia unelmia

Kasiluokkalainen Nella asuu pienellä paikkakunnalla Joutsenossa. Hän rakastaa kotipaikkaansa, vaikka siellä on parasta olla erottumatta joukosta. Nellan isosisko on kuitenkin avoimesti lesbo ja feministi. Kun poikaystävä kertoo koulukavereille Nellan olevan biseksuaali, Nella kokee joutuvansa maalitauluksi. Hän haluaisi vain viettää rauhallista elämää eikä taistella oikeuksiensa puolesta. Mutta onko se mahdollista?

Zeno käsittelee monien nuortenkirjojen tapaan oman paikan löytämistä, mutta päähenkilön identiteetti ei ole kadoksissa. Nella on aina tiennyt olevansa biseksuaali. Ongelmia aiheuttavat ympäristön käsitykset biseksuaalisuudesta. Tytöt pelkäävät hänen seksualisoivan heitä ja pojat haaveilevat lesbopornosta. Koulun seinät kahlitsevat ja rajoittavat Nellaa.

Nella jättäytyy tarkoituksella etäälle tapahtumista, sillä hän ei halua ottaa harteilleen ihmisoikeustaistelijan roolia. Hän lähinnä havainnoi yläkoulussa rehottavaa kiusaamista, mutta ei pyri tukahduttamaan sitä aktiivisesti. Vaikka ratkaisu tuntuu karulta, se on silti linjassa romaanin teemojen kanssa. Nuoren ei pitäisi joutua taistelemaan turvallisuutensa ja oikeuksiensa puolesta. Tarinassa aikuiset ovat joko poissaolevia tai puuttuvat kiusaamiseen ponnettomasti, jolloin nuoret jäävät yksin ajatustensa kanssa.

Luonnossa liikkuessaan Nella tuntee olevansa vapaa ja yhteydessä itseensä. Vahvimmat muistot edesmenneestä äidistä liittyvät luontoon. Myös Saimaan laineilla uiskentelevat joutsenet ovat Nellalle läheisiä. Joutsen symboloi yhteisön haluttomuutta ymmärtää erilaisuutta: ” – – ja miksi jotkut hätääntyvät, kun lintuja on jäällä / Eivät he tiedä eivätkä ymmärrä / Vaikka olisi niin helppoa / Saada tietoa, alkaa ymmärtää” (s. 149). Samalla joutsenet auttavat Nellaa jäsentelemään elinympäristöään: tarinallisten siirtymien väleissä on sulkia, joiden alle on koottu faktoja Joutsenosta ja joutsenesta.

Säeromaanimuoto soveltuu hyvin koulukiusaamisen ja homofobian kaltaisten raskaiden aiheiden käsittelyyn. Asettelun keveys jättää tilaa hengähtämiselle ja pohdinnalle, mutta samalla visuaaliset tehokeinot ilmaisevat tehokkaasti tunteita. Dialogiin nojaava kerronta soljuu eteenpäin ja vaihtuu luontevasti Nellan välillä rujoksikin tajunnanvirraksi.

Maaseutuelämästä haaveileva Nella ja hänen yliopisto-opinnoista unelmoiva sisarensa muodostavat vastinparin, jossa tiivistyy kirjan keskeinen sanoma – jokaisella on oikeus unelmiin.

Nita Mäenpää