Valheita valevarastosta

Sari Airolan kuvakirjassa pohditaan valehtelun merkitystä pienen lapsen näkökulmasta. Viiville valehtelu tarkoittaa pieniä valkoisia valheita. Kirjassa kuljetaan päiväkodin ja kodin väliä. Viivin valheet näytetään tarinassa pehmolelumaisina otuksina. Valheet sijaitsevat erityisessä valevarastossa, josta niitä voi tilata aina tarpeen vaatiessa. Valevaraston mahtavaa ideaa voisi käyttää myös sanataidetehtävänä.

Airolan kuvakulmat ovat lapsenomaisia ja piirrosjälkin villiä. Valkoinen väri kuultaa myös viivojen välistä, mistä syntyy yhtä aikaa rauhallinen ja eheä sekä elävä ja valoisa vaikutelma. Kuvituksen yksityiskohdat kiinnostavat varmasti lapsia ja yllätyksiä riittää monelle lukukerralle.

Tarina ei moralisoi: valheen kerrotaan karkaavan Viiviltä kuin kevyt pilvi. Päiväkodin aikuinen tosin kehottaa jättämään valheet lokerikkoon, jotta ne voidaan ottaa sieltä esiin vain tarvittaessa. Valheita näet tarvitaan esimerkiksi Valehtelijoiden klubia pelatessa ja aprillipäivänä. Kuvakirja antaa vinkkejä monista valehtelua käsittelevistä klassikkoteoksista.

Mia Lempinen