Hyville lastenkirjoille on annettava enemmän näkyvyyttä mediassa

Laadusta on syytä puhua lastenkirjallisuudenkin alalla, mutta ei ole rakentavaa tehdä sitä negatiivisuuden kautta.

Kuten Sari Airola, Laura Ertimo, Vuokko Hurme ja Sanna Pelliccioni kirjoittivat (HS Mielipide 27.10.), kotimainen lastenkirjallisuus on rotkon reunalla. Suunnitteilla on niin kirjojen arvonlisäveron korotus 14 prosenttiin kuin vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen lakkauttaminenkin. Kotimainen lasten- ja nuortenkirjallisuus on elinvoimaista, mutta tarvitsee tukea ja näkyvyyttä pysyäkseen sellaisena.

Tämän hetken mediaympäristö on sävyltään negatiivinen: rakennetaan vastakkainasetteluja ja haetaan eriäviä mielipiteitä. Niin tekee myös HS uutisoidessaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoraadin puheenjohtajan puheesta (HS 13.11.). Keskustelua aiheesta ei jatketa kysymällä, millaisia ovat laadukkaat lastenkirjat ja nostamalla niitä esille. Sen sijaan pyydetään lukijoita kertomaan huomaamistaan virheistä lastenkirjoissa.

Miksi halutaan nostaa esille heikkotasoisia kirjoja sen sijaan, että lastenkirjallisuudelle varattu niukka palstatila käytettäisiin hienojen kirjojen esittelemiseen? Tai annettaisiin edes ääni ammattimaisille kriitikoille, joiden huomiot kirjoista voisivat auttaa tekijöitä kehittymään työssään.

Laadusta on syytä puhua lastenkirjallisuudenkin alalla, mutta ei ole rakentavaa tehdä sitä negatiivisuuden kautta. Kotimainen lasten- ja nuortenkirjallisuus tarvitsee nyt kaiken mahdollisen tuen, jotta sitä edelleen voidaan tehdä ja se löytää lukijoiden käsiin.

Lastenkirjainstituutin tilastojen mukaan vuosittain julkaistaan yli 600 uutta kotimaista lasten- tai nuortenkirjaa. Vain murto-osa niistä saa edes jonkinlaista näkyvyyttä mediassa. Lasten lukuinnon ja laadukkaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan toimia koko yhteiskunnan tasolla, ei leikkauksia ja huolipuhetta vaan huomiota hyville kirjoille ja resursseja lukutaidon ammattilaisille. Tuodaan yhdessä esille lukemisen ilo!

Kaisa Laaksonen

Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtajan mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 17.11.2023 osana lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintopuheesta herännyttä keskustelua.

Keskusteluun liittyvät artikkelit Helsingin Sanomissa

Sari Airolan, Laura Ertimon ja Sanna Pelliccionin mielipidekirjoitus, HS 27.10.2023

Helsingin Sanomien artikkeli lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintopuheesta 13.11.2023

Helsingin Sanomien kysely lastenkirjallisuudesta 13.11.2023

Päivi Heikkilä-Halttusen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 16.11.2023

Helsingin Sanomien kyselyn pohjalta tehty juttu lastenkirjallisuudesta 17.11.2023 

Helsingin Sanomien kommentti keskusteluun lastenkirjallisuuden laadusta 17.11.2023

Elina Pekkarisen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 20.11.2023