Vuoden ensimmäinen Onnimanni keskittyy nuortenkirjallisuuteen ja YA-kirjallisuuteen. Kummankin kirjallisuuden alueen tarjonta on vähentynyt viime vuosina Suomessa sekä kotimaisen että käännetyn osalta. Lähtökohdiltaan, kiinnostuksen kohteiltaan ja taidoiltaan erilaisille lukijoille kaivataan nyt entistä laajempaa kirjavalikoimaa.
Annu Viheriälehto tiivistää artikkeliinsa pitkäaikaista kokemustaan yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Lyhyitä (alle 200 sivua) ja nuoria kiinnostavista aiheista kirjoitettuja kirjoja tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän. Kirjastonhoitaja Sini Helminen summaa artikkelissaan reilun kymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa.
Nuortenkirjojen erilaiset luokittelukäytännöt hämmentävät neljää nuortenkirjailijaa (Ansu Kivekäs, Mikko With, Leena Paasio ja Satu Leisko), joita J. S. Meresmaa on haastatellut. Nuortenkirjat eivät saa Suomessa riittävästi mediahuomiota.
Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja Anna Tiitinen lukee vapaa-ajallaan paljon yhdysvaltalaista YA-kirjallisuutta heti tuoreeltaan englanniksi. Suomalaisissa kirjakaupoissa nostetaan nykyisin jo esille sosiaalisessa mediassa nousseita englanninkielisiä YA-kirjoja. Suomeen käännettävistä nuortenkirjoista valtaosa (70 %) tulee Yhdysvalloista.
Aracelis Correa ja Téri Zambrano perustivat POC-lukupiirin Helsinkiin 2020, koska halusivat itse lukea enemmän POC-kirjailijoiden teoksia. Kahdessa vuodessa lukupiiri on laajentunut ja nykyisin se tarjoaa jo monipuolista kirjallisuustoimintaa kouluihin. Aino-Maria Kankaan haastattelussa Correa ja Zambrano kertovat, että lukupiirit antavat vertaistukea POC-nuorille mutta hyödyttävät muitakin oppilaita lisätessään ymmärrystä moninaisuudesta.
