Selkokielisiä novelleja nuorille

Aarre. Novelleja on 13 selkokielisen novellin valikoima, joka on suunnattu yläkouluikäisille nuorille. Kirjoittajat ovat kaikki tunnettuja lasten- ja nuortenkirjoistaan. Mervi Heikkilä, Raili Mikkanen ja
Mimmu Tihinen ovat kirjoittaneet aiemminkin selkokirjoja, kun taas Anne Leinonen, Päivi Lukkarila,
Kirsi Pehkonen, Sisko Pörsti ja Katariina Romppainen ovat selkokielen tekijöinä ensikertalaisia.

Takakansiteksti kertoo novellien kuvaavan ”nuorten elämää eilen, tänään ja huomenna”. Niinpä teokseen sisältyvätkin esimerkiksi tarinat 1900-luvun vaihteen Amerikan siirtolaisuudesta (Mimmu Tihinen), nykypäivän nuoren ulkopuolisuudesta koulumaailmassa (Katariina Romppainen) sekä tulevaisuudesta, jossa lapsen yksinäisyyttä yritetään hoitaa robottiystävän avulla (Päivi Lukkarila). Suurin osa novelleista sisältää
fantasiaelementtejä, mutta valikoima sisältää myös kokonaan reaalimaailmassa liikkuvia tarinoita. Novellien aiheet vaihtelevat avioeroperheen ristiriidoista seksuaaliseen häirintään. Toistuvina teemoina esiin nousevat ystävyys, ihastukset sekä näihin kietoutuvat väärinkäsitykset. Päähenkilöihin kuuluu sekä kantasuomalaisia että maahan muuttaneita nuoria.

Kirjoittajien ammattilaisuus näkyy niin kielessä kuin tarinankuljetuksessa. Myös selkokielisyys
toteutuu kaikissa novelleissa hyvin: lähinnä rivitystä ja joitain sanavalintoja olisi vielä voinut muokata vahvemmin selkokielen suositusten suuntaan. Myös novellien keskinäisen järjestyksen olisi voinut ratkaista toisinkin. Jäin miettimään, olisiko takakansitekstin ”eilen, tänään ja huomenna” -jaottelu toiminut myös novellien järjestyksenä, tarinoiden ymmärrettävyyttä lisäävänä piirteenä.

Aarre löytää varmasti tiensä kouluopetukseen, kirjastojen lukuvinkkauksiin ja nuorten lukijoiden
käsiin. Kiitosta ansaitsee myös johdanto, jossa sekä valikoiman novelleja että esimerkiksi novellin
ja dystopian termejä avataan tiiviisti ja helppolukuisella tavalla.

Helpolla kielellä ja niukalla ilmaisulla on mahdollista sanoa paljon: ”Sinä olet metsämieli, / niin
kuin minäkin. / Anna myrskyn tulla ja mennä. / Sinä selviät siitä kyllä.” (Mervi Heikkilä, s. 135.)

Silja Vuorikuru