Hyvän mielen satuja

Loviisassa toteutettiin Pikkuväen polku -hanke, jossa taloihin rakennettiin kulkureittejä alueiden pikkuväelle. Tästä Tuula Aaltonen sai inspiraation kertoa pikkuväen tarinoita. Kirja sisältää pienen johdantokertomuksen ja 22 lyhyttä satua.

Aaltosen sadut ovat hyvänmielen satuja, joissa ei tapahdu mitään pelottavaa, vaikka joskus mukana on pikkuisen jännitystä. Kummituksetkin ovat ystävällisiä, vaikka pitävätkin huolta siitä, ettei kukaan vie niiden aamiaispullia. Kummitusten lisäksi saduissa on mukana keijuja, peikkoja, haltioita ja muuta pikkuväkeä sekä monenlaisia eläimiä. Ongelmiin löytyy aina ratkaisu, minkä jälkeen asiat ovat entistä paremmin.

Tarinat liittyvät Loviisan paikkoihin ja taloihin. Maininnat talojen ja paikkojen nimistä voivat kuitenkin kuulua satuun, eikä lukijan ja kuulijan tarvitse ruveta miettimään, onko kyseinen paikka oikeasti olemassa. Pikkuväen asuttama kylä tai kaupunki voisi olla missä tahansa. Perinne- ja satuaines sitoutuu nykyaikaan, kun kerrotaan talojen korjauksista ja muista ihmisten tekemisistä. Pikkuväen saunakin on sähkösauna. 

Miranda Mordin värikäs ja hiukan salaperäinen kuvitus sopii hyvin tähän kirjaan. Kuvat eivät selitä tarinoita auki, vaan tuovat niihin oman fantasialisänsä. Yhdessä satujen kanssa kuvat inspiroivat lukijan ja katselijan mielikuvitusta. On helppo uskoa, että kirja herättää uusia tarinoita ja mielikuvitusleikkejä.

Merja Leppälahti