Laulu maagiselle rakkaudelle

Sinikka Koyaman esikoisromaani kertoo 19-vuotiaasta ujosta Sofiasta, jonka elämä saa uuden käänteen. Hän päätyy vahingossa vanhan lapsuudenystävänsä Nanan luokse Villa Ruusuun. Sieltä hän löytää mystisen kirjan, joka vie hänet muinaiseen Japaniin, jossa samanikäinen Mei-tyttö pohtii toivotonta ihastustaan ja naiseksi kasvamista.
Koayman romaani on klassinen romanssi, johon Japanin historia ja maagisrealistinen, nyrjähtävä maailma tuovat oman persoonallisen mausteensa. Hahmot ovat sopivasti sympaattisia tällaisen tarinan tarpeisiin ja juoni pitää pääosin otteessaan. Maalaileva ja aistivoimainen kerronta pääsee parhaiten oikeuksiinsa muinaisen Japanin kuvauksessa, jossa silkkikankaiden kahinan voi melkein tuntea.
Valitettavasti kustannustoimittaminen näyttää jääneen puolitiehen. Romaani olisi hyötynyt tiivistämisestä ja editoinnissa huomaa selviä huolimattomuusvirheitä. Etenkin nykyaikaan sijoittuva osuus kärsii ajoittaisesta laahaavasta kerronnasta. Teoksen viehättävä herkkyys ja vilpittömyys kuitenkin korvaavat nämä kauneusvirheet ja nostavat kokonaisuuden reilusti plussan puolelle. Loppua kohden juoni alkaa myös jälleen terävöityä ja tarina saa yllättävänkin katkeransuloisia sävyjä.
Romanttiset tarinat kulkevat nykyaikana usein varsin tuttuja latuja. Siksi on virkistävää, kun klassisista asetelmista lähdetäänkin odottamattomaan suuntaan. Koyaman teoksen loppumetreille on säästetty paljastus, joka keikauttaa kaiken tamattomalla tavalla nurin. Tämäntyyppinen ratkaisu on nähty kyllä ennenkin, mutta useimmiten hieman toisenlaisessa genressä. Romanssigenren mittapuilla paljastus onnistuu siis yllättämään valistuneemmankin lukijan. Esikoiskirjailijan taidoista kertoo ennen kaikkea se, miten lopetus sitoo langat hienovaraisesti yhteen, vaikka välillä näyttääkin siltä, että punainen lanka on katoamassa.

Rimma Erkko