Lapset muuttavat maailmaa

Kun Amanda Gorman lausui runonsa Yhdysvaltain uuden presidentin virkaanastujaisissa, hänestä
tuli supertähti. Niinpä hänen lastenkirjaansakin kohdistettiin suuria odotuksia, ja osin ne myös
täyttyvät.

Muutos soi sisältää toivon, kehityksen ja jakamisen teemoja kuten virkaanastujaisruno, ja siinäkin
kuuluu ponteva paatos. Runomuotoinen teksti on kuitenkin hyvin käsitteellinen. Alussa minäkertoja,
kuvassa musta tyttö, kuuntelee muutoksen laulua ja yhtyy siihen. Laulu kertoo erilaisuudesta,
kohtaamisesta ja unelmista, ja minän tilalle tulee me: tyttö ja hänen kanssaan laulavat muuttavat
maailmaa.

Runossa ei mainita muutoskohteita, mutta Loren Longin vahvat urbaanit kuvat kertovat omaa arjen
tarinaansa. Tyttö saa mukaan erilaisia lapsia, joilla on eri soittimia, ja yhdessä he tekevät hyvää:
keräävät roskia, ruokkivat nälkäisiä, rakentavat vammaisramppia. Lopussa he soittavat muutoksen
laulua. Alkuteoksessa kirjan alaotsikkona on ”A Children’s Anthem”, ja jotain kohottavaa ylevän
tekstin ja konkreettisen kuvituksen yhdistelmässä onkin.

Suomennoksessa alaotsikkoa ei ole, ja myös tekstistä hymnimäisyys on lähes kadonnut. Kun
Gorman kirjoittaa perinteiseen mittaan ja täysin riimein, Eklund-Nhaga ja Nurmi tyytyvät usein
puoliriimeihin ja muuttavat myös riimikaavaa: Gormanin riimipareja ABAB vastaavat AABB ja
jopa AAAA, mikä tekee tekstin tukkoiseksi, esim. skies / streamers / cries / dreamers versus taivaitten
/ nauhojen / unelmoijien / huutojen. Toisin kuin Gorman kääntäjät myös kirjoittavat sanan
Muutos oudosti isolla kirjaimella. Eikä metaforiakaan aina noteerata: esim. windmills of mysteries
suomentuu tuulimyllyjä, mysteereitä, jolloin mylly muuttuu liikkeen kuvasta konkreettiseksi ja samalla
käsittämättömäksi.

Onkohan suomentajilla ollut kiire tai vähän kokemusta mitallisesta runoudesta? Heillä on lavarunoustaustaa, he ovat kääntäneet virkaanastujaisrunon, ja Nurmi on suomentanut paljon, mutta
proosaa. Mitallinen riimiruno on kuitenkin oma vaativa lajinsa, joten kustantaja olisi voinut värvätä
työhön (myös) jonkun sitä sarkaa kyntäneen.

Tuula Korolainen